Gibirri misooma malee yaaddoo ta’uu hinqabu

Tibba kana Finfinneetti namni baay’een waa’ee tilmaama kanfaltii gibiraa dubbata. Kunis akka waan haaraan gadi dhufeetti dubbatama. Wanti ta’e garuu kanfaltiin gibiraa mana jireenyaafi manneen daldalaa durumayyuu kan jiru ta’us kan keenyanii... Read more »

 Qe’een Aadde Shaashee kaleessaa Shaashamannee har’aa oggaa mil’atamu

Erga hundooftee umrii waggaa 112 lakkoofsisaa kan jirtu Magaalaan Shaashamannee harka dhalattoota ishii keessa jiraataniin, ummata naannawaafi imaltoota keessa darbaniin akkasumas kanneen hojiilee daladalaarratti bobba’aniin ijaaramtee irreefi humna har’a qabdu horatuu dandeesseeti.... Read more »

Hayyoota 20 guyyaa tokkotti dhabuun kasaaraa waggootaati

Saamraawiit Girmaatiin Namni akka itti ba’u malee akka itti galu hinbeeku. Kanumaafi, Oromoon yommuu manaa ba’u “Inni nagaan na bulchite nagaan na oolchi, nagaan bobbaasii na galchi” jedhee kadhatee kan ba’uuf. Bakka... Read more »

 Masaraa mootummaaf teessoo ummataaf sirna ta’e

Rippoortara Gaazexichaatiin Magaalaa guddittii Oromiyaafi biyyaa akkasumas teessoo Gamtaa Afrikaa taate keessatti pirojektiiwwan guddina magaalitti gitan hedduun ijaaramaa jiru. Dheengaddas ijaarsi bifa magaalittii jijjiiruurra darbee gaaffiilee baay’eef deebii ta’u eegalameera; Masaraa Mootummaa... Read more »

Madaala uumamaa eeguu: Dinagdee cimaa ijaaruuf

Saamraawiit Girmaatiin Oromoon biqiltootaaf iddoo guddaa qaba. Sirna Gadaa keessattillee mukni sababa malee hinmuramu, yoo muramees bakka buufamee dhaabama. Kabaja Oromoon biqiltootaaf qaburraa kan ka’e yommuu eebbisu, dhibaafatu, mari’atu, araarfatu, ergaa dabarsuufi... Read more »

Bu’aa araara Zaanzibaar: Liqimsuu yookiin liqimfamuu

Baatiin kun biyya keenyatti taateewwan garagaraa galmeesseera. Oromiyaatti oduun aagaafi abdii horu kan dhaga’amee yoo ta’u, gama Naannoo Amaaraatiin ammoo rakkoowwan hokkoraan walqabatanii mootummaa maqsuu yaadaniifi ajjeechaan aangawaa olaanaa Ittigaafatamaa Paartii Badhaadhina... Read more »

 Daandii nagaa kana haa tikfannu

Seenaa addunyaa kana yeroo qorattu ummanni adduunyaa kanarraa daandii walxaxaa keessa hindarbiin hinargitu. Yunaayitid Isteetinis duuba ishii yoo qorattee kan isheen keessa darbite ajab nama jechisiisa. Kanneen ishii ijaaraniif kabaja kan hinqabne... Read more »

 Yeroo yoo kabajje yeroonis si kabaja

Yeroon qabeenya murtaa’aa dhala namaaf walqixa kennameedha. Yeroon fuulduratti deemuu malee amala duubatti deebi’uu ykn dhaabbatee eeguu hinqabu. Ofi jijjiiruufi sadarkaa gahuu barbaannurra gahuuf yeroo keenyatti sirriitti fayyadamuu qabna. Garaagarummaan nama hojiisaatti... Read more »

Kennuun namarraa hinhir’isu

Yommuu ayyaanootni waggaa dhufan lammilee harka qalleeyyii deggaruufi maaddii qooduun baratamaa dhufeera. Gochaan kun eebbifamaafi uumaan illee kan jaalatu ta’uu wal nama hingaafachiisu. Kennuun eebba namaaf dabala malee namarraa hinhir’isu. Kanas duudhaalee... Read more »

 Ummanni bilisummaa gonfate gara waanjoo garbummaatti hindeebi’u

Oromoon gaanfa Afrikaatti saba guddaa dinagdee, hawaasummaafi siyaasaan milkaa’ee jiraachaa kan ture ta’uu ragaaleen gara garaa ni agarsiisu. Milkaa’inootasaa keessaa sirna Gadaa bulchiinsa hundee dimokiraasii ofiif kalaqate akka fakkeenyaatti fudhachuun ni danda’ama.... Read more »