Irreecha Hora Finfinnee

Irreechi Guyyaa Galataa akka ta’e irra deddeebii’un ibsaa turreerra. Har’as ibsuu kan barbaannu dhimmii Irreecha Hora Finfinneeti. Finfinneen Seenaa Oromoo keessati iddoo guddaa qabdi. Aadaa sirna Gadaa keessati ardaa muudaati. Ardaa muudaa... Read more »

Dhukkuba tiibii (‘tuberculsosi’)

TB somba miidhame keessatti Somba dhibichaan qabame Baakteeriyaa TB Kutaa 1fa Dhukkubni tiibii maalii? lubbuu hagam galaafataa? Dhukkunbi tiibii baakteeriyaa xixiqqoo ijaan hin mul’anne kan maayikoo bakteeriyaa tuuberkuloosis (‘mycobacteria tuberculosis’) jedhamaniin kan... Read more »

Maqsalaafi qophiileesaa

Ayyaanota sirna ho’aadhaan duudhaalee aadaatiin waa’elchamanii miidhaginaan kabajaman keessaa tokko ayyaana Masqalaati. Ayyaanni Masqalaa Oromoo dabalatee saboota biyya keenyaa hunda biratti qophii addaatiin kabajama. Yeroo Masqalaatti nama dhiisnaan loonillee waan dhiyaana qabaniif... Read more »

Jaarraa afraffaa durayyuu Oromoon xombora gubaa ture

Amantiin Kiristaanaa Dhaloota Kiristoos Dura (DhKD) bara 341 irraa kaasee mooticha Aksum, Izaanaatiin osoo hinbabal’atiin dura Oromoon xombora gubaa turuu Pirezidaatiin Waldaa Waaqeffattoota Addunyaa ibsan. Pirezidaatiin waldichaa Abbaa kennaa, Doktar Qana’aa Lammii... Read more »

“Irreecha Hora Finfinneetiif qophiileen hundi xumuramaniiru” -Abbaa Gadaa Goobanaa Hoolaa

Sirna Gadaa Oromoo keessatti ayyaanni Irreechaa iddoo guddaa qaba. Durirraa kaasee Oromoon waytiin gannaa darbee birraan yoo bari’u, malkaafi tulluutti walga’uun Waaqasaa galateeffata. Jaarraawwan hedduuf Hora Finfinneefi Arsadeefaatti walga’uun irreenfachaa kan ture... Read more »

Irreechaaf eenyurraa, maaltu eegama?

Jiraattonni Finfinneefi jiraattonnishii ayyaanicha akka qopheessummaatti otoo hintaane abbummaan fudhachuu Jiraattonni uffannaa aadaa, tapha, afaaniifi aadaasaanii ibsuun wajjummaan bahanii uumaa galateeffachuu, gammachuu, jaalala, obbolummaafi nageenya faarfachuu Nageenya naannawasaanii eeguu, mirkaneessuu, qaamolee tasgabbii... Read more »

Holqa Mana Waaqaa, Madda Walaabuutti

Godina Baalee, Aanaa Madda Walaabuu, Ganda Liqimsaa Bokoree, bakka iddoo addaa Haroo Wacaraa jedhamutti holqi uumamaa kan seensawwan (balbaloota) 47 qabu qorannoodhaan argameera. Holqi kun bara durii nama maqaansaa Muudee Galchuu jedhamuun... Read more »

Maaliif Daawuroo jedhame?

Maxxansa kanaan gara Naannoo Ummatoota Kibbaa yaadaan walgeessinee waa’ee maalummaa moggaasa ‘Daawuroo’fi haala naannawichaa gabaabinaan walhubachiisna. Akka kitaabni, “Seenaa Ummata Daawuroo hanga bara 1983tti” jedhamu ibsutti, Daawuroon maqaa bakkaafi ummatoota naannawicha jiraataniiti.... Read more »

Abdiin abaaboo ciramee gufuunsaa hafeedha

Tarii baay’een keenya dhaabbata gartuu Aliibaabaa jedhamu dhageenyee beekna ta’a. Dhaabbata addunyaa kanarratti guddina ariifachiisaafi qabeenya guddaan beekamuudha. Maanaajarri dhaabbata kanaa Jaak Maa nama abdii hinkutanne, nama kufaatiif harka hinlaatne ture. Yeroo... Read more »

Dhukkubni busaa sammuu seenee nama ajjeesaa?

Addunyaarratti namoota biliyoona sadiitu dhukkuba busaatiif saaxilama. Kanneen keessaasa kan dhukkubni busaa qabatee mallattoo irratti argiisu namoota miiliyoona 243 kan ta’aniidha. Dhukkubni busaa ALA bara 2004 waggaa tokkittii keessatti namoota miliyoona 1.82... Read more »