Hawaasi quchuma hiittenneno jaddote bidhattonni co’icha assate illacha tunge loonsanni hee’noonni

470 ale Shiisha wiliishshinanni uduunne amande giirroonni

Addis Ababa:- Quchumaho aja dume miinjanna fayyimmansa gawajjitannonna hunote kakkayissanno assootubba gargarate assinoonni qorqorshinni,470 ale ikkannoha Shiisha wiliishshinanni uduunne amande giirroonnita Hawaasi Quchumi Gashshooti Poolisete Biddishshi egensiisi.

Quchumu gashshooti poolisete biddishshi sooreessi Layinki Inispekter Melkaamu Ayyele Itophiyu pireesete uurrinshara uyno xawishshinni; Hawaasi quchuma hiittenneno jaddote bidhattonni co’icha assate teessaanonna hajo la’annonsa ga’labbote bissanni ledo qinaambe loonsanni hee’noonni.

Hawaasi quchumi daa’’ataanote mereershanna xaa yannarano babbaxxitino gobbuwanna qooxeessubbanni wosinna daggannowa ikkasinni; keerunna ga’labbo garunni agarantanno gede illachunni loonsanni hee’noonni yiino.

Konni albaanni sae sae lamu goommi xexxerrisa guluffe mooratenna wolootta jadduwano kalaqantannota kaysinohu Sooreessu Melkaamu; dagoomuno jaddo gargarate loosinni baqqinaatunni beeqqanno gede assatenni xaa yannara jaddo ajjanni dagginota kaysino.

Quchumaho jaddo loosantanno yine bidhantanni qooxeessubbara mashalaqqe soorri’ratenna jaddo gargarate kaa’litannota 40 ale ikkitanno poolisete mereershubbano dagoomu beeqqonni ijaarroonnita qummeessino.

Baxxinohunni, xexxerrisunni irkisante mulqitannore 163 ale ikkitanno huluullamaano horoonsidhanno xexxerrisinni ledo hattono mooramino uduunne hidhitannore amande seerunni xa’mantannonna qorichishantanno gede assinoonnitano hattonni.

Quchumaho caate intanniwa, shiisha wiliishshinanniwanna hashsha kubbinanni hecheemmote minna giddo sa’e sa’e kalaqantannoti hunote assootubba noota qummeessinohu Layinki Inspekter Melkaamu; baxxinohunni aja dume jallaagissannonna hunote kakkayissanno xagga horoonsidhannokki gede assate kaajjado qorqorsha assinanni keeshshinoonnita kaysino.

Konninni, huluullammanni minnara seeru garinni qorqorsha assatenni aja dume miinjanna fayyimmansa gawajjitannonna hunote kakkayissanno daafira huwanyo kalaqatenna assootubba gargarateno 470 ale ikkannoha Shiisha wiliishshinanni uduunne amande dagoomu noowa giirroonni yiino.

Wedella araadote giddo eessatenni looso hasidhannokkinna jaddote assootubbara kakka’anno assitanno ikkitubbano kaajjadu garinni qorqoratenni xaa yannara woyyaambe dagginota coyi’rino.

Babbaxxitino qooxeessubbanni dagge halaalaancho daddalu fajjo amaddukkinni Beetingenna labbino godo’lubba owaante uynanni mine fante roorenkanni rosu minna, amma’note uurrinshuwara hattono hee’nanni qachubbara wedellanna qaaqquulle godo’lishiishatenni aja dume hasiissannokki ikkitubba giddora eessitanno uurrinshubba noota qaagiisse; kuri hallanyootinnna uurrinshuwa seeru garinni fajjo amaddenna ilama gaawajjote reqeccaabbannokki garinni loosidhanno gede assinoonnita kaysino.

Ga’labbo agarsiisate hayyo yannitte assateno xiinxallo assinoonni qooxeessubbara, jajjabba dooggara, daddalunna mootimmate uurrinshuwara qansoonniri yannitte kaameerubbano xaa yannara ga’labbo agarsiisate jawa qeecha afidhinotano huwachishino.

Quchumu teessaano keerunna ga’labbote hajo daafira ga’labbote bissanni ledo halante loossannore ikkansanni; Hawaasi keerinna ga’labbo agarantinota ikkitino yiinohu Sooreessu; quchumi keeri hegeraamo ikkanno gede teessaano albillichono halammensa kaajjishshanno lede sokkasi saysino.

 Amsaalu Felleqe

 Bakkalcho  Onkoleessa 22 , 2016 M.D

Recommended For You