– 495 Biliyoone birra fulo assite 374 biliyoone birra eo gamba assitino
– Waagu lexxo dirritinoha ikkirono xaano illacha xa’mitanno
Addis Ababa:- Mootimma baajeettete dirinni sa’u honse aganna giddo 495 biliyoone birra fulo assite 374 biliyoone birra eo gamba assitinota Pilaanetenna Latishshu ministere egensiissu.
Arri gorsi qamadenni 80 miliyoone kuntaala ale laalcho gamba assinoonnitanna 2.1 miliyoone qansootira loosu kaayyo kalanqoonnita buuxinsoonni.
Pilaanetenna latishshu ministircho Fitsum Aseffa (Dr) qara qara latishshu handaarranni sa’u honse aganna mixote gumulsha lainohunni tenne lamala giddo odeessaanote uyitino xawishshinni; Itophiyu miinji xibbuunni 7.9% lopho borreessiisa dandiinannita caakkeessitanno gumma afantino yitino.
Baajeettete dirinni honse aganna giddo mootimma 495 biliyoone birra fulo assitino. Kunino sai dirihu ledo heewisamanno woyte xibbuunni 8% lexxino. Xibbuunni 8% lexxo laashshaanote, kaapitaale pirojekitubbara, miinjunna dagoomittete lophora qara ikkitino handaarrara fulinoha ikkasi buuxissino.
Mootimma 127 biliyoone birra kaapitaalete fulora fushshase xawisse; sai dirihu ledo heewisamanno woyte xibbuunni 15.5% lexxo noosi yitino.
Ministirchote xawishshi garinni; baajeettete dirinni sa’u honse aganna giddo 374 biliyoone birra eo gamba assinoonni. Kunino sai dirihu ledo hewinsiro xibbuunni 15% lexxo leellishino.
Qoqqowubbanniha eote dhuka lossate ragaanni eo gamba assatenna sayisate loosi loosamino. Konninnino 54.3 biliyoone birra gamba assine qoqqowubbate sayinsoonnita egensiissino.
Maakiro Ikkonoome lainohunni gibirinnunni, Industiretenninna owaantete handaarinni borreessantino jirote lopho noota xawisse; gibirinnu handaarinni xaa geeshsha arri gorsi Qamadenni 80 miliyoone kuntaala ale laalcho gamba assinoonnitanna gidu laalchinni calla niro tenne yannara afi`noonnihunni ledo heewinsanni woyte 100 miliyoone lexxo afi`noonnita buuxissino.
Saadate jiro latishshi handaarinni laalchonna laalchimma lossate ragaanni maatete Jireenyi amuraati luphiima qeecha baraasino yitinoti Fitsumi (Dr); sai baajeetete dirinni honse aganna giddo afi`noonni laalchinni Ado 2 biliyoone liitirenni, Quuphu 1.4 biliyoonenni, Maalu 200 kume toonenni, Ruuze 30 miliyoone kuntaali laalchinni lopho afi`noonnita coyidhino.
Gibirinnu handaari niri yanna ledo heewisiinsanni woyte woyyaambe leellishinota xawisse; kunino 2016 baajeetete dirinni xibbuunni 7.9 lopho borreessiisate amandoonni mixo gumulate caakkeessannoha ikkasi huwachishshino.
Industirete handaarinnino laashshate dhuki, waacote shiqqo, Inerjete horonshinna liqoote shiqqo woyyaambe leellishshinota kayissino.
Owaantete handaarinni baxxinohunni fulotenna eote daddalinni, hodhishshunni, Daa’’attotenni, dijitaale Ikkonoomenninna wolootta handaarranni haammata loossa loosantinota xawisse; hodhishshu handaarinni Itophiyu ayyarete doogo niro tenne yannara noo gumulshinni xibbuunni 25% lophase egensiissino.
Dijitaalete Ikkonoome lainohunni tayixe dijitaalete doorshinni gumulamino baatooshshi sai diri ledo heewinsanni woyte 4 tiriliyoone birranni roorsha leellishasi xawissino.
Wole widoonni shaqaxu uduunni fulote daddalinni 2.5 biliyoone doolaare, owaantete fulo daddalinni qole 5.8 biliyoone doolaare afi`noonnita egensiissino.
Waagu lexxo xibbuunni 23.3% ajanno gede assa dandiinoonniha ikkirono baxxinohunni sagale labbino waagu iibbabbo xibbuunni 27% ikkasinni hala`lado looso xa`mannota buuxissino.
Loosu kaayyo kalaqo lainohunni baajeetete dirinni honse aganna giddo 2.1 miliyoone qansootira gobba giddo loosu kaayyo kalanqoonniha ikkirono; gobbate noo loosu hasi`raano kiironna mixote kaiminni woffi yinoho yitino.
Loosu hayyo yannoonsatenni gobbayidi loosu bobbaaso iillo gobbuwa halashshate loosi loosaminota xawisse; honse aganna giddo 278 kume 198 qansootira gobbayidi gobbuwara looso kalanqoonninsaha ikkanna niri yanna ledo heewisiinsanni woyte xibbuunni 255 roorshi noosi yitino.
Loosu hoongi, waagu lexxo, gobbayidi asalira reqeccawa, laalchubbate isilanchimmanna heewisamaanchimma maakiro Ikkonoomete mitiimmubba ikkansanni aantete illacha xa`mitanno hajubba ikkansano buuxissino.
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Onkoleessa 15, 2016 M.D
