Kaote ayyaani amma`notenna budillaancho balchoomma

Itophiyu haammata dhaggete, budu, laooshshu, fokiloorete/qaalunni taraabbanni daggino dhaggenna hayyote balchoommanni dukkisantino gobbaati. Sase kume sanna ale daga gutu ayimma amadde mittimmansa kaajjitinota ikkkitanno gede dandiissino amma`notenna budillaancho amanyootubba ilamatenni ilama tareessitanni kawa iillitino. Konniraati “Itophiyu daganna dagoomu hee`rannowa, dhagge, kalaqamunna budu haammatino gobba ikkitinota xawinsannihu.

Dagase baca budillaanchonna amma`note balchoommanni doyissantenna baxante heedhanno baxillunna ayirrisamate lawishsha ikkitinota kullanni. Itophiyu gobba kalqete deerrinni ayirrisiissanno diro kiirranni hayyonna fidale noose; wolootta kalqera afantannokkirinninna banxannire ikkitino ayyaannanni, uddi’ratenna saga`late amanyootinnino egennantino.

Fokiloorete ogeeyye budillaanchunna amma`note amanyooti, mannoomitte Itophiyu daga xawishshanna mitteenni hee’rate lawishsha ikkansa kultanno. Budu balchoommanke manna ikkate ayirrinye, meessinni roore woloottaho balaxo aate amanyoote ilamate rosiissannote.

Haammata dagoomu sayinse fullahaanono Itophiyu 80 ale daganna dagoomi hee’rannowa ikkasi kaiminni; batinye balchoommanna gutu ayimma nooseta xawissanno. Qansootu amma`nonsawiinni xorshantanno ayyaannate amanyootubbanni ijaarantino biiffanno ayimma uddi’ransannino aleenni; kaa`lamatenni sannate mitteenni hee’rate kaajjino balchooma beeqqitanno budenna Itophiyimmate kuula hattono xawishsha ikkinota kultanno.

Anfinte gede diru soorro dudumba geeshsha “wocawaarunni wocawaaru” agani geeshsha banxanninna quqquxxotenni agarranni ayyaanna; amma`notenna budilaancho amanyootubba harunsite ayirrisantanno. Diru soorronni woy inquxaaxaashinni masqalu geeshsha, gannu,irreechu, cambalaalla, cuuatto, gifaatunna woloottano haammata dagoomu budenna amma`note amanyoote leellishshannonna xawissanno balchoomma iibbadu garinni ayirrisantanno. Gobbaanni hee`re la“annohu “aneha ikkeemmere” yee halchannonna yoranno ayyaannaati. Qansootu babbaxxino budinninna ayimmanni mitteenni gutunni wora’ya xabbanno.

Amandoonni dotteessu agani giddo kiristinnu amma`no harunsaanonna islaamu ammanaano widoonni ayirrinsanniti “kaote” na “ramadaanu” amma`note ayyaanna afantanno. Tenne lamalanni baalante kiristinnu amma`no harunsaano ragaanni ayirrinsannihu kaottete ayyaani gobbate ayirrisantanno amma`notenna budillaano amanyootubba giddonni mittoho.

Ayyaanu amma`nonniha calla ikkikkinni; Itophiyimmate budillaancho balchoomma iibbadu garinni xawinsanniho. Kuni ayyaani akatisinni mittu barrira calla ayirrinsannihano dikkino; mitte lamala geeshsha babbaxxitino amma`notenna budu amanyootubbanni iibbadu garinni ayirrisamanno.

Itophiyunniti amma`note ayyaanna batinyunni budillaancho amanyootubba ledo luphiimu xaadooshshi noonsa. Saga`late, uddirate, kaa`lamate, ayiddimmate mittimmanna baxillu amma`note ayyaanna ledo kaajjino xaadooshshi noosi.

Lawishshaho tenne lamala giddo kiristinnu amma`no harunsaanonni ayirrisamannohu Yesuus Kiristoosi kao woy “Faasiiku ayyaani” ledo xaaddanno haammata budillaancho amanyootubba no. Baxxinohunni kuni ayyaani iillasira albaanni balaxxe amma`note harunsaano barraho iibbadu garinni gumullanni amanyootira assitanno qixxaawo Itophiyu dagara budillaancho biinfillenna iibbille kalaqqannote.

Ayyaanu yannara dikkote amanyooti sagalete, budillaancho agattote qixxaawo uddiratenna labbino qixxaawubba ledo qinaabbe ayyaanu biinfille calla ikkikkinni sannate ilama tareessanni dayno budillaancho balchooma ikkino jirooti. Konne calla ikkikkinni mittimmanna baxillu baxxino garinni darga afidhenna hiittenne yannannino baxxino garinni luphi yite leeltannohu “Faasiika” labbino ayyaanna yannaraati. Amma`note harunsaano ikka hooggurono mitteenni heeratenni olliimmatenni kalaqqino mittimmanna kaa`lamate xawishshi gotti yee fulannohu “Faasiika” labbino ayyaanna ayirrinsanni yannaraati.

Faasiikunni – Shulaalenna Giixe godo`lubba

Kaote ayyaani Laalibelaho amma`note amanyootinni calla ikkikkinni budillaancho amanyootinnino ayirrisamanno.

Ayyaanu yannara qooxeessu seenni shulaale yaamantino godo`le godo`litanno. Shulaale jawa haqqicho aana usurreenna seemo beetto usurantinowa ofolte godo`litanno godo`leeti. Wolootta xiibbannise sirbitanni suutto ga`nitanno.

Seennu hagiirrunni, mitteenni itatenni, qarraminoha kaa`latenninna co`ichu keerinni shulaale yaamantino godo`le faasiikunni (kaotenni) kayisse qaaggote kao geeshsha godo`litanni suffannota kullanni. Seennu wiqqi assine usurroonniwa ofolte suutto ga`nansa Ayihudootu Yesuus Kiristoosi hajo qaxxarote xawira Heeroodisiwiinni Philaaxoosiwa, Philaaxoosiwiinni Heeroodisiwa tuqisansa lawishsha ikkinota kultanno.

Lawino garinni seennu gede wedellu labballuno godo`le noonsa. Laalibalu labballi godo`litannohu qole Giixe godo`le yaamantannota kullanni. Ikkinohurano labballu carre murte baatto unte kaassanno. Hakkiinnino quxamino bila amadde iso oltanni qassanno. Heewo noosi; qeelihura anga gannannisi. Qeelihu qeelamihu aana bayirame ha`ranno. Bilunnino carre qasanno. Tini godo`le Yesuus Kiristoosi amaxxotenni qasamasi lawishsha leellishshanno.

Akifayenna kao

Wole Faasiiku woy “kaote” ayyaani yannara sircho, kuula, miinju deerra agarino garinni gumulamanno budillaanchunna amma`note amado noosiha “Akifayi” yaamamatenni egennamino amanyooteno harinsanniho. Ayyaanu yannara baxxinohunni maate kalaqidhino ooso oosonsa amadde akifaye maatensara massitanno. Konninnino dhuku fajji bikkinni Gerecho woy agatto woy Daabbo, wkl maatensawa haadhe har’atenni godo`litanni hosa rosantinote.

Kaote yannara akifaye haa`ne maatenniwa haratenni lamalatenni lamalate geeshsha hagiirrunni sayinsanni; baalunku dhukisi fajji bikkinni fiixasi xa`manno, fiixoomitte kalaqantannonna kaajjitanno ayyaanano ikkinota kullanni. Kuni budillaanchu amanyooti mundeetenni xaaddannokki baxillaano fiixa assi`nanni mitte doogo ikkinotano xawinsanni.

Itophiyimmate balchoomma

Yesuusu masqalu aana sutamanno barra qarunni amma`note minnara haratenni huuccattote amanyoote gumullanni honsanni. Hakkiinnino minira hinganni woyte gulbaana (buusho), daabbonna labbinore qixxeessine intanni sayinsanni. Qidaamete hashsha lukkuwano gorri`nanni. Baxxinohunni Ortodokisete amma`no harunsaano lukkichu qaamattonni qoorrensa tirtannohura intannihuno guto lukkichu gananno woyteeti. Tenne saatera maatete miilla goxxinoha ikkiro nafa baqqi assine qoorrensa tirtanno gede assatenni gumulanni.

Mishaa mishoo- godo`le

Faasiiku yannara ayirrinsanni budillaano amanyootubba mereerinni Aliyye Itophiyu kifilera afi`neemmoti “Mishaa Mishoo” ayyaani wole budillaancho amanyooteeti. Kuni amanyooti addi addi xawishshubbanna tiro noosi.

Faasiiku ayyaani arbete barrinni hanafe qaaggote kao geeshsho ayirrisamanni keeshshanno. Kaote ayyaani budillaancho xawishshubba mereerinni mittu Aliyye Itophiyira gumullannihu “Mishaa mishooti”.

Dirinsa 15 woro ikkino labballu ooso “Mishaa mishoo” yitanni faarsitanni minunni mine doytanni bullee huuccidhanno. Ayyaanu budillaanchu amanyooti garinni timunni ayirrinsannihura Ayihudenniha timu ayyaana lawanno konneno qaagiissanno.

Ooso hamusete barrinni hanaffe yesuusi kiristoosi sutaminno hashshi geeshsha mishaa mishoo faarso macciishshiishshanni minunni mine doyatenni bullee gamba assitanno amanyooti noonsa. Ooso minunni mine bullee gamba assate doytanno woyte kuullatenni woy giiratenni durishante biddi yitinota shaalashsho siqqo amaddanno. Baatto siqqotenni sunni assite gantanni bullee uynansa geeshsha babbaxxitino kiironni dukkisantino faarso macciishshiishshanno. Kunino Mootichinke Yesuus Kiristoosi siwiilunni ganamasi gaagiissateeti. Dancha kaote ayyaana ikko`ne!!

Abbebech Maatewoos

Bakkalcho Dotteessa 24, 2016 M.D

 

Recommended For You