Addis Ababa:- Federaalete qara odiitere diru dirunni dagate riqiwamaano amaale minira shiqishshannota fayinaansetenna seerimmate odiitenna gumulshu odiite rippoorte kaima assatenni xa`mamooshshe buuxisatenni leeltinno hanafubba kaajjite suffa hasiissannota qara odiitercho dukko Meseret Daamxe xawissu.
Qara odiitercho dukko Meserete dagate riqiwamaano amaale minira shiqishshino 2015/16 M.D odiitete gumulshi rippoorte ragaanni odeessaanote uytino xawishshinni; hajo la`anno bissa harunsite xa`mamooshshe buuxisa noonsa yitino.
Iillinoonire parlaamaho shiqishate ledotenni; qarrubba xawo fushshatenni tsere mussinnu komishiinera, xaphoomu ministirchi borro minira, farcote ministerera uynannitanna uurrinshuwa miidiyaho xawinsoonnikki qaafubba adhinannita coyidhino.
Loosu mini seerunni uynoonnisi biilloonyi fayinaansetenna seerimmate odiitenna gumulshu odiite rippoorte loosatenni amaalete minira shiqishate yitinoti sooreette; 2013 M.D umi yannara woxu ministere widoonni 38 uurrinshuwara gashshitte qaafo uynoonnita qaagiissitino.
2014 M.D 19 adhamooshshu noosekki rippoorte shiqqinnonsarinna sase aantaano dirrara rippoorte shiqqinonsa sooreeyye yawonsanni ka`ino. Lamalaho qole qorophishsha uynoonni; ikkollana kuri dancha hanafubba ikkiturono ikkadoho yaa didandiinanni yitino.
Danote yaaddo komishiine sooreessi xa`mamaancho ikkinohu odiitetenni iillinoonni rippoorte kaima assineeti yitinoti dukko Mesereti; yawonsanni dirritino hallanyoota sammi diyinanni, farcote ministere ledo qinaawatenni xa`mamooshshe buuxisiisate loonsanni hanafote loosi kaajje sufa noosi. Miidiyuno yawosi fula noosi yite qummeessitino.
Qara odiite loosu hayyo aana anga wortanno xiiwono dinosi yitinoti dukko Mesereti; umose dandiitenna qacce amadde suffinote. Ikkolla ikkinnina mite mite uurrinshuwara ha`neemmo woyte odiiteroota dogisiisatenni kalanqanni qarri xaadino yitino.
2015 M.D loonsanna mitte uurrinshanni iillitinonke mashalaqqe kaima assine, buunxenna odiite hunne, gaamo soorrine loonsoonni. Massagaanote xa`mamooshshu buuxamanno gede assinoonnino yitino.
Taala hoogate qarri leellannohura qaddo uurrinshuwa badate qarrammeemmo; sase aantaano dirrara woyyino gumulshi noonsa; federaalete sanadubba borreessamme buuxishshi owaante, fayinaansete hobbaati owaante, mundeete baankenna Itophiyu tekinolojete biilloonye baraarsha baraadhino yiteno xawissino.
Mootimma rosoho sokke doolaare baattanni mito mitoho qole ispoonsere assineenna rossannori noota buuxissinoti dukko Mesereti; mootimma kuri mannootira 14.2 miliyoone birra fulo assiteenna kaayyote horoonsi`raano ikkiturono wirro higge owaante uytanni nookkita odiitetenni la`noonnita coyidhino.
Kaajjinokki biddissinna baatisiinsanni waagi nookkiha 187.1 miliyoone gamba assinoonni eo noota coyidhino. Luphiima woxe gamba assineno; gamba assa hasiissannano gamba assinoonnikki woxino hee`rara dandaanno yite buuxissino. Eote shallaggonni 67 anga xibbuunni gamba assinoonnikkiti kuusantino shallaggo luphiima qeecha amaddinotano qaagiissitino.
Eote shallaggo xaphishshi 2008 M.D 5.3 biliyoone ikkinnohu 2015 M.D mitteenni 19.7 biliyoone birra gamba assa hasiissanna gamba assinoonnikki shallaggo ikkitinotano coyidhino. Kuni gamba yiinoha ikkeemmero baajeettete xe`neno diwara dandaannota xawissino.
Wo`ma fulote taje shiqqukkiinni fulotenni borreessante afantino 2014 M.D 307 miliyoone birra seeru kado noota ikkitanna konni dirinni 43.5 miliyoone ikkitinotanna dancha woyyaambe leeltinoha ikkasi coyidhino.
Seeranna wodho harunsinikkiinni doogimale baantoonniti sa“i diro 134.2 miliyoone birra ikkanna 2015 M.D kayinni lowo geeshsha aje 16.4 miliyoone ikke soorro leeltinosi yitino.
Roorshunni woyi doogimale baantoonni fulubba niro 23.2 miliyoone birra ikkitinoti tayxe lexxite 62 miliyoone birra ikkatenni erotenni lexxitinoha ikkasi, qollanni gede hedo uynoonnitanna aantete harunso assinannitano buuxissino.
Hidhote wodhonna biddissa harunsinikkinni gumulantino hidhuwa 2014 M.D 593 miliyoone meddi yiinohu tayxe 2.5 biliyoon birri fulo ikkinotano xawissino.
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Ella 20, 2016 M.D
