Argannoowwan haaraa seenaa aartii dhagaarraafi fakkiiwwan holqoota keessaa

Kutaa 4ffaa

Aartii Dhagaafi Fakkiiwwan Holqoota Oromiyaa

Aartiin dhagaa Oromiyaa duudhaa aartii diimame yoo ta’u, sulula, tulluuwwaniifi gaarreen naannawaa holqa ishee keessatti argama. Hanga ammaatti iddoowwan 127 muraasa qofatu argame. Fakkiiwwan kunneen qubaan kan raawwataman yoo ta’u, halluu adiin, diimaafi gurraacha kan raawwatamanidha.

Aartiin dhagaa barsiisaa ta’us, hiikni mallattoo tokkoon tokkoon isaanii kan jalqabame qofaan adda baafamuu kan danda’u ture. Namoonni alaa dhimmoota dibaman kanneen akka Sattawwaafi Arbaa arguu danda’u, garuu hiika fakkeenyaa dhoksaafi barsiisa dhimmoota kana keessatti koodii ta’e keessa seenuu hindandeenye. Aartii dhagaa adamsituu, walitti qabaa beekamaa Oromoo jedhamuun alatti, Oromiyaan duudhaa aartii dhagaa boodarra qonnaan bultoota afaan Oromoo dubbataniin hojjetaman hedduu qabdi. Duudhaalee kana keessaa bal’inaan kan uwwifameefi baay’ina iddoowwaniitiin aartii dhagaa Oromiyaati.

Aartiin yeroo hunda kan dibame kun, kutaa guddaa baha Oromiyaa keessatti babal’atee argama. Aartiin dhagaa Oromiyaa fakkiiwwan dhagaa irraa halluu isaatiinis ta’e bifa isaatiin salphaatti adda baafama. Irra caalaa halluu diimaa, adiifi gurraachaa kan raawwatamu yoo ta’u, furdina qubaan kan dibamudha. Darbee darbee, pigmentiiwwan diimaafi gurraachaas ni fayyadamu, yeroo baay’ee akka faaya dizaayinii adii jalqabaa irratti. Piigmentiin adiin bifa suphee ta’ee gaarreen, tulluu fagoo ta’aniifi lageen naannoo Oromiyaa jiran hedduu keessatti argamudha.

Filannoon adii akka halluu olaantummaa qabuutti amala duudhaa aartii dhagaa kan qonnaan bultoota Afaan Oromoo dubbatanii yoo ta’u, dhugaa dubbachuuf, aartiiwwan dhagaafi fakkiiwwan holqa keessatti dibamu kun halluu diimaa, adiifi gurraachaa kunneen afaaniin Oromoon faajii Abbaa Gadaa jedhamuun kan beekamaniidha. Hanga ammaatti bakkeewwan aartii dhagaa Oromiyaa qorataman 127 ta’an argamaniiru.

Aartiin kun yeroo duraafi yeroo boodaa jedhamee qoodama. Aartiin jalqabaa bineensota bosonaa adda addaa kan akka Arbaa, Leenca, Gadamsa, Qeerransa, kan agarsiisu yoo ta’u, dhimmi olaanaan garuu Sattawwaadha.

Aartiin kun hundi jechuun ni danda’ama naannoo gaara fagoofi dhokataa ta’e keessatti gaaddisa dhagaa gurguddaa keessatti dhokatee jira. Aartiin kun tuuta geengoo giddugaleessaa dachaa sararoota qaxxaamuraatiin walitti makaman of keessaa qaba. Qorattoonni akka agarsiisanitti geengoonni kun manneen jireenyaa bakka bu’u: manneeniifi kuusaa midhaanii naannoo loonii giddugaleessaatti akka gubbaa irraa mul’atutti diriire. Yeroo tokko tokko, godoo tuqaadhaan bakka buʼa; yeroo biraa immoo geengoon gurgurame naannoo loon geengoo ta’etti qubeelaa godoo kaasuuf itti fayyadama.

Bakka loon halkan itti boqotan, wiirtuu mana jireenyaa sanaa keessa jira. Sararoonni qaxxaamuran daandiifi daandii loonii mana jireenyaa adda addaa walitti hidhu bakka bu’u. Yeroo baay’ee daandiin bocame kun akka waan gadi bu’iinsi kun boolla bishaanii loon dhuguuf deeman kakaaseetti, dhagaa sana qaxxaamuree gara gadi bu’iinsa geengoo dhagaa keessatti mul’atutti qilleensa’a. Bocawwan akkaataa qubsuma harki guddaan isaanii bifa addaa ‘akkaataa loon giddugaleessaa’ kan qubsuma Oromoo adda ta’e hordofu. Naannawaaleen bocaan kun itti argaman irratti, kan akka tulluufi gareewwan ala jiru irratti, iddoowwan muraasni agarsiisan jiru bocawwan akkaataa qubsumaa kanneen haala qindaa’ina isaaniitiin caalaatti fakkaatan. Kanaaf gaarreewwan, tulluuwwaniifi holqoota Oromiyaa tokko tokko gareewwan Baha Oromiyaa waliin walitti dhufeenya cimaa keessa jiraachaa turan duudhaa aartii dhagaafi fakkiiwwan holqaa kana waan fudhatan fakkaata.

Aartiin dhagaa qonnaan bulaa Oromiyaa sirna eebbaa wajjin irra deddeebiin walqabsiisuu isaa yoo ilaalle, sirni eebbaa tokko haala kamiinuu boca kanaanis kan walqabatu ta’uun isaa waan hinoolle fakkaata. Kunis kufaatii duudhaa aartii dhagaa kanaa ibsuu danda’a.

Aartiin ji’oomeetirii yeroo hunda ol’aantummaa qabaatus, duudhaan lamaan akka lamatti waliin deemu: yeroo hunda walitti dhihoo kan argaman yoo ta’u, haala muraasa qofa keessatti garuu bakka tokkotti waliin argamuu danda’u. Lamaanuu raabsa waliigalaa walfakkaataa keessatti kan argaman yoo ta’u, naannawaan kun bosona roobaa giddugaleessa Itoophiyaa marsee kan jiruufi olaantummaan aartii dhagaa ji’oomeetirii naannolee Oromiyaa, Kibba, Tigraayiifi magaalaa Dirree Dhawaa, aartii dhagaa Oromiyaa keessaa kanneen biroo irraa adda kan taasisu yoo ta’u, hundinuu faallaa kanaatiin, bineensota buruushiin dibaman, namaafi wal nyaatiinsa namaafi bineensaa dhibbeentaa olaanaa of keessaa qabu.

Hafteen arkiyooloojiis sarara walfakkaatu kana irratti garaagarummaa cimaa agarsiisu. Teknolojiiwwan bara dhagaa boodaa hamma maqaa addaddaa ittin moggaafamaniidha. Fakkiiwwan bineensotaa istaayil ta’an mallattooleefi yaaddoowwan kan agarsiisan yoo ta’u, dizaayinoonni ji’oomeetirii mallattooleefi yaaddoowwan Oromoo (addatti, dhalaafi raajii rooba) kan bakka bu’aniidha. Kanaafidha aartiin lamaan addaddaan kan argaman, ta’us garuu walirraa fagoo kan hintaane. Aartiin kun hawaasa tokko keessatti garee adda addaatiin kan hojjetame yoo ta’u, walitti dhufanii guutummaa yaadrimee uumu.

Duudhaa aartii dhagaa adamsitootaafi walitti qabuu Oromiyaa keessaa kanneen baay’ee nama hawwatan keessaa tokko Baha Oromiyaa keessatti argama. Aartiin kun aartii ji’oomeetirii Goda Wanjii wajjin kan walfakkaatu guutummaatti bifa bineensotaafi namaa irraa kan ijaarame ta’uu isaati. Walfakkeenyi isaa inni dhiyoo aartii Booranaa wajjin walfakkaata. Naannawaa aartiin kun itti argamu raabsa beekamaa ummattoota Oromoo waliin walitti dhiyeenyaan walsima. Elementiiwwan aartii keessatti argaman mirkaneessa of danda’e walitti hidhamiinsa kanaa kan kennan sababni isaas isaan amala addaddaa kan simboofi muuxannoowwan tiraansii wabii qofaan hubatamuu danda’an agarsiisuufi.

Aartiin dhagaa godinoota Oromiyaa kun tarii aartii dhagaa Afrikaa hunda keessaa isa beekamaafi hubatamaa ta’uu danda’a. Qorattoonni waggoota kurnaniif aartiin kun galmee jireenya guyyaa guyyaa ykn gosa falfala adamsuu isa jalqabaa qofa akka taʼe amanu turan. Barri sun bara ‘ilaaluufi tilmaama’ ture, yeroo namni aartii wanti ifa ta’e aartii fakkeenyaa addunyaa hunda keessaa isa walxaxaafi ulfaataa ta’edha. Artistoonni kunneenis muuxannoo isaanii ibsuuf mul’ata ‘bishaan jalaa’ fi ‘du’an’ agarsiisuu fayyadamaniiru. Hiikni kunniin gama tokko tokko kan qabatu yoo ta’u, miira namatti dhaga’amudha. Artistoonni kun addunyaa hafuuraa keessattis gocha agarsiisu, kan akka bineensa roobaa qabachuu, fayyisuu keessatti ykn diina ykn humnoota balaafamaa ofirraa ittisuuf humna isaanii hojiirra oolchuu.

Garuu aartiin kun galmee imala hafuuraa qofa irraa fagoo ture. Wantoonni humna guddaa qaban kan akka dhiiga halluuwwan sana keessa kaa’aman kanaaf tokkoon tokkoon fakkii kuufama humnaa akka ta’uufi. Dhaloonni artistootaa tokkoon tokkoon isaanii dhagaa irratti aartii marsaa marsaan yeroo dibu ykn bocu, iddoowwan hafuuraa humna qaban uumuu turan.

Aartiin Qaroominaa Seenaa Oromoo Duraafi Fakkiiwwan holqa Keessaa

Gareen tiksitootaafi qonnaan bultootaa Oromiyaa gareewwan adamsitootaa walitti qabattoota caalaa duudhaa aartii dhagaafi fakkiiwwan holqa irratti bobba’aniiru, garuu duudhaan tokkoon tokkoon isaanii bakka muraasatti argamu. Akkaataa idileetti tokkoon tokkoon isaanii iddoowwan dhibba muraasa irratti kan argaman yoo ta’u, akkuma jirutti kuma hedduutti osoo hintaane dhimma duudhaa adamsituu walitti qaba.

Duudhaan tiksitootaafi qonnaan bultootaa Oromoo halluu gurraacha, diimaafi adii isaanii akka isa jalqabaatti fayyadamuu kan barbaadan yoo ta’u, yeroo baay’ee pigmentiin kun buruushiin fayyadamuu caalaa harkaan kan dibamuudha. Gareen tiksitootaafi qonnaan bultootaa hedduun aartii dhagaa hinhojjenne, kanaa mannaa aartii sirna isaanii meeshaa salphaatti dhokfamuu danda’u kan akka fakkii mukaa, supheefi fakkii godoo irratti hojjechuu filataniiru. Itoophiyaa keessatti gaarreen Oromiyaa shaakala aartii dhagaafi fakkiiwwan holqaatin beekamadha. Gaaddisawwan aartii dhagaafi fakkiiwwan holqa dibaman godinaalee Oromiyaa keessatti jalqaba Dh.K.D. bara 1300 hanga 5500 irraa eegalee suuraa dhagaafi holqa keessatti kan kaafaman yoo ta’u, galmee kana keessatti fakkiiwwan haaraa walduraa duubaan mul’achuu akkasumas, suuraawwan durii yeroo hunda irra deebi’anii dibuu arguu dandeenya.

Fakkiiwwan kunneen qubaan halluu diimaa, adiifi gurraachaan kan dibamaniidha. Fakkiiwwan kunneem fakkiiwwan abbootii namaa adda addaa, haguuggii fuulaa, meeshaa waraanaa, meeshaalee aadaa qaamaa, bofaafi fakkiiwwan addaddaa kanneen biroo kanneen Oromoof hiika koosmooloojiifi seenaa qaban agarsiisu. Qorannoon aartii dhagaa dhiheenya kana madaallii ragaa yaada godaansaa deeggaruuf duudhaan aartii abbootii isaanii duudhaa aartii dhagaa ji’oomeetirii ta’a ture. Sochiiwwan dhiyeenya kanaa, walitti qabama aartii dhagaa ji’oomeetirii haaraa fakkaatuun walsimsiifama yeroo dheeraa dura aartii ji’oomeetirii hojjechaa akka turan ragaan seenaa nama hawwatu jira. Qorannoon aartiiwwan dhagaa kanaa seenaafi hambaalee keenya durii ilaalchisee hubannoo hawwataa nuuf kenna.

Naasir Ahmadiin (Qorataa Holqaa)

Itti fufa

BARIISAA SANBATAA Hagayya 6 Bara 2015