– Turizimete handaarinni 81 kume 673 loosu kaayyo kalaqantino
Addis Ababa:- Gobba giddo daa’’ataanonni 48.8 Biliyoone birra eo gamba assa dandiinoonnita turizimete ministere egensiissu. Turizimete handaari miinjaho agarranni qeecha fulate dandiisanno akata kaajjisha hasiissannota dagate riqiwamaano amaale mine daddalunna turizimete hajubba uurrinshu komite huwachishshino.
6ki dagate riqiwamaano amaale mini sayikki diri 28ki uurrinshu songo turizimete ministere honsu agani mixo jeefishsha keentino.
Uurrinshase mixo jeefishshi ripoorte shiqishshinoti Turizimete ministircho Ambaasaadder Nassiise Caali; babbaxxitino qarqartora millissino 30.5 Miliyoone gobba giddo daa’’ataanonni 48.8 Biliyoone birra afi’noonnita xawissino.
Turizimete handaarinni 81 kume 673 loosu kaayyo kalaqantinota qummeessite; gobba giddo 19 kalqoomu ikkitubba harisa dandiinoonnita; dagoomittete miidiyubbaranna mashalaqqete xaadooshshi doorshuwa horonsi’ratenni daa’’attote base egensiisatenna mashalaqqe tuqisate looso gumulloonnita huwachishshino.
Gobba giddo turizime bowirsatenni handaara dagoomittetenna miinju kaa’lo assate widoonnino gobba giddo turizime budi lopha dandiinota qummeessitinno.
“Liweqish Itophiya” /Itophiya egennino/ yaamamino gaado kaajjishatenni gobba giddo turizime bude irkissannota budu suuqo hayyo kalanqanni hee’noonnitano Ambasaadder Nassiise egensiissino.
Iko-Turizimetenni, haaroonsote wolqa shiqisho, shiimaadda Interpirayizootanna sufo noo kalaqamu jiro horonsi’raanchimmanni 29 kumi 300 dagoomu bissa horonsi’raano assatenni 52 Miliyoone birri ali e’’o afi’noonnita kayissino.
Gobbayidi daa’’ataano bobbankenni turizimete e’’o lossate widoonni honse aganna giddo 861 kume 126 daa’’ataano gobba giddora e’anno gede assatenni handaarunni 3.2 Biliyoone doolaare e’’o afi’ra dandiinoonnita xawisino.
Dubbu saadanna hee’nanni qooxeessuwa loosantino seera agarsiisate loossa, paarkuwate aana iillitino xiiwo 66 anga xibbuunni ajishshanno gede assinoonnita coyidhinoti Ambaasaadder Naasise Caali; handaarunni xaano mootimmate illacha hasidhannota kayissino.
Baale ilaalla biheraawe paarke Sinqille qorke fooliishshidhanno basera seeriweelo doogonni gatamarantinore 490 minna diigantanno gede assinoonnita; Baabille daanu basera hossanno gede uyinoonniti 200 hektaare irshu investimente uurritanno gede assinoonnitanna Alixash Biheraawe Paarkenni 2 kume 400 hektaare baatto doogimale saadate hoshshimmanni co’eessinoonnita lawishshu gede kayissino.
Dagate riqiwamaano amaale mini daddalunna turizimete uurrinshu komite insa widoonni; turizimete handaari gobbate miijnira agaramannonsa qeecha fulanno gede dandiisanno akata kalaqa, gobba giddonna gobbayidi dureeyye handaaraho beeqqitanno gede assa hasiissannota huwachishshino.
Uurrinshu komite gambisaancho dukko Ayisha Yahiyati; ministere gumultinokkirinna jeefishshinsa ajino loossa aana gattino yannanni sharro assatenni gumula hasiissannota coyidhino. Daa’’ataanote iillonna halashsho, noo bude ledate looso xaano kaajjinshe sufa hasiissannota xawisino.
Gobba giddo daa’’ataano daa’’atate budi lophanno gede illachinshe loonsanni gede, owaatamaanchimmate aana illachishshino owaante uyitanno gede dandiisate ogeeyye ikkadda assa hasiissannota coyidhino.
Shiqqino ripoorte kaiminni daddalunna turizimete hajubba uurrinshu komite, amaalete mini miillanna dagate xa’mora uyitino dawaronna xawishshinni gobbate giddo noohu keeru qarri handaaru aana xiiwo kalaqinota ministircho Ambaasaadder Naasise huwachishshino.
Ambaasaadder Naasise handaara lossate mootimmatenna hallanyu gutamanni qinaambe loonsanniri Investimentete loossa hee’ransa kayissino. Hallanyu handaarra irkisate dandiissannokki seerubba woyyeessate loossa gumulantinotano qummeessitinno.
Qiddist Gezzaheny
Bakkalcho Onkoleessa 15, 2016 M.D
