Hawaasa:- Hee’noommoti yanna hiittenne yannarano aleenni halammeemmonna qarrubba tiratenni gobba hegersate Ficheete hornyubba garunni horoonsi’ra noonke yaanni Woganna Ispoortete ministirchi Qajeela Mardaaai coyi’ri.
Ministirchu tenne yiinohu tayxeha Sidaamu daga haaru diru soorro Fichee Cambalaallate ayyaana sa’u Qidaame barra Sooreessu Gudumaalira ayirrinsi yannara basete leelle assino hasaawinniiti.
Ministirchu hasaawisinni; Cambalaallate ayyaani giddosiinni baca budu hornyubba amadinoha ikkasinni albinni kayse xaa ilama geeshsha iillino.
Kuni ayyaani budu hornyubbasi agarino garinni albillichono roorenkani bowiranna aantanno ilamara taraawa noosita huwachishino.
Sidaamu daga umise umose gashshate assitino sharronni xa’monsa dawaranteenna laoommo yiinohu Ministirchu; daga xa’monsara afidhino dawaronna kaayyonni budensa, balchoomansa, miinjansa latishshansano lossidhanni afantanno yiino.
Fichee Cambalaallate ayyaani Sidaamu daga haaru diru soorro ikkatennino ledote haammata budu jirte giddosiinni amadinoha ikkasi kule; ayyaanu Sidaamu daga dagoomittenna miinju hornyubba xawishshaati yiino.
Budu sirnyubbasino keere, mimmito ayirrisa, halamme, araara, latishsha, mannihimmatenna dimokiraasete xawishshubba xaphi asse amadinoha ikkasi kulino.
Ayyaanu manchi beettira calla ikkikkinni, kalaqama baalanko jawa ayirrinye aannohanna ayirrisannoha ikkasi qummeesse; kuni sirnyi roorenkanni bowira noosita coyi’rino.
Fichee Cambalaallate ayyaani baxxinohuni meentunna qaaqquulleho noosi baseno jawa ikkinota kulino.
Ayyaanu xaa yannara Sidaamu dagaha calla ikkatenni sae Itophiyunna wo’mante kalqe ayyaana ikke UNESCOte maareekkama dandiinota qaagiissino.
Ayyaana budu hornyubbasi agarino garinni aantanno ilamara saysate annuwu,fullahaanonna wo’manti daga jawa qeecha fula noonsata huwachishe kalaa Qajeeli; mootimmano agarrannise qooda fultannota egensiisino.
Amadisiiseno, hee’noonnoti yanna gobbate gede halammeemmonna qarrubbanke amaalamme tidhatenni gutunni sumuu yaatenni hegeraame gobba sufisiinseemmote yee; konnirano, Fichee Cambalaallatenna labbanno ha’nura budu hornyubba garunni horoonsi’ne halammenke kaajjishi’ra noonke yaanni coyi’rino.
Sidaamu qoqqowi pirezidaantichi Desta Ledamo isi widoonni; Fichee Cambalaallate ayyaani Sidaamu daga budenna ayimma leellishateno aleenni qoqqowoho daa”attote handaari lophanno gede luphiima qeecha afi’rino yiino.
Ayyaanu Kaaliiqi ledo ikko mannu mimmitu ledo araaramannoha ikkasino pirezidaantichu coyi’rino.
Pirezidaantichu tenne yannara saysino sokkanni; Cambalaallate ayyaana ayirrinsanni yannara akkalu dirinna akkala hedubba fulle haaro hedonninna ajuujanni haaru dirira sa”atenni mimmitoho danchumma hedanna gutunni loosi’ne loosa noonke yee; konnirano mittimmanke kaajjishi’ra hasiissannonke yiino.
Fichee Cambalaallate sirnyubba xaa yanna gobboomunna kalqete deerrinni kalaqantanno gaancubba tirate jawa mala ikka dandiitannota kule; mittimmanna halamme kaajjitannoha iibbado ayyaana ikkasino qummeessino.
Ayyaanu sirnyubba garinni hee’ranna garunni horoonsi’ra noonke yiinohu pirezidaantichu; ayyaanu hirnyubba garunni horoonsi’ra dandiinummoro qarrubba shotu garinni tiranna keere, mittimmanna halamme kaajjishi’ra dandiineemmo ha’nura hornyankeeti yiino.
Ayyaanu amuraati aana leelle hasaawa assinohu Oromiyu qoqqowi pirezidaantichi Shimelkis Abdiisa isi widoonni; Itophiya Jireenya adda assate baalinke daganna dagoomi budenna balchooma garunni ayirrisanna bowirsatenni latishsu biso assine horoonsi’ra hasiissannota kulino.
Kaajjado gobba adda assate mitti mittinke ayimma bowirsanna dagate budenna balchoommara adhamioshshenna afansha aa hasiissannotano qummeessino.
Sidaamu daga haaru diru soorro Fichee Cambalaallate ayyaanira Sooreessu Gudumaalira ayirrado wosincho ikke leellinohu kalaa Shimellis Abdiisa; Fichee Cambalaalla Sidaamu daga buqqeete kalaqo gumaati yaanni coyi’rino.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Dotteessa 3, 2016 M.D
