Qiddist gezaheny
Addis Ababa:- Wo’manka hanqaffinoti reekkote farco harinsho mannihimmate qoosso xiiwora seeru doogonni tiro aatenni araara kalaqate qara ikkitinota xawinsi. Biheraawe reekkote farco wodhote doorshi aana e’’o gamba assate hanafote bare harinsoonni.
Barete aana xaphoomu ministirchinna gobbayidi hajo ministirchi kalaa Demmeqe Mekonninihu sayisino sokkanni; gobbankera babbaxxitino yannara mittimmanke aana mitiimma kalaqqanno gaance kalaqantino. Gaance harunsite kalaqantinota mannoomittete qoosso xiiwo seeru doogonni tiratenna araara dirrisate baalanka beeqqisiissinoti reekkote farco harinsho hasiissanno yino. Kalaa Demmeqe xawisino garinni; reekkote farco wodhote dorshi shiqasi aantete gaancenna amadante kalaqantanno mannoomittete qoosso xiiwo hala’litannokki gede kaa’lanno amanyoote kalaqate kaa’litanno.
Reekkote farco harinsho farco aatenna hunaano xa’mamaano assatenni aleenni gatona yaa bowirsahasiissannota qummi assino. Aantete mixotenni amandoonni reekkote farco wodho qixxaaworanna gumulote gummaa’mara hajo la’annonsa bissa baalanti hasiissanno kaa’lo assa hasiissannonsata kalaa Demmeqe qummi assino.
Dagate riqiwamaano amaale mini songaafichi kalaa Taaggese Caafohu isi widoonni reekkote farco amanyoote gumula mannoomittete qoosso ayirrisamaranna seeru aliidimma buuxisate heedhannose kaa’lo luphiimate.
Gobbankera noo rosichinni roso adhine kalqoomu rosichonna hedo hanqafino garinni reekkote farco gobboomu amado agarino garinni gumulantanno gede kaa’litannota wodhote qixxaawo assa jawaachinshannite yiino.
Gaancete yannara kalaqantino mannoomittete qoosso xiiwo lainohunni hunaancho xa’mamaancho assatenna miicamaanchoho hasiissanno farco uyinanni gede baalunku umisi qeecha fula hasiissannosi yino.
Reekkote farco wodho qixxaawo ogeeyyete gaamo miila ikkinohu dokter Maarishet Taaddesehunna kalaa Adi Deqebohu uyitino hedonni; wodhote aana e’’o gamba assatenna bowirsate loossa aantete gumulantannota xawissino.
Xaa geeshsha noo qixxaawote loosinni babbaxxitino gobbuwa reekkote farco harinsho wo’naalsha la’noonni. Wodiidi Afrikira woyi Ruwaandahonna Ameerikaho loosu harinsho Itophiyaho loossanno yaa ikkinokkihura gobbanke poletikunna dagoomittete akati ledo sumuu yitanno wodho shiqishate sharro assinanni yitinno.
Ogeeyyete gaamo shiqishshino xiinxallo garinni biheraawe reekkote farco wodho hiittenne yannanni kayisse kalaqantinota mannoomittete qoosso xiiwo seeru garinni la’’a hasiissannota leellishshannore Onte yannate doorsha xawo assitinno.
Konninnino bayiriidi seera kaajjinshoonni 1987 m.dnni hananfe noota mannoomittete qoosso xiiwo; 2012 m.d nni soorrote mootimma biilloonye amadase harunsite noore hattono babbaxxitino yanna amaddino Onte yannate doorsha shiqishansanna goofimarshu mu’ro e’’o gamba assinihu gedensaanni murrannita huwachishshino.
Barete aana Somaalete qoqqowi pirezidaantichi Musxefe Mehammedihu kayisino hedonni sa’u dirra giddo iillitino mannoomittete qoosso xiiwo la’’a hananfiro hunaano lubbotenni hee’ra hooggara dandiitannohura yanna xaa yanna ledo shiqqi yitinota ikka noose. Baxxinohunni Yaadigi yannanni kayiNse noore la’’a dandiiniro danchaho yaanni coyi’rino.
Diredaawu quchumi gashshooti kantiibi kedir Juhaarihu isi widoonni; reekkote farco amanyootinni keeshshitino koma kayinseenna wolu roorino qarri kalaqamannokki gede qoropho assa hasiiissanno yino.
Reekkote farco wodho qixxaawo ogeeyye gaamo xawo assitino mashalaqqe garinni; e’’o gamba assate harinsho babbaxxitino qoqqowubbara gumulantannota ikkitanna xaphoomunni 59 ba’re aana addi addi dagoomu bissa hasaawisatenni ledote e’’o gamba assate looso gumullanni.
Bakkalcho Ammajje 30, 2015 M.D Hamuse
