Hawaasa:– Qoqqowu safami kawa safote latishshuwa halashshatenni dagoomu xa’mora dawaro qolloonnita Sidaamu qoqqowi pirezidaantichi Desta Ledamo coyi’ri.
Pirezidaantichu, soorrote kawa qoqqowoho loosantinota babbaxxitino latishshu loossa towaanyo assitinori odeessaanote gaamora xawisino garinni; qoqqowoho ikkinummo gedensaanni albaanni fanneenna garunni loosantinokki doogga sa’u sase dirra giddo gatamarroonni. Haaruudde dooggano loonsoonni.
Qoqqowoho 2 kume 170km deerrase agartinota carete doogo loosantinoha ikkanna; Federaalete mootimmanni xaa yannara 210km kolishsho doogo Sidaami giddo loosantanni noota buuxisino. Tinino soorrote mootimma daggu kawa afi’noonni kaayyooti yiino; pirezidaantichu.
Doogo heedhuro wiinama miinju millimmonna lopho heedhanno yiinohu Pirezidaantichu; daga woyyaabbino doogo horoonsidhanno daafira hagiirraamma ikkitannota kaysino.
Safote latishshi loossa gundoommo yaa kayinni dikkino; gattino loossano aantetenni gundanni ha’nannita huwachishino.
Pirezidaantichu xawishshi garinni; sa’u sajjoo dirrara loosantinokki doogga shoole dirra giddo loonsoonni. Konni garinni harancho yanna giddo kageeshshi latishsha loosa dandiiniro soorro dagate jawa kaayyo haadhe daggino.
Noonke jiro hafanfartukkinni jawa illacha tunge doogga loonsoommo xaa yannara Sidaami giddo dooggate hasatto xa’mote gede dika’anno yiino; Pirezidaantichu.
Xalala anganni way shiqqo lossateno Federaalete mootimma widoonni daggannori kalqete baanke lede kaa’laano uurrinshuwa, hallanyu uurrinshuwa hattono qoqqowu motimmano afidhanno baajeettenni konni loosira jiro gaamatenni way pirojektubba loonsoonnita qummeessino.
Way pirojekitubba jawa jiro xa’mitannota ikkiturono manaadda agurranna 38 jajjabba pirojektubba ijaarantanni nooha ikkanna; kuri giddonni 28 pirojektubba ijaarshi goofeenna horo aa hanaffino.
Sa’u shoole dirrara way pirojektubba ijaarate 2 biliyoone birra gaammoonniha ikkanna; konni giddonni 1.3 biliyoone birra baantoonnitanna Wolootta gattino pirojektubba gumulantanno yannara gatinoha baantannitano egensiisino.
Gattinori 10 pirojektubba ijaarshi aananno dirinni gumulamannotna qummeessino.
Sidaamu qoqqowo ikki yannara xalalu anganni way iillo 38% nooha ikkanna; xaa yannara kayinni 60% iillisha dandiinoonni. Kunino way iillo harancho yanna giddo erotenni leda dandiinoonnita leellishanno.
Noonke jiro garunni amande ledote jirono hanse hasiisanno illachira hossano gede assinoommo yiino; Pirezidaantichu.
Caabbicho halashshate loosi xaa yannara loosamanni nooha ikkirono albillicho lowo loosi agarannota huwachishino.
Konni ragaanni hajo la’annonsa bissanni ledo qinaambe loonsanni woyyeessineemmoha ikkanno. Xa hee’noommo deerrinni Teele lede woloottano safote latishshubba sa’u dirra halashshate looso loonsoonni yiino.
Caabbichu halashsho qoqqowu mootimmanni calla gumulantannota ikkitinokkihura Federaalete mootimmanni ledo qinaawatenni Federaalete mootimma gaantanno jirora ledote qoqqowu mootimmano jiro gaamatenni duuchunku qooxeessira iillishate wo’naallannitano lede buuxisino.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Ella 27, 2016 M.D
