Yaareed Geetaachew
Galchimi gobbuwa Afrika insa hedonni qerxee’mite beebbeeqqitino. Bebbeeqqitino hedo garinni Itophiya Xaaliyaanu gashshate mixi’re qodhono qodhaanono qixxeessi’ratenni hunaansa sheexaani soyeenna daggino. Baca Awuropunna Ameeriku gaazeexxa duucha koliddu Afriki gobbuwa wo’munni wo’ma Awuropu qorqorshi hundaanni hossanno barri shiqinota buuxisse borreessitu;Awuropu sirchinnonna poletiku roorrimma sabbakku. Ameerikunnihu “Atilanta Conistitution” yinanni gaazeexi konne Awuropu yortonna naaxxitanni coyidhannore borreessi. “Duucha Afriku Gobbuwa Awuropu mootimma qerxeente bebbeeqqitanno barri iillino.
Awuropu mootimma Ameerikaho gumulsitino sirchu roorrimma afrikaho ledate qixxaabbino. Ameerikaho waajjuulle Hindoota hunatenni uminsa sirchira heedhanno base qixxeessate dandiitino ikkadimma Afrikaho ledate kolidda Afriku daga huna hanaffanno.” Ikkollana Adiwu qeelle konne mullaagissino. Kalqennita rosichunni daggino roorrimmate balchooma soorritino. Adiwu Itophiyu dagara culku gede xabbanno qeelle;yannaasincho Xaaliyaanira kayinni jawa saala uddisiisino lame gobba dhagge calla dikkino. Adiwu qeelle kalqoomu dhaggete sumudaati.
Adiwu qeelle korinni Afrikaho noohu Awuropu gashshooti hayyo 50 diro guutisikkinni baino. Dhagge baxxino garinni haaro ikkito kalaqqanno. Adiwu gedee baxxitino ikkito kayinni kalqennita dhaggennita rosantino harinsho wirri assatenni manchi beetti dirrate kullanna ammane hee’ranno dhaggenni baxxino halaali noota leellishanno. “Adiwu Itophiyu Dagara Rigame Ba’’annokki Sumuda,geedhannokki Biinfille,Xeertote Leellanno Malaate,Kalqe Macciishshitino Huuro,Halantino Cigilensanna Gotti Yiino Ayirrinyinsaati. Adiwa Itophiyu daga Addaxxitanno;Ayirrissannono”
Adiwu qeelle Ammajje 23/1888 M.D Itophiyu daga wolaphonsa dudubbinohonna kolidda dagara naaxxa ikkitino qeelle maareekkisiissino barraati. Tenne dhaggeti kaimu korkaati konneetinkanni. Yanna Awuroppawuyaane Afriku gobba kadotenni gashshate lowonta halchitannote. Itophiyunna Afriku mereero Awuroppu kiironni ammajje 2, 1889 M.Dnni mette sumuumme malaatisantanno. Tinino lemoo qua amaddinotenna lamenti gobbuwa rodiimmansa kaajjishate malaatissino sumuummeetinka. Sumuummeno Wucaale sumuumme yaamantanno.
Tenne sumuummeno lamente gobbuwara injanno garinni Amaaru afiinninna Xaaliyaanete afiinni borreessine qixxeessinooninka. Dhaggete kaimu korkaati kawiinni hanafi; Xaaliyaanete mootimma Wucaale sumuumme widoonni Itophiya hasidhu gede assateno yortu. Sumuummete qu“i 17 aana Xaaliyaanete tironni borreessinoonnihu Itophiyu wolootta gobbuwa ledo hee`rannose hajo baalate Xaaliyaanete mootimma irkisaanchimma adhitinota sumuu yitino gede assineetinka borreessinoonnihu. Amaaru afiinni borreessaminohu qole Itophiyu wolootta gobbuwa ledo hee`rannose hajora Xaaliyaanete mootimma agarate gadacho noosekki gede xawisannohonka. Tini tiro kayinni Itophiyu daga widoonni Itophiyu Xaaliyaanete irkisaanchimma adha hasidhanno gede leellishshannote. Tenne tiroha soro huwatinohu balaxaanchu Atse Miniliiki Sumuumme adhinokkitano faajjetenni Awuroppu wolquwara egensiisi. Tiro sorisiisatenni affanni heedhe malaatissinoti Xaaliyaaneno Itophiyu giddora olantose eessa hanaffu. Olaseno Itophiyaho shoole ragubbara 20 kume olanto bobbahissu.
Itophiyu widoonnino Atse Miniliiki massagaanchimmanni “kiteti” lallawa lallambi; yaano “sai” yaatenni. Itophiyu dagano afoonsa mitto foolensa shitto assidhe “sai yiittoro saeemmo” yite sai yiino barrinni timbiliqqe sa’u. Coyinke aana Miniliki Itophiya horrara dayno diina shorrate ”Sai” yii woyte Itophiyu giddo mimmito sumiimme noo yaa dikkitino. Kayinni Miniliki Giddoyidhi sumeemme hooganna gibbo “annunna beettu gibbooti” yee hedanno. Konnirano Abbaa Jifaari ledo noo koffeenya “giddoyidi gibbo annunna beettunnite” yaatenni gobbayidi diini gobba hunara daynota buuxise ammanchiishinota kullanni. Giddo qarra godowaho amadde Ammajje 23/1888 Adiwu techo la’neemmo wolaphora korkaata ikkino. Itophiyu kiiro garinni 1888 M.D Adiwu aana koliddaho wolapho ikkinonna kalqe maala`lisino duduwi macciishshami; Itophiyu ammajje 23, 1888 M.D horraano Xaaliyaane qeelle assatenni naaxxissanno dhagge maareekkisiissu.
Koliddu Daga Qeellete Sumuda “Adiwa” Itophiyaho calla ikkikkinni Afrikaho bareendete ba’latto uddisiisinoho,kadote qambara hiiqqaqqe wolambinatu wolambinate guggushshinoho. Techo Adiwu qeelle barra ayirrinseemmo woyte bero annuwinke duuchunku raginni flute mundeensa dunte miqichonsa cancante lubbonsa kakkala hooggoommero… yine hendiro wolootta kadotenni galtu gobbuwa gede ewelummanke burduuqanteenna,budinke baeenna Afriku su’mi kalqete deerrinni woffi yiinoha ikkeemmenkanni. Kayinnilla;annuwinke dhagge borreessite gobba gatissino.
“Gobba yaa mannaho; manna yaa gobbate” ee; gobba hoogguro manchi beetti mama hee’ranno? Manchu hoogirono gobba calla tiro nooseyya? Techo ayirrinseemmo barri hegere hegerera ba’’annokki su’naado su’maati. Mannu kakkalame gobba woxxino. Gobbate kakkalama ilamate ragisiinsanni halaali iqqaati. Artist Adunyi Duumohu (Dr) gobbate baxille xawisanni
“Amate baxilli ilaalu dikkooti;
qaageemmohe barra anja siriqqooti”
Roori gobba’ya;Roori gobba’ya” yaanni sirbino. Artist JIJI
“Techo he’nammora wolambinatunni,
Mannu kakkalammo Mundeenna Maalunni” yitanni qaagiissitannonke. Adiwa Qeellete Sumuda!!
Kuni gafi addi addi polotiku, miinjunna dagoomitte hajubba lainohunni qansootu xawado hedonsa wortannowaati. Konni gafira fultanno borro qixxaawote kifile uurrinsha dixawissanno.
Bakkalcho Ammajje 23, 2015 M.D
