Addis Ababa:- Gobboomu deerrinni hananfoonni maatete Jireenyi gaadinni sagalete wolambinatenke buuxisiisate loonseemmo yiino; Layinki Xaphoomu ministirchi Temesgen Xiruneh.
Gobboomitte maatete Jireenyi loossa 1 dirinna bocu jeefishshi loossa gumulsha sa’u muli barrubbara Hawaasi quchumira keennoonni.
Keenote bare faajjetenni faninohu IFDR Layinki Xaphoomu ministirichi Temesigen Xiruneh coyi’ranni; maatete Jireenyi loossa gobbate gede hananfi woyte shoole qara qara mixo amandeeti. Kurino, laalchonna laalchimma lossanna dikko geisa, gobbayidi dikkora beeqqa, gobbayidinni e’’anno laalcho gobbate giddo laalchinni riqiwanna loosu kaayyo kalaqate yiino.
Kuni loosi sagalete wolambinatenke buuxisate doorshu nookkiho yiinohu kalaa Temesigen Xiruneh; handaarunni daggino soorrora duuchante daganke, ogeeyyenna massagaanote beeqqo luphiima ikkase coyi’rino.
Sidaamu qoqqowira daggino soorro guma wolootta gobbate kifillara hala’la hasiissannotano duu’re worino.
Maatete Jireenyi mixo jeefishsha biifado Hawaasi quchumira keennoommo yee; maatete Jireenyi biifado hedooti; Sidaamu Leemaate “Maatete Jireenya” yaanno; wosinchimmatenni harittorono minaanni hurbaate shiqishe “itte” yaannohe. “Itissie ballo” yaate! itte kaittorono “Kaaliiqi/ Maganu) oohe, duubbe, jiroo’me, saada qalanto” yee maatete jireenya maassi’ranno; galatanno; hagiirruno macciishshamannosi yiino.
Hawaasi quchumira assinoonnihu biifado hedono hurbaatu wo’manni kainohunni baadiyyenniha baadiyyennihunni ledo, quchumu daga baadiyyetenni hattono quchumunnire quchumunnirinni ledo maassiisanno dhaggete eltooti yaanniiti xawisinohu
Maatete Jireenyi gaadinni sagale duushshite gattanno Itophiya kalaqate loonseemmo yiinohu kalaa Temesgen; Sidaamu qoqqowira daa”antoommo maatete Jireenyi mixo gummanna duuchunku qoqqowira gobbate gede jeefinsoommo danchumma la’nummoro jawaante loonsummoro harancho yanna giddo sagalete wolambinatenke buuxisiisa dandiineemmota leellishannnoho yiino.
Gibrinnu ministirchi Girma Amente (Dr.) isi widoonni; sai mittu dirinna bocu yanna giddo calla gobboomu deerrinni kummatenni kiirranni maatete Jireenyi qacha kalaqa dandiinoonnita coyi’rino.
Itophiyaho sagalete wowe buuxisiisate illachinshe hananfoonni loossanni gobboomu deerrinni naaxxisanno gumi maareekkamanni nootano qummeessino.
Konni ragaanni, Sidaamu qoqqowi handaarunni dancha lawishsha ikka dandaannore gumulinota kule; konne rosicho wolootta qoqqowubbarano halashshinannita coyi’rino.
Maatete Jireenyi loossa lainohunni dagoomu giddo kalaqamino kakkaooshshino jawaachishannoha ikkasi huwachishino.
Gaazeexu Odeessaanchinni
Bakkalcho Dotteessa 17, 2016 M.D
