Umriikoo keesstti kaniin dhaga’aafi argaa guddadhee ummanni Itoophiyaa gara laafeessa, kan waliigadduufi yaaduu ta’uusaati. Kan qabuu walii qoodee waliin nyaateefi uffate yommuu jiraatudha. Gaddaafi gammachuusaas afaan, saala, qomoofi amantiin osoo wal hinqoodiin... Read more »
Guyyaan Dubartoota Addunyaa (‘March 8’) sadarkaa addunyaatti yeroo 109faf, akka Itoophiyaatti ammoo yeroo 44faf bor kabajama. Kabajamuun guyyichaa mirgi namummaafi dimokiraasummaa dubartootaa akka kabajamu taasisuu, kabajaafi faayidaa isaaniif malu akka argatan gochuurratti... Read more »
Walloon gosa Oromoo Karrayyuu damee Baareentuuti. Sabboontota Oromoo eenyummaasaaniitti boonan aadaafi duudhaasaanii haalaan eeggataniifi wiirtuu hawwata tuurizimiiti. Darbees haadha gootota kan akka Warqituufaas deessedha. Sabboonummaa Oromoon Walloo qabu dhiibbaa sirnootaaf osoo hinjilbeeffatiin... Read more »
Seera uumamaa ta’ee; bineensonni tokko tokko wayita umriin dullooman irra deebiin muuxachuun ykn of haaressuun dargaggoomanii kaayyoofi hawwiisaanii kan milkeeffatan yoo ta’u isaan keessaa bofaafi risaa kaasuun ni danda’ama. Bofti akkuma dulloomeen... Read more »
Yeroo baay’ee Itoophiyaa keessatti seeroonniifi qajeelfamoonni fayyadoodha jedhaman ni ba’u. Dhugumammoo qajeelfamoonni ba’an harki caalaansaanii yommuu ba’an waraqaarratti miidhagina kan qabaniifi ummataaf faayidaa olaanaa kan buusaniidha. Ta’us gara raawwiitti yommuu dhufamu hanqina... Read more »
Kutaa 2fa Dubbistootaa, maxxansa keenya torban darbeetiin mataduree kana jalatti Itoophiyaan dachee sabaafi sablammii, haadha amantiilee kumaatamaa, deessuu aadaafi duudhaalee garagaraa ta’uushii ka’umsa godhachuun waan amantii fakkaatee deemaa jirurratti taajjabne isin dubbisiisnee... Read more »
Dachee sabaaf sablammii, haadha amantaa kumaatamaa,deessuu aadaaf duudhaa garagaraa Itoophiyaan biyya hirmaannaa ilmaansheen ijaaramteedha malee kan saba tokkoo miti. Kanaafuu kabajniif ayyaanonni gara garaa ibsituu sabaaf sablammiilee biyyattii yeroo garagaraatti gaggeeffamu.Kanaafisayyaanota kanneen... Read more »
Sirna walqixxummaafi walabummaa, sirna dhugaa, aadaafi duudhaa Oromummaa ganamaa sirna gadaa Oromoo, eenyummaa Oromootaafi madda qaroomina sabichaa. Daa’ima waggaa sagalii bor adeemsa barbaachisu keessa darbuudhaan yemmuu guddatetti saba kana bulcha jedhamee abdiin... Read more »
Dhimma Ameerikaafi Iraan yeroo tokko qorraa yeroo kaan immoo ho’aa addunyaaf bowwoo erga ta’ee oolee buleera. Iraan omisha Niwukilarii gaggeessaa jirti jechuudhaan yeroo mara kan himattu Ameerikaan, ofiisheetii niwukularii hidhattee Iraaniin immoo... Read more »
Gaafa Addunyaan waa’ee dimokiraasii quba hin qabnetti, yeroo qaroominni ammayyaa hin jirretti Ardii dukkanooftuu keessaa sirni ifaa Gadaan mul’ate. Sirna bulchiinsaa haaraafi dimokiraatawaa ta’e kana ummattoota addunyaatiif kan gumaache ummanni ardii dukkanooftuu... Read more »