Gobbate miinju dhuka lossateno ikko qansootu yannitte hayyonni suuqote budensa hattono woxensa millisse loosu aana hosiisidhanno gede assate Baankuwate qeechi luphiimaho. Xaa yannara gobbanke amaddinota duuchu handaari miinju gashshooti woyyeessonna gobbaydi woxu soorro gashshooti guuta ikkino garinni loosu aana hosanno gede assateno Baankuwa jawa yawo afidhinota kullanni.
Qixxaawote kifilenkeno tenne lamala wosinchu gafinni Sidaamu Baanke Qara Loosu Gumulsiisaancho ikkinohu kalaa Taaddese Haxxiyyihu ledo keeshsho assitino. Wosinchinke kaysino hedubba aananno garinni shiqqino.
Bakkalcho:- Sidaamu Baanke xaa yannara loosu millimmo hiittoonni malabbanno?
Kalaa Taaddese:- Baankete loosu millimmo tenne yannara hala’ladote. Gobbate giddonna gobbaydi gobbuwara yaannohunni lamewa bande la”a dandiinanni. Gobbate giddo owaatamaanotewiinni suuqotenni, millissanno shallagonni, labbino doogganni woxe gamba assate loossa loonseemmo. Miinja irkisateno liqoo uyneemmo. Wolu kayinni, gobbaydi woxu soorro shiqqonni bobbankeemmo. Xaa geeshsha kiirotenni 6 ikkitanno gobbaydi Baankubba ledo xaadooshshu noonke. Woxe sayissanno uurrinshuwanni ledono xaadooshshu noonke. Gobbate giddo kayinni 31 Baankubba ledo xaadooshshe kalanqe loonsanni hee’noommo.
Gobbanke harunsitanno dijitaale hayyo ragaanni Baanke tekinolojete Baanke assate hedatenni dijitaale loossa hananfoommo. Konninni, ATM, wolootta Baankubba ledo woxu soorronna xaadooshshe labbinore egensiinse loosu giddora e’noommo.
Bakkalcho:- Itophiyu muli yanna giddo gumultinoti gobbaydi woxu soorro gashshooti woyyeessonni hiittoo soorro dagganno yite hedatto?
Kalaa Taaddese:- Muli yanna kawa loosu aana hosiinsoonnihu dikko kaima assinoonni gobbaydi woxu soorro lainohunniiti. Kuni jawa sorrooti leellishanni noohu. Dikko kaima assinoha gobbaydi woxu soorro herreego jawa soorro leellishshino. Ninke Baankeno batinye doolaare afi’neemmo gede kaa’linonke. Baankenketi gobbaydi woxu soorro hidhonkeno 60% ale lexxo leellishshino.
Korkaatuno, gobbaydi dureeyye woy laalcho gobbaydi dikkuwara sokkannori abbitino doolaare horoonsi’ra hasidhanno. Konni ragaanni, doolaare afi’rate kaayyo noonsa daafira hattono abbitino woxe seeru doogonni hira dandiitannohura Baankete ledo sumuu yite hirtanno; Baankeno hidhitanno. Kunino, hasi’neemmore afi’nummo geeshsha yaannohunni dureeyye doolaarensa Baankete abbite hirtannohura ninkeno horaameeyye ikkinanni hee’noommo.
Baarawido noori Itophiyu qansootino (Diyaasporu) konni garinni woxensa sayissanninna soorritanni afantanno. Woxe sayissanno riqiwamaano xaa geeshsha boodetella. Kiironsa ledate loosi gatannonke. Doolaare horoonsidhanni gobbaydinni babbaxxinore seeru garinni eessitannorira shiqinshanni hee’noommo daafira jawa soorro la’nanni hee’noommo.
Bakkalcho:- Owaatamaano konni albaanni Baankuwate shiqqe gobbaydi woxu soorro afi’rate ragaanni foonqe noota duucha yannara koffeenya kayissanni keeshshitinona xaa yannara kayinni gobbaydi woxu soorro woyyeesso kawa koffeenya ajishate ragaanni dagganni noo woyyaambe no?
Kalaa Taaddese:- Gobbaydi woxu soorro dikko kaima assino garinni babbaxxitino Baankubbano doolaare hidhitanni soorritanno gede mootimmano raga wortino garinni woxe afi’noonni. Hattono gobbaydira sonkanninna Baarawido heedhannori Itophiyu qansootino babbaxxitino doogganni maatensara sokkanno woxi bikki lexxanni daynohura
Gobbaydi woxu soorro gamba assine amande ofollineenna tirfe (lexxo) diheedhanno. Woxe milli assine horoonsi’ra dandiinirooti Baankeno tirfe afi’ra dandiitannohu. Lawishshaho, owaantete baatooshshinni eo afi’nanni. Gobbate giddo woxeno hattonni. Woxe milli yaanno gede assate hayyo batinye gobbaydi woxu soorro afi’nanni gede kaa’litino. Xawadimma noo garinni woxe sayinsanni gedeno dancha kaayyo kalaqqino. Konni albaanni gobbaydi woxu soorro anje xaaddanno daafira sae sae owaatamaanote widoonni danchu gashshooti qarri gede ka”anno koffeenyi noonkanni.
Togoo ikkito kalaqantara dandiitannohu; lawishshaho, mittichu manchi liqii’rate xa’mi’rino woxe tonnu manni xa’mi’riha ikkiro liqiissinannihu mittichohooti; gattinori kayinni danchu gashshooti qarri gede kayissannohura koffeenyu kalaqamara dandaanno. Ikkinohura, ninkeno togoo ikkitubba gatinsanni dangoommo.
Bakkalcho:- Xaa yannara gobbankera babbaxxitino Baankubbara liqoote shiqqo anje noota owaatamaano kayissanno; qoleno, haammatu manni suuqi’nummorono boode dureeyyera calla liqiissinanni yitanno hedubba duucha yannara kayissannona tenne hedora dawaro noohe?
Kalaa Taaddese:- Suuqidhannorinna liqiidhanno manni kiiro ditaaltanno. Suuqidhannori haammata owaatamaanooti; liqiidhannori kayinni kiironsa boodete. Mittichu manchi babbaxxitino Baankubbara woxe suuqi’rara dandaanno. Konni garinni kiirriro suuqi’raanote kiiro luphiimate. Suuqidhino manni kiironni liqiidhanno yaa dikkino. Haammatu manni lowo miliyoone birra suuqidhanno; boodu manni kayinni batinye woxe liqiidhanno.
Ninke Baanke kayinni la’nummoro kaimise manaadda womaashshu suuqonna liqoote uurrinshanni Baankete widira lophitinota ikkasenni qixxeessinoommo pooliseno hakko garinniiti. Lawishshaho, gobboomu /Biheeraawe/ Baanke biddissi garinni mitticho Baanke noose kaapitaalenni 25% geeshsha mittichu liqii’raanchira aa (liqiissa) dandiitanno. Ninke kayinni boodu manni calla liqii’rannokki gede 15% liqiissa dandiinanni garinniiti poolise qixxeessinoommohu. Kunino, noonke jiro taalo ikkino garinni tuqisate dandiisiisannonke. Qoleno, manaaddanna mereerima Interpirayzooti kifilenke widoonni 5 miliyoone birri geeshsha liqiissineemmo.
Sai dirirano 500 miliyoone ale birra manaaddanna mereerima Interpirayzootira liqiissinoommo. Ninke Baanke 1 miliyoone woro liqiissitanno. Korkaatuno Baankenke kaimi mayikiro fayinaansete. Mayikiro fayinaanse shiimmaaddanna manaadda interpirayizoota jawaachishshannote. Xaano konni aana loonsanninna owaantanni afammeemmo. Liqiissinoonni woxi kayinni yinoonni yanna giddo qolamanno gede assa hasiissnno. Konnira, xaa yannara mootimma amaddino istiraateeje dijitaale mettawoqiyu Baankuwate dancha kaayyo kalaqino. Korkaatuno, konni gedensaanni dijitaale mettaawoqiyi noosi manchi hiikkiichono mare wole mettaawoqiya (ayimmasi leellishshanno kaarde) fushshiishi’re ledotenni liqii’ra didandaanno.
Ninke eonsa woffi yitinore dagoomu bissa kaa’late babbaxxitino uurrinshuwanni ledo qinaambe loonseemmo. Liqiissaano uurrinshuwanna woloottano kaa’lote uurrinshubbawiinni woxe haa’ne liqiissineemmo; wirro gamba assinanni qolleemmo. Gaamotenni tantanante Lukkuwu, Diidu, Saadate ceattonni bobbakkanno gede assineemmo.
Ikkeennano, xaa yannara irko assinanna loosidhe woyyaabbanno gede liqiissinoonni woxe kaa’lote gede hedde adhite gattannori noo daafira hakkonne woxe qolsiisate ragaanni jawa jifo xaaddanno.
Bakkalcho:- Ha’nuru miinji woyyeesso illachi maati yaatto?
Kalaa Taaddese:- Ha’nuru miinji roorenkanni kalaqo lainohunniiti. Woloottaho irki’ne calla hee’nannikki gedenna meessinni kalanqe loonse miinja lossi’nanni hayyo aana illachishshanno.
Bakkalcho:- Gobbaydi Baankuwa Itophiyaho dagge bobbakkaraati yinannina; kuri Baankuwa daa gobbate giddo Baankuwa aana hi’naancho xiiwo kalaqqara didantiitanno?
Kalaa Taaddese:- Gobbaydi Baankuwa e’annokki gede Itophiyu seeda yannara cuffe keeshshitino. Ikkeennano, kalqoomu deerrinni heewisamaancho miinja kalaqi’rate kalqoomu dagoomi hanqafonni gala hasiissanno. Konnirano, Baankuwa kaapitaalete dhukansa kaajjishidhanno gede assinoonni. Mootimmano gobbaydi Baankuwa e’anno gede qixxaawo assitanni noota xawinsoonni. Gobbaydi Baankuwa e’uro heewisama dandiinannihu kaapitaalete dhukinninna tekinolojetenniiti. Baalanti Baankuwa yannitte tekinoloje garunni horoonsi’rate hayyo giddora e’anni no. Kuni yaa hettisammeemmo hojjinni hettisammeemmo yaa ikkikkinni halamme looonseemmo yaate.
Gutantinori Baanke woyyaawa tirfe abbitansara hasidhanno. Ninkeno, ontunna tonnu diri Istiraateeje qixxeessine kaajjishatenni loosu giddora e’noommo. Istiraateejenkennino babbaxxitino doorshubba worroommo. Kunino, Biheeraawe Baanke murtino yanna giddo kaapitaalenke 5 biliyoone iillishate. Hakkiinni sae, gobbaydi Baankuwa dagguro qeeltannonkekki gede wolootta Baankuwanni ledo qinaawe loosa agarranni. Baanke gutamaano horaameeyye ikitanno gede tirfe abbitannota ikka noose.
Baanke kaapitaale calla ikkikkinni egennotenna yannitte hayyonni quxantino mannu wolqanni dhuka lossidhanno garinni loonsanni hee’noommo. Xaa yannarano mannu wolqa qajeelsinanni hee’noommo. Wolu kayinni, woyyaabbinota yannitte tekinoloje horoonsi’ra noonke. Muli yanna giddono ga’rafo fushshinoommo; konni garinni tekinolojete dhuka lossi’nanni loonseemmo. Konni garinniiti soorrote qixxaambanni hee’noommohu.
Bakkalcho:- Baankuwa tekinolojetenni irkisante owaante aatenni owaatamaanote kasseenya lossitanno gede mootimma hiittoo irko assa noose yaatto? Qoleno, Baankuwate loossara jifote gede xaadannori maati yaatto?
Kalaa Taaddese:- Baankuwa babbaxxitino doogganni irkisate mootimma xaa yannara wo’naalsha assitanni afantanno. Gobbaydi woxu soorrono Baankuwate hirranni gede mootimma raga wortino. Tinino shotu garinni la’nanni irko dikkitino. Wolu kayinni, tekinolojete safote latishshuwa halashshate ragaannino jawa irko assitanni afantanno. Giwiru baataano owaatamaanonke giwirensa onlaynetenni baattanno gede assinoonni. Wolootta babbaxxitino owaantubbano onlaynetenni assinanni hee’noonni daafira tini jawa irkooti yine adhineemmo.
Kayinnilla, mite mite gobbate qooxeessubbara kalaqantanno gaancubba jifo handaaru loosira jawa jifo ikkitanno. Ga’labbote qarrubba mootimma hasidhe kalaqqannota dikkitino. Kalaqantanno gaancubba Baankuwateno jawa jifooti.
Korkaatuno, Baankuwa jawa jiro amaddinota ikkasenni jirote hobbaate agarsiisate yinanni bidhantanni ikkitubba kalaqantanno. Gobbaydinni dagge gobbate giddo Investimentete handaarranni bobbahate hasidhanno dureeyye ga’labbo noowa hasidhanno. Lawishshaho, gobbaydi Investere dagge Baankenkera gutama dandiitanno gede fajjinoonni. Fajjinoonnisi direessichi gobbate giddora daye Baankete gutama dandaannohu addaxxinanni keerinna ga’labbo noota ammaniro callaati. Mootimmano ga’labbonna Baankuwate hobbaateno agarsiisate jawa wo’naalsha assitanni nooha ikkirono babbaxxitino qooxeessubbara kayinni jawa jifo gede adhinannite. Dagankeno latishshunna gobbate keeri hegeraamo ikkanno gede illachisha noonsa yitanno hedo nooe.
Woluno, Baarawido heedhannori Itophiyu ilama babbaxxitino dogganni maatensara sokkanno woxi yanna yannantenni lexxanni dayno. Kunino, Investimentete deerrira lophanno gede egensiishshu loosi hala’ladunni loosama noosi. Mootimmano togoo loossa kaajjishshe sufa noose.
Bakkalcho:- Doolaarete lexxo kaiminni tenne yanna babbaxxino uduunni waagi lexxanni daasi kaiminni haammatu manni woxensa Baankete suuqi’rantenni jajja hidhe wodhate hasatto leellishanni noona tenne hedo hiittoonni la”atto?
Kalaa Taaddese:- Waagu lexxo umisenni woxunnihu hidhate dhuki ajanni daynota leellishshanno. Kunino, jifo ikkanni daynohu suuqi’raano woxensa rakke rakke fushshate hasatto leellishshanni nooha ikkasiiti. Mannu woxensa suuqi’rirono, gobbaanni horoonsi’rannore hidhate woxu ikkado ikkanokkihura harancho yanna giddo nooha baala fushshe horoonsi’rate hasatto leeltanno. Konnira, kayinni malu gede la’nannihu gobbate giddo laalcho halashshate. Lawishshaho, Chaynu miinji Galchimi kalqe qooxeessira xiiwo kalaqa dandiinohu laalchu shiqqo batinyunni lossitino daafiraati.
Waagu oolto yaa hasattonna shiqqo taala hoogatenni kalaqantannote. Hasiisannore shiqqo lexxitanni hadhuro waagu lexxo umise yannanni dirritanni hadhannoha ikkanno. Konnira, gobbate giddo gibrinnunni ikko Industirete handaari laalchuwa shiqqo halashsha hasiissanno. Waagu oolto woffi yituro suuqi’raanono Baanketenni batinye birra difushshitanno. Baankuwano batinyu birri hee’rannonsa.
Bakkalcho:- Sai dirira Hawaasi quchumira maamarunni tantanante mine ijaarsiisa’ra hasidhanniri womaashshu shiqqo injeessate hananfoonni loossa mama gawa’litu?
Kalaa Taaddese:- Maamarunni tantanante mine ijaarsiisi’rate hasidhinori tenne hajo injeessitanno bissa widoonni hajonsanna fajjonsa gudisiisidhu gedensaanni ninkewa dagge liqoo uyneemmonsa gede seeru garinni xa’midhanno woyte womaashshu liqoo injeessineemmo. Gutunni hee’nanni ijaara lainohunni yannate geeshsha dihananfoommo. Ninke quchumu gashshootiraati liqiissineemmohu. Quchumu gashshooti liqoo adhe ijaarsiisi gedensaanni hixunni sayinsannirira uytanno yannara ninke kayinni hidhitannorira liqiissineemmo. Lamunku garinniiti liqoote kaayyo uynannihu. Sai dirirano 35 maamarra mine ijaarsiisidhanno baatto adhitino.
Bakkalcho:- Sidaamu Baanke kaapitaale xaa yannara mageeshsha iillitino?
Kalaa Taaddese:- Baankete kaapitaale duuchu garinniiti xawinsannihu. Xaphooma kaapitaale, baantoonni kaapitaale, agarooshshu kaapitaale wkl yinanni xawinsanniha ikkanna; xaa yannara kayinni kaapitaalenke 1 biliyoone birri ale iillitino. Jironke kayinni 2.7 biliyoone ikkitanno. Jirote yineemmohu owaatamaanote suuqo, uynoonni liqoo, Baankenniti uurrinshate jiro gamba assine lendanni woyteeti. Xaa geeshsha 1.4 biliyoone birra liqiissinoommo. Konni garinniiti jironke bikkinannihu.
Bakkalcho:- Ha’nura miinja lossate amandoonni mixo Baankuwate hiittoo kaayyo haadhe daggino yite xawisatto?
Kalaa Taaddese:- Xaa yannarara mootimma duuchu handaarinni hanaffinoti latishshu mixo Baankuwate jawa baqqeenya kalaqqinote. Baxxinohunni, ha’nura miinja lossate amandoonni timo ninkeno meessaneete seekkine layi’neemmo gede assitinote. Noonke dhuka garunni horoonsi’neemmo gede assitanni no. Wolu garinni, uurrinshuwa gumulsiisate dhukinsa yannitte tekinolojenna qajeeltino mannu wolqanni dhaabbatanno gede assinanni hee’noonni harinshono ninkera jawa dhuka ikkitanni noote. Korkaatuno, uynanni owaantubba xawadonna guuta ikkitanni daggino daafira. Baankenke widoonni babbaxxitino uurrinshuwara owaante hasi’ne marreemmo woyte lifixa owaante afi’nanni hee’noommo daafira kaajjite sufa hasiissanno.
Gobbaydi woxu soorro waagi lexxo lainohunni mootimma assitanni noo qorqorsha kaajjishshe sufisiisa noose. Gobbaydi woxu soorro heeshshote oolto lexxitanno gede assitino yinanni dudumbanniri kayinni kaphoho. Miinju woyyeesso hattono gobbaydi Baankuwa gobbate giddora dagge bobbakkanno gede assinanni hee’noonni wo’naalshino ninke dhuka lossannoha ikkasinni eewaancho xiiwo kalaqannoho.
Bakkalcho:- Yannate miinju hajo laisse oottonke xawishshi daafira wodaninni galanteemmo.
Kalaa Taaddese:- Anino galateemmo. Kaaliiqi gobbankenna daganke maassi’ro!
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Birra 14, 2017 M.D
