Addisu Adoola
Addis Ababa: Hookkote woradira tayxe goyi’rete yanna loosinni 3 kume 534 gishsha baatto latinsoonnita Woradu Lay/ Ganshaanchinna Giwirinnu Borro Mini Sooreessi Kalaa Zennebe Munxaashihu egensiisi.
Kalaa Zennebe “Bakkalcho” gaazeexi ledo bilbilunni assino hasaawinni xawisino garinni; tayxe goyrete yannara 3 kume, 534 gishsha baatto loonse wixunni diwate mixi’ne loosu giddora e’nirono hasiisannohu wixi shiqo widoonni kayinni xe’ne noota qummi assino.
Loosidhe galtinori laalchonna laalchimma lossate dooramino sirchi wixa yannatenni afi’ra qara hajo ikkitino gede coyi’re; konne dooramino sirchi wixa afi’rate lowo qarri xaadanni noonke yino. Kuni qarri woradu gede calla ikkikkinni qoqqowu gede ikkinota lede coyi’rinohu sooreessu; baxxino garinni wahete wixa afi’rate qarrammoonni gede xawisino.
Badheessu yannara baino gidira kiisate yee qoqqowu 100 kuntaala Wahetenna Gaashete wixa kaa’lo assinoha ikkanna konne gideno loosidhe galtinorira baatooshshi-weello bebbeenkannihanna badheessu yannara gawajjamino laalchimma lossateno goyi’rete yannara amandoonni mixonni xibbuunni 10 anga lende loonsoonnitano xawisino. Kuni qoqqowu kaa’lo assi wixi calluno ikkara dandaannokkihura daga alba wixidhe sa’ino wixa layinkimeeshsho wixidhanno gede assinanni hee’noonnita lede xawisino.
Hookkote Woradihu batinyu qarqari badheessu yanna gide winxanniha ikkinota xawisinohu Kalaa Zennebe; badheessu yanna koroonu fayya taraawo korkaatinni laalchunna laalchimmate aana xiiwo iillitino gede qummi eesse; tenne xiiwonni kalaqantino xe’ne kiisate saihu badheessu yannara 4kume, 903.5 gishsha baatto laalchunni diwate mixi’ne loonsoonnihano ikkiro kayinni diilallote akati korkaatinni mixote garinni gumula didandiinoonni yee; konninnino xibbuunni 80.3 anga ikkanno gidi horote gobbaanni ikkinota xawisino.
Wixaho kuula buurte dooramino sircho lawisse dikko shiqishshanno awaawurtannori aana assinanni qorqorshi daafira xa’mo shiqqinosihu Kalaa Zennebe; goyirete yanna loosira wixaho kuula buurte shiqishshannori xaaddinonsakki gede kayse, shiimare badheessu yannara badalate wixa babbaxxitino daddalaano kaimasi anfoonnikkiha dooramino sirchooti yitanni doggannori noonkanni yino. Konnira sa’u yannara lowo sharro assinanni sa’noonni; albilichono togoo assoote gargaratenni loosidhe galtinori dooramino sirchonna bushshu madaabbara giwirinnu borro mini widoonni shiqanno gede lowo qixxaawo assinanni hee’noommo yino.
Daganke laalchimma lossi’rate ragaanni tuncu yitinonke xa xiiwonni fulate mittenna jawa doogo giwirrinnu uduunni shiqo ledate. Tenne assineemmoha ikkiro kayinni mittu mittunku loosi’re galinohu gatisi aana assanno millimillo lowo waaga afidhino daafira baalunku woyyaabbinota giwirinnu hayyo horonsidhanni loosi’ra hasiissannota huwachishino.
Laalchonna laalchimma lossi’ra woradaho calla ikkikkinni gobbate gedeno assinanni hee’noonni sharrora kaa’lo ikkitinohura mittu mittunku loosi’re galinohu handaarunni agarrannisi qeecha fula noosi yee; ledoteno baatto lendeenna calla laalchimma lexxa hooggara dandiitannohura rosantino doogo calla harunsa agurte tekinolooje horonsidhannonna giwirinnu ogeeyye uytanno amaale adhatenni laalchonna laalchimma ledde sagaletenni umonsa dandaatenni sa’e dikkote shiqishatenni gobbate assinanni hee’noonni sharrora agarranninsaha fultanno gedeno sooreessu amadisiise sokkasi saysino.
Bakkalcho Woxawaajje 13, 2013
