Addis Ababa:- Qoqqowoho baadiyyete qooxeessubba caabbichu owaante horaameeyye ikkitanno gede illachinshe loonsanni hee’noonnita Sidaamu Qoqqowi Elektrikete Owaante egensiissu.
Sidaamu qoqqowi Elektiriikete owaante baadiyyete caabbichu halashsho Injiineringe, qorqorshinna pilaaningete gaamo massagaanchi Injiiner Tegeny Jemmere Itophiyu pireesete uurrinshara xawisanni; qoqqowoho xaa geeshsha caabbichu owaante afidhukkinni keeshshitino qooxeessubba bande caabbichu safote latishsha halashshinanni hee’noonni yiino.
Muli barrubba giddo Mereeri Sidaami zoone Wonshi woradi hundaanni afamannohu Gejjaaba ollii caabbichu owaante afi’rinota kayse; konninni, 535 maate caabbichu kiiraancho afi’ratenni owaantete horaameeyye ikkitinota buuxisino.
Ollaaho fayyimmate mereershanna amma’note minna lede 12 uurrinshubba 24 saate caabbichu owaantete horaameeyye ikka dandiitinota qummeessino.
Ollaaho caabbichu safote latishsha halashshate 754 hellicho qansoonniha ikkanna; 5.36km mereerimanna 37.4km manaadda caabbichu xuruura diriirsinoonni. Caabbichu wolqa tuqissannota 6 gaane (Transformer) qansoonni.
Konne looso wo’munni wo’ma loonse gudate 22 miliyoone 606 kume 647 birra fulo assinoonnitano kulino.
Gejjaaba ollii teessaanono seeda dirra xa’mo gedensaanni caabbicho afi’ransanni hagiirraamma ikkansano Itophiyu Elektirikete Owaantenni danchu lawishshi gede adhinoonnita kulino.
Pirojekte qoqqowu giddo baadiyyete qooxeessubbara caabbichu safote latishsha halashshate illachishshinota ikkitanna; 33 kumenna 15 kume yaamamannoha caabbichu xuruura sa’e sa’e kalaqantannota wolqate murmurama gatisatenni sufino garinni horo aa dandiitanno garinni halashshinanni hee’noommo yiino.
Caabbichu safote latishshuwa halashshinanni hee’noonniha ikkirono; sae sae elektiriikete siiwo murre mooratenna siiwote aana haqqe karate assootubba kalaqantanno woyte hajo harunsitanno gaamonni harunsine seerunni xa’mantannonna kaasa baattanno gede assatenni taahshsote qaafo adhinannita tekinikete qarri kaiminni gallanni mini giiramiro owaante kaasa baattannota kayse; dagoomu kayinni halashshinoonniha safote latishsha annimmatenni agarooshshe assanni seeda yannara horoonsi’ra noonsata huwachishino.
Konni loosinni daga haammate heedhannowa, amma’note minnanna mootimmate uurrinshuwa noo baadiyyete qooxeessubbara balaxo uynannitano gaamote massagaanchi xawisino.
Caabbichu safote latishsha halashshate balanxe dooggate safote latishshi hala’la noosi yaannohu Injiiner Tegenyi; doogga injiitinokki qooxeessubbara hasiisanno uduunne shiqinshanni caabbichu xuruura halashshate qarrisannota kule; mite mite olluubba caabbichu hasatto heedheennansanni kayinnilla, doogga injiitinokki daafira yannate geeshsha agurroonni qooxeessubba nootano kulinonke.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Onkoleessa 22 , 2016 M.D
