Sidaamu qoqqowira sa’u shoole dirra giddo borreessamino leellanno gumi deisiisinkekkinni dagate horaameessimmanna latishsha roore kaajjinshe sufisiisatenni hegeraamo assa hasiissannonke yaanni Sidaamu qoqqowi pirezidaantichi Kalaa Desta Ledamo huwachishi.
Pirezidaantichu tenne qummeessinohu Sidaamu daga wolaphite qoqqowo ikkite meessaneetose gashsha hanaffu shoolki diro lainse Hawaasa ayirrinsi ayyaani aanaati. Ella 27 Sidaamaho baxxino wolaphote barra qaagiissannoha ikkanna; barraho qoqqowu safami 4ki diri ayyaana lainse paanaalete hasaawanna qoqqowoho soorrote kawa dayino guma leellishshanno odeessaancho filme shiqqeenna torbinoonni.
Qoqqowu pirezidaantichi kalaa Desta Ledamo tenne yannara xaawisino garinni; sa’u shoole dirra giddo dagoomitte,miinjunna polotiku handaarubbanni borreessantino qeelle sufisiisatenni dagate horaameessimma hegeraamu garinni buuxisiisate illacha tunge loonsanni.
Qoqqowu daga xa’mo deerru deerrunkunni dawarate loonsoonni gummaamu loosinni qoqqowoho rakkino lopho borreessantanni noota xawisinohu pirezidaantichu; qoqqowu tantanami yannara daga kayissino safote latishshi xa’muwa giddonni balaxo ikkitinoti doogo ikkitinota kayise; sa’u shoole dirra giddo 1.3 biliyoone birri ali woxe fulo assine haaruudde doogga fanana gatamarsha assinoonni yiino.
Doogo manchi beetti millise loosi’re hee’rate qara hajo ikkase kayisinohu kalaa Desta;daddalo bilchaatisatenni qoqqowu lophora albisa hajo ikkitinotano qummeessino.
Xalala anganni wayi pirojekitubba iillo konni albaanni 38 anga calla ikkase qummeesse pirezidaantichu;soorrote kawa xalalu anganni wayi iillo qoqqowoho 64 anga iillaseno hattonni.
Turizimetenni,fayyimmatenni,rosunninna labbeemme qara qara hasattuwanni qoqqowoho naaxxisanno gumi maareekkamanni nooha ikkanna; rosu aana rosu hiiqqamme sissate balaxote rosira illacha tunge dureeyyetenna dagate beeqqonni ha’la’ladda loossa loonsoonnitano qummeessino.
Sidaamu qoqqowira qara mixo tunge loonsoonni loosi giddo albisu maatete jireenya ikkanna; qoqqowoho mitte mittenta maate jireenyu paakeeje giddo eessatennino gummaamo looso loonsoonnita pirezidaantichu kayisino.
Qoqqowoho loosu hoongenna buxima ajishate jirsa tunge loonsanni yiinohu pirezidaantichu;qoqqowu noosi jiro ragunninna halaalunni horoonsi’re dagano horaameeyye assatenni latishsha sufisiisannotano kaajjishino sokkasinni.
Barete leeltino Sidaamu daga gobbate geerri insa widoonni uyitino hedonni; Sidaamu daga bayiriidi seeri xa’mo dawaro afi’rase harunsite leeltino latishshu loossa dagate mittimmanna irkisamanniiti yite; qoqqowoho daggino soorro hegersino garinni sufisiisate xaaddanno rakkoranna guffara amaalamatenninna malatenni tira doorshu nookki doogo ikkase qummeessitino.
Yaareed Geetaachew
Bakkalcho Maaja 4, 2016 M.D
