Bero sa’noonni doogo badhe hige qaaga jawimmate. Anje ronse sa’noonni rosi mine qaaga kaynni jawimmateno aliidite. Qaaga calla ikkitukkinni mite yine fidale kiirre sa’noonni mini seeda dirra gedensaanni techo noo uurrinshanni huluullamme haaroonsate heda qullaawa hedooti. Togoo loosi hajo la’annonsa mootimmate bissanni gumulamannoha ikkiro dhaggeeffachisha hoogara dandaanno; haarore di ikkino yaate. Korkaatuno deerra deerranko noori rosu handaari uurrinshuwa rosatenna rosiisate loosira qoteho keeshshansanni akkaltino rosu minna haaroonsatenna rosatenna rosiisate loosira injeessate gadachi noonsa daafira.
Konni gobbaanni kayinni seeda dirra owaatanni keeshshino rosi mini seeda dirra albaanni rosse fultino rosaanosinni qaagamate kaayyo afi’ra ninke dagoomi giddo rosantinokkita ikkitara dandiitannota kaynsanni techoo borronkenni Alatta Wondi Quchuma qolle massinammo’nera banxeemmo.
Alatta wondi quchumi giddo afamannohu mereerimunna Layinki dirimi rosi mini xintame owaante aa hanafinkunni techo 50 ali dirra kiirantino. Rosu mini techo su’misi gede mereerimunna Layinki dirimi rosi mine ikkirono mitte yannara lowiidi layinki dirimi roso uynanniwa ikkinota yannate konni rosi mine rosse sa’ino rosaanowiinni buuxate dendiinoommo. Konni rosi mininni fultinori batinye fullahaanonna egennaammi gobbate giddono ikko gobbayidi gobbuwara heedhannota addi addi buenni afi’noommo mashalaqqe kultanno. Techono batinye rosaano Quchumunninna qooxeessunni dagge konni rosi mine rossanni afantanno.
Lawishshaho; Alatta Wondi mereerimunna Layinki dirimi rosi mine rosse sa’inori kiirotenni xawinsannikki egennaamminna fullahaano mereerinni Sidaamu Qoqqowi Pirezidaantichi borro mine Pirezidaantichu addi amaalaancho ikkinohu kalaa Tasamma Diima mittoho.
Kalaa Tasammi Diimihu konni rosi mine noosi keeshsho daafira Bakkalcho Gaazeexira xawisanni; ‘’Alba rosu mini Mereerimanna Laynki dirimi rosi mine calla ikkikkinni lowiidi layinki dirimi rosi mine ikke owaatanni noo yannara (1972M.D) ani konni rosi mine rosate kaayyo afi’re rosoommo. Uminna Laynki dirimi roso’ya wolewa rosoommo. Rosu mini safaminohu 1953M.Dnniiti.
Yannate qooxeessaho wole lowiidi layinki dirimi rosu minna nookki daafira batinye rosaano baadiyyetenni marre hakko rosi mine ronseemmo. Baadiyyetenni 5-6 km geeshsha hodhine marre barra wo’ma ronsanni honseemmo; Sinqe woy Saante adhine ha’neemmo daafira barra qa’’e dihingeemmo.
Hakka waro ledonke rossinori mitu lubbote dino, mitu gobbaanni heedhanno, gamuno Itophiyu giddo babbaxxino qooxeessira afantanno. Hatte yannara mannu mimmito
dimallaadanno, babbadooshshu dino; quchuma baadiyye diyaanno, ninke baadiyyete ooso quchumu ooso ledo mitteenni gamba yine angatenna lekkate kaase godo’lineemmona, konni rosi mine lowo qaagooshshi noo’’e.
Mannu rosinowa duumbara hige qaaga jawa coyeeti; sainowa qaagannohu shiima mannaati. Konni rosi mine rosse fultinori albi rosaano gamu gobbaanni gamu gobbate giddo addi addi loosu yawo aana afantanno. Yannate noo rosi minnanni woyyaawinohonna biifado wo’munkurinni deerrasi agadhino rosi mineeti; muli yanna kawa akkalanni albi amadosi aguranni dayinota sa’ne sa’ne babbaxxitino hajora hakka hinge marrummo hedeweelchonni la’neemmo woyte dadillineemmo.
Muli yannanni shiimu manni widoonni konne rosi mine haaroonse wirro gatamarate hedo daggeenna gamba yine quchumunna woradu daga ledo hasaambe tenne hajo massagganno komite uurrinse millimillo hananfoommona; anino komitete giddonni mittoho’’ yatenni xawisanno.
Ledoteno; ‘’ Ninke tenne millimmo hananfummohu gedensaanni wole qarqartora togonni haaroonsa hasidhannore seeda dirra kiirsiissino rosi minna wirro gatamarate millimmo hananfoonnita macciishshinanni hee’noommo’’ yinohu kalaa Tasammi; ‘’Hulate woradira Raas Baalcha yinanni rosi mine, hattono Yayyeteno mitto rosi mine wirro gatamarate millimmo hananfoonnita kayse; wolehono dancha kakkaooshshenna lawishsha ikkanno looso hanafankenni lowo geeshsha hagiirraamoho’’ yino.
Aleenni borronke hanafora anje ronse sa’noonni rosi mine badhe hige qaaga jawimmatennino aliidite yinummo hedowa qollummo’nero; Alatta Wondi mereerimunna Laynki dirimi rosi mini xintamiminkunni seeda dirra kiirsiisinohanna dhaggenniha ikkasi ledo amadaminohunni xaa yannara lowo geeshsha akkalasi huwattinori alba rosu mine rosse fultino rosaano; kalaa Tasammi xawisi garinni; uminsa kakkaooshshinni rosu mine wirro haaroonsite gatamarate millimillo hanaffunkunni sase aganna ale kiirantino.
Kalaa Zerihun Qaa’misohuno tenne hajo gumulsitanno komite gambisaanchooti. Isino rosu mine haaroonsate millimmo hananfoonni kaima xawisanni; ‘’Rosu mini akkallesi korkaatinni mageeshsha albi amadosi aguranni daynoro rosu mine towaante la’nummohu gedensaanni jaalla’ya ledo amaalamme; bero ronse fulloommo rosi mini togo ikkeenna la’ne calla agura dinonke, haaroonsine xeinore wonsha noonke yitanno hedo aana sumuu yinummo. Konni gedensaanni komite uurrinse quchumunna qooxeessu dagoomi ledo halamme millimmo hananfoommo. Qara komite Hawaasa nooha ikkanna Addis Ababaho, Silxetenna Alatta Wondo tenne hajo gumulsitanno komite noonke. Dagate kakkaooshshino danchaho.’’
Konnira sase diychonni e’’o gamba assate millimillo harisate mixo amandoonni yinohu kalaa Zerihuni; Umihunni Alatta Wondonna Hawaasa kanateera (T-sherte) nna Kuppoone hiratenni 3 Miliyoone birra gamba assate, Layinkihunni Hurbaatu koyishsha qixxeessine mittu manchi Hurbaate 3000 Birrinni qixxeessatenna sayikihunni, rosu mini gatamarshi piroppozaale qixxeessatenni Hawaasa, Addis Ababahonna Alatta Wondo dureeyye hasaawisatenni e’’o gamba assate mixo amandoommo yino.
Konni garinni xaa geeshsha noo harinshonni A/Wondonna Hawaasa T-Shertenna Kuppoone hirate millimmo harinsoonniha ikkkanna tennenna amadantino loossanni 2 Miliyoone meddi yino Birra gamba assate wo’naalloonnitanna gattino eo gamba assate loossa amandoonni yannanni gumullannita lede xawisino.
Ninke tenne mixo Alatta Wondo gumullummoro wolootuno gobbate qooxeessira noori umi uminsa qooxeessa duumba higge la’anno yine hendeemmo yinohu kalaa Zerihuni; Tenne hedo gumulsate baalunku uminsa hajo assite la’’atenni halama hasiissannonsa yaanni sokkasi saysino.
A/Wondi quchumi rosu borro mini sooreessi kalaa Taageli Maammohu isi widoonni; hananfoonniha rosu mine haaroonsate looso irkisate mootimmate loosaasinenna dureeyye qixxeessinoonni T-Shertenna Kuppoone hidhitanno gede kakkaysate looso loonsanni hee’noommo yee; quchumu gashshooti ledo halamme e’’o gamba assate mixo aana rosu biiro garinni uminke qeecha fulate qixxaamboommo yino. Konne hananfoonni looso gumulle aantete quchumu giddo afantannore woloota togonni akkaltino rosi minna kawiinni rosicho adhine dagate ledo halamme haaroonsate hedo noonke yino.
Qiddist Gezaheny
Bakkalcho Woxawaajje 6 , 2013
