Hawaasa:- Sidaamu dagoomu qoqqowu mootimma kominikeeshiinete hajubba biiro 2016 M.D loosu jeefishshi keeno laisse uytino xawishshinni jajjabba loosu massagaano harissanni keeshshitino 2016 MD loosu keeno bare sa`u lamalara jeeffinoti qaangannite.
Qoqqowu kominikeeshiinete hajubba biro sooreessi kalaa Woseniyelleh Simiooni uyno xawishshinni; qoqqowoho 2016 M.D duuchu handaarinni danchu gumi maareekkamino.
Konninni qoqqowunnihu gumulate dhukki lexxanni daynota huwachishe; miinju handaarinni, irshu loossanni woyyino gumi maareekkaminotanna loonsoonni loossanni dikko geisa dandiinoonnitano qummeessino.
Saadate jiro latishshi loossanni woyyaawinoha saadate sircho shiqishate looso loonsoonnitanna adote laalcho hala’ladunni dikkote shiqinshoonnita xawishshisinni egensiisino.
Lukkuwu latishshi widoonni 8 miiloone ali lukkuwa dagate iillinshoonni. Diidu ceattonnino woyyino gumi maareekkaminota xawinsoonni.
Qoqqowu giddo 8 inisheetiivenna 71 paakeejjubbanni maatete jireenya buuxisiisate mixo mixi’ne loonsanni hee’noonnita xawinsoonnitanna danchu gumi maareekkamasi sooreessu xawishshisinni buuxisino.
Industirete handaarinnino bura uduunne shiqishate looso loonsoonnitanna konninnino 20 kumi ali wedellira loosu kaayyo kalaqa dandiinoonnita biirote sooreessi qummeessino.
2016 M.D, 60 kumi wedellira loosu kaayyo kalaqate mixi’ne; 63 kumi ali wedellira loosu kaayyo kalanqoonniha ikkanna; konninni, wedellu mootimmate looso calla agadha agurte loosu kaayyo horoonsidhanni afantannota buuxisino.
Rosu handaarinni hala’lado looso loonsoonnitanna 40 ali balaxote rosi minna mootimma, dureeyyenna loosaasinetenni minnoonni. Haammata rosu minnano gatamarroonni yiino.
Konninni, 2016 M.D 8ki kifilenna 12ki kifile gumi woyyinoha ikkanno gede agarrannita coyi`rino.
Fayyimmate handaarinni rooru gumira loonso yaanno adawarshshinni loonsoonni loossanni hasiissanno uduunne wonshinoonnitanna dhibba balanxe gargadhinanni hee’ne xagisirate wolqa kaajjitanno gede loonsoonni.
Keerunna ga’labbote ragaannino dagate beeqqonni lowo looso loonsoonnita kulino.
Farcote loosssa lainohunni daga halaalaancho farco afidhanni nootanna mooranna baincho assoote hunate haammata loossa loonsoonnita xawishshunni buuxisino.
Daa”attote handaarinni daa”ataanote bobbanke lexxitinotanna 4 miliyoone ali turistooti daa”attino gede coyi`rino. Kuri mereerinni 55 kumi gobbayidi gobbuwa daa”ataanooti yiino.
Ledoteno, Garambi Ilaala latisatenni kalqete UNESCOte boreessantanno looso loonsanni hee’noonnita egensiisino.
Xintu latishshu loossara 600 miliyoone ali woxe fushshine haammata doogganna jajjabba buussa ijaarshanna gatamarsha assinoonnitano kalaa Woseniyelleh buuxisino.
Xalalu anganni way shiqqo qoqqowu deerrinni 60.4% iillisha dandiinoonni.
Woyyaawu gumi maareekkamara dandiinohu baalanti bissa halante loosatenni ikkinota egensiisino.
Sidaamu dagano tenne loonsoonni loossa kaajjishanna halama hasiissannota kule; 2017 M.D maatete Jireenya buuxisiisate baarzaafete aana adhinanni hee’noonni qaafo sufa hasiissannotano kalaa Woseniyelleh xawishshisinni huwachishino.
Yaareed Geetaachew
Bakkalcho Ella 27, 2016 M.D
