Argannoowwan haaraa seenaa aartii dhagaarraafi fakkiiwwan holqoota keessaa

Kutaa 3ffaa

Seenaan Duraa maali?

Yeroon fagoo darbe yeroo waraqaa ykn afaan ykn jechi barreeffamaa hinjirre, sababuma kanaan kitaabonni ykn sanadni barreeffamaa hinjirre, bara Seenaa Duraa jedhamee waamama.

Namoonni Seenaa Duraa hanga hayyoonni iddoowwan Seenaa Duraa qotiinsa jalqabanitti akkamitti akka jiraatan hubachuun rakkisaa ture.

Odeeffannoo meeshaalee durii, bakka jireenyaa, lafee bineensotaafi namaa irraa argameefi fakkiiwwan dallaa holqarratti kaafaman walitti makuun hayyoonni waa’ee waan ta’eefi akkaataa namoonni bara seenaa duraa keessa jiraatan beekumsa sirrii ta’e ijaaraniiru.

Fakkiiwwaniifi fakkiiwwan akaakuuwwan aartii durii ilmaan namaa dallaa holqichaa akka kansaatti fayyadamuun of ibsuuf shaakalan turan.

Bara Seenaa Duraa: Baroota Paaleyolitik, Mesolitikiifi Chaalkolitik

Fakkiiwwaniifi fakkiiwwan yeroo seenaa bakka torbatti ramadamuu danda’u.

Yeroo I, Paaleyolitikii Olii; Yeroo II, Meesooliitikiifi Yeroo III, Chaalkolitik. Yeroo III booda yeroowwan walitti aanan afur jiru. Garuu ammaaf marsaa sadan jalqabaa qofarratti xiyyeeffanna.

Aartii Bara Seenaa Duraa (baay’inaan fakkiiwwan dhagaafi holqa) baroota Paaleyolitik, Mesolitikiifi Chaalkolitik Age agarsiisan.

Bara Paaleyolitikii

Paaleyolitikii Olaanaa keessatti sochiin aartii baay’atee argina.

Dhimmi hojiiwwan jalqabaa fakkiiwwan namaa salphaa, sochiiwwan namaa, dizaayinoota ji’oomeetiriifi mallattoolee qofa irratti daangeffaman.

Fakkiiwwan asitti argaman bakkawwan sadiitti qoodamuu danda’u. Isaanis, Nama, Bineensaafi Mallattoolee Ji’oomeetirii.

Amaloota fakkiiwwan jalqabaa kanneen keessaa muraasni: Dhalli namaa bifa ulee fakkaatuun bakka bu’a. Sararoonni dalgee, dizaayinoota ji’oomeetirii reektaangulaarii guutamaniifi gareen tuqaawwaniis mul’achuu danda’u. Fakkiiwwan ol kaa’uu: Inni jalqabaa Gurraacha, jidduun diimaafi boodarra adiidha.

Bara seenaqabeessa dhumaa, seenaqabeessa jalqabaafi Niyoolitikii keessatti matadureewwan fakkiiwwanii guddataniifi fakkiiwwan akka re’oota, arbaa, hoolota, fardeen, namootaa arguu jalqaban. Kun guutummaatti haftee Paaleyolitikiifi Meesoolitikiidha.

Tulluuwwan Oromiyaatti iddoowwan guguddoon fakkiiwwan seenaa duraa gaarii ta’an 127 jiru: Dhaloota Kiristoos dura bara 1500, 3000–5500 umrii dheeraa kan qaban ittifufiinsa aadaa yeroo dheeraa ta’ee ilaalama.

Gaaddisa dhagaa gara 127 ta’u kan kilaastara shan keessatti argamu of keessaa qaba. Fakkiiwwan Oromiyaafi addunyaa durii keessaa tokko Paaleyolitikii Gubbaati. Fakkiiwwan bakka bu’iinsa sararaawaa, diimaa dukkanaa’aa, fakkiiwwan bineensota guguddoo, kanneen akka, qeerransa, arbaa, leencaafi gadamsa fakkiiwwan namaa ulee fakkaatu cinatti. Caalaansaaniis paateenota ji’oomeetiriitiin kan guutamaniidha.

Bara Meesooliitikii Aartii:

Fakkiiwwan baay’een kan bara kanaati, Matadureewwan baay’atu garuu fakkiiwwan kunniiin hangaan xiqqaadha. Mul’atni adamsuu baay’inaan mul’ata. Adamsitoonni gareedhaan eeboo ejersaa hidhatanii ulee, xiyyaafi xiyya akeeku turan. Kiyyoofi kiyyoowwan bineensota qabachuuf ittifayyadaman fakkiiwwan tokko tokko irratti mul’achuu danda’u.

Namoonni Mesolitik bineensota akeekuu ni jaalatu turan. Suuraalee tokko tokko irratti bineensonni dhiira ari’aa kan jiran yoo ta’u, kaanirratti ammoo namoota adamsitootaan ari’amaa jiru.

Bineensonni akkaataa uumamaatiin kan dibaman yoo ta’u, namoonni haala istaayiliitiin fakkeeffamaniiru. Dhiirotni uffata adii uffachuun kan dibamaniidha. Dargaggoonniifi maanguddoonni fakkiiwwan keessatti bakka walqixa argatu. Shubbisni hawaasaa mataduree waloo ni kenna. Jireenyi maatii gosa fakkiiwwan tokko tokko (dubartii, dhiiraafi ijoollee) keessatti mul’achuu danda’a.

Bara Chaalkolitikii Aartii

Aartii bara sibiila diimaa. Fakkiiwwan bara kanaa waldaa, qunnamtiifi waljijjiirraa ulaagaalee jiraattonni holqa naannawichaatti qubatan kan lafa diriiraa Oromiyaa waliin qaban mul’isu. Meeshaaleen dhooftuu supheefi sibiilaa fakkiiwwan irratti mul’achuu danda’u.

Garaagarummaa fakkiiwwan dhagaa: Ifaafi lubbuun bara durii fakkiiwwan kanarraa ni bada. Amaloota waliigalaa fakkiiwwan Seenaa Duraa keessaa muraasni (qorannoo fakkiiwwan Oromiyaa irratti hundaa’uun); Halluu fayyadaman, golgaawwan adda addaa adii, diimaa, gurraacha, bunni, burtukaanaafi keelloo dabalatee.

Garuu halluu adiifi diimaan kan isaan jaalatan ture. Faayaan namoonni kun ittifayyadaman dhagaa halluuwwan adda addaa qabu cicciruudhaan kan hojjetamaniidha. Adiin dhagaa nooraarraa ta’uu hinoolu. Wantoonni maxxanan tokko tokko kanneen akka cooma bineensotaa ykn gogaa mukaarraa argamu yeroo daakuu dhagaa bishaan waliin makaman fayyadamuun ni danda’ama.

Buruushiin faayibar biqiltootarraa hojjetame. Halluuwwan kunniin sababa walnyaatinsa keemikaalaa oksaayidii dhagaa irratti argamu irraa kan ka’e waggoota kumaatamaan lakkaa’aman akka turan ni amanama.

Fakkiiwwan holqa dhuunfatameefi hinqabne irraa argameera. Fakkiiwwan kunniin yeroo tokko tokko akka mallattoo, akeekkachiisaafi kkf gosa tokkoottis ittifayyadamaa turan jechuudha.

Bakkeewwan aartii dhagaa fakkii haaraa kanaa hedduun fakkii durii gubbaatti dibamaniiru. Aartii Dhagaa giranaayti Goda Roriso, keessatti fakkiiwwan looniifi tiksiteesaanii 150 fakkiiwwan biroo gara marsaa 17tti dhiyaatan tokko isa kaan irratti arguu dandeenya.

Guddina dhala namaa yeroorraa gara yerootti suuta suutaan agarsiisa. Fakkeenyummaan sun hafuura xiqqoo wajjin kaka’umsa uumamarraati. Fakkiiwwan baay’ee muraasaan yaada (bakka bu’iinsa dhiirota uleedhaan akka fakkii).

Fayyadama paateenoota ji’oomeetirii hedduu. Mul’atni irra caalaa adamsuufi jireenya dinagdeefi hawaasummaa namootaa ture. Fakkiin biqiltootaa, bineensotaa, namaa, uumamtoota sheekkoo, gaariifi kkf ilaaluun ni danda’ama. Halluu diimaafi adiif barbaachisummaa caalu.

Aartii Dhagaafi Fakkiiwwan Holqoota Oromiyaa Keessaa

Aartiin dhagaa fakkiiwwan holqa keessa hambaalee abbootiin keenya durii nuuf dhiisan keessaa isa tokko. Fakkeenyummaasaa keessa ilaaluun sammuu namoota waggoota kumaatamaan dura jiraatan keessa ilaaluu dandeenya. Aartiin dhagaa bara addunyaan baay’ee adda turtetti, gara yeroo Gibxiin qaroomina guddaa lafarra jirutti nu deebisuu danda’a.

Yeroo sanatti namoonni giddugala Sahaaraatti aartii dhagaa dibu turan. Yeroo sanattis garuu fuulli dhagaa qullaa ta’uurraa fagoo ture. Fakkiiwwan kunniin bara Oromoon ijaarsa sammuu qoroomina sirna dimokraasii adduunyaa kana sirna Gadaa abuuree (uumee) addunyaaf itti gumachee gara waggaa 6,000 turerratti fakkii kaasaa turan ta’uu danda’a.

Duudhaalee guguddoon akkanaa dhibbaan lakkaa’aman, nama yeroo fudhachuuf fedhii qabu kamiinuu akka hinargamneef dhagaa Oromiyaarratti hafaniiru. Kuusaa kana daawwachuun qabeenya keenya gurguddoo diimameefi bocame tokko tokko isin beeksisa, garuu jechoonniifi fakkiiwwan waan bakka bu’aa dhugaati.

Naasir Ahmadiin (qorataa holqaa)

Ittifufa

BARIISAA SANBATAA Adoolessa 29 Bara 2015