Miinju mitte gobba dhuki bikkaanchooti. Gobbuwano “lophitinorenna lophitanni noore” yine bande la’nanni. Jawanna shotunni hembeelamannokki miinja gatamadhitino gobbuwa kalqete bare aana ayirrisantinorenna macciishshantinoreeti. Woloottu baxxinohunni miinju dhukinsa lophinokki gobbuwa mereero uminsa horo kaima assidhe hi’naancho ikko maahoyyaancho hekko kalaqqanna la’nanni.
Gobbannke Itophiyuno miinjase lossi’rate kaa’litanno yitinnorenna wolootta gobbuwa gummaa’missinore miinju doorshuwa gumultanni afantannoha ikkanna konninni harunsiteno 2016 baajeettete dirinni 7.9 anga xibbuunni miinju lopho leellishate mixo amadde millissanni afantannota mixotenna latishshu ministircho dokter Fitsum Asaffiti uyitino xawishshinni egensiissino. Gobba amaddino mixo gumulantannota ikkaseno kalqoomu woxu uurrinsha (IMF) lendanna wolootu kalqoomu uurrinshuwano irkissanni afantannotano buunxoonni.
Konni ledo amadaminohunni amandoonni dirinni Itophiyu miinji konni deerrinni lopha aantete Itophiyaho haadhe dagganno kaayyono ikko xiiwo maati? yaannohu aana handaaru ogeesa hasaawinsoommo.
Hawaasi Yuniversite Ikonomiksete rosu goli rosiisaanchinna xiinxallaanchi Dokter Wogene Maarqoosihu uurrinshanke tenne hajo aana kayissinosi xa’mora dawaranni; mitte gobba miinjunni lophitino yinanni woyte xaphooma hatte gobba laalchi lophino yaate. Itophiyuno 7.9 anga xibbuunni lopho leellishanno yine himannoonni himani lowo geeshsha luphiima lophooti; konninnino xaphooma gobbate laalchi lexxino yaate yaanni ogimmate xawishsha uyino. Wole widoonni mootimma adhitinoti poolisete qaafo konnira kaa’lo assitinno yaa dandiinannita buuxisino.
Gobba amandoonni dirinni aleenni xawinsi lopho borreessiissuro; aantete heedhanno danchummanna xiiwo lainohunni handaaru xiinxallaanchi xawisanni; mitte gobba lophitino yinanni woyte harancho yanna giddo mittu mittunku qansichi aana soorro abbitanno yaa ikkikkinni; xaphooma laalchunna safote latishshi aana dagganno soorronna woyyaambe ikkinota kule; tayxe dirinni himannoonni deerrinni lopho leelturo mittu mittunku qansichi deerrinni soorro leella hooggara dandiitannota huwachishinno.
Biheraawe baanke adhitinoti woxu poolise qaafo luphi yino deerrinni waagu lexxo ajishshara dandiitinotanna miinju deerrino hakko bikkinni baqqi yinota kaysannohu dokter Wogene; kunino sagaletenna sagalenniha ikkinokki uduunni aana woyyaawino guma abbannota coyi’rino.
Loosu kaayyo ledo amadisiise kayisanni; miinju dhuki lophanni ha’ri bikkinni loosaasine hasi’ranno; loosaasine qaxarate hasatto heedhuro qolte loosu kaayyo kalaqantanno; konninnino loosu hoonge luphi yino deerrinni ajishshanno; kunino hasatto luphi yino deerrinni lexxitinota leellishanno yaate. Hasatto lexxitu yaa loosaasine hidhate hasatto lexxitino yaate; hidhate hasatto lexxitu yaa shiqishono hakko bikkinni lexxitanni hadhanno yaanni tittirotenni xawisino.
Dokter Wogene waagu lexxo ledo amadisiise kayisanni; biheraawe baanke adhitino qaafo luphiima guma leellishshanni afantannota qummeesse; baxxinohunni sagaletenna sagalenniha ikkinokki laalchi aana waagu anje leeltanni afantanno yiino.
Wogene (dr) xawishshi garinni, mite mite yannara miinju lophanno woyte waagu lexxono hakko bikkinni kalaqantara dandiitanno. Kunino laalchu aana batinse loonsannihura waagu lexxo kalaqantara dandiitanno.
Xaa yannara kayinni mootimma adhitinoti woxu poolise guma leellishshanni afantannohura aantete waagu lexxo konni bikkinni woyyaabbanni hadhanno. Yiinohu miinju xiinxallaanchi; “miinju lophono hexxo afidhinote; aananno dirono lopho heedhannota mite mite xiinxallo leellishshanni afantanno” yaanni qummeessino.
Qiddist Gezzaheny
Bakkalcho Onkoleessa 29, 2016 M.D
