Addis Ababa: Qawaallanku Quchumi latishshu xa’mo dawarate mootimmate gede mixi’re loosanni afamannota Sidaamu Qoqqowi Soojjaati Sidaami Zoone Booni Gaangaawi Woradi Gashshooti egensiisi.
Booni Gaangaawi Woradi Gashshooti Qaru Gashshaanchi Kalaa Tesemma Qarre, Itophiyu Pireesete Uurrinshara xawisino garinni; quchumaho dagate latishshu xa’mo dawarate daga kakkaayisatenni looso loonsanni afammeemmo yiino.
Qawaallanku quchumi 1947 M.D xintamino galo quchuma ikkirono; xaa geeshsha lata hasiissannosi deerrinni dilatino yiinohu woradunnihu qaru gashshaanchi; amandoonni woradu gashshooti gede dagate latishshu xa’mo dawarate haammata loossa loonsanni hee’noommo yiino. Dagano mootimmate ledo halamatenni quchumansa latisi’ra hasidhanno gede xa’mitanni keeshshitino kaiminni “Qawaallanka latinso” yaanno adawarshinni qawaallanku ilamanna baxillaanonni quchuma latisate eo gamba assate millimillo hananfoonnita coy’rino.
Xaa geeshsha deerru deerrunni “Qawaallanka latinso” yitanno Shoole millimillote bare harinsoonni. Konninnino, Qawaallanku quchumi teessaano, daddalaanonna dureeyye, mootimmate massagaano, loosaasine, rosu mini murrootinna supperivayizerootu bare Qawaallankahonna Qawaallanku gobbaanni heedhanno qooxeessu ilamanna baxillaano beeqqitino bare Hawaasi quchumira harinsoonnita qummi assino.
Tenne millimillote barenni 17 miliyoone ali birra qaale e’noonniha ikkanna; dureeyyeno 13 dirimi fooqe minate qaale e’ino. Konneno gashshootu gede yanna yannantenni keenanni harancho yanna giddo gumulamanno gede mudhaanchimmatenni loonsanni hee’noommo yiino qaru gashshaanchi.
Kalaa Tesemma, daga beeqqisiisino garinni dagate latishshu xa’mubba dawarate kaajjine loonsanni hee’noommo yee; quchumu latishshira dagatewiinni gamba yaanno woxi hafanfarre heedhannokki gede “qawaallanka latinso” yitanno Baankete akkaawunte kiiro fannoonni. Akkaawunte fannoonnihu daga uminsa doodhitino 13 dagate giddo hallanyootinninna 6 irko assitanno hajo la’annonsa mootimmate loosu sooreeyyenniiti yiino.
Woxe amaddannorinna konne woxe albisaanchimmatenni massaggannori dagate giddonni doorri manna ikkanna; mootimmate loosu sooreeyye quchumu latishshinna konistiraakishiinete borro mininna quchumu latishshira hajo la’annonsa mootimmate sooreeyye dagate dooramino manni ledo hasaawatenni looso lifixisate irko assitanno gedeno huwachishino.
“Quchumu latishshira assinoommo millimillote barenni rosiisaanote gobbaanni baalanta dagate bissa iillinoommo; millimillote bareno gumulloommo” yiinohu Kalaa Tesemma; kayinnilla babbaxxino karkaatinni millimillote bare beeqqinokkihunna quchuma latisate hedannohu hee’riro woxe gamba assate harinsho uurrinsoonni komite widoonni aantetenni suffannotaati xawisinohu.
Tenne harinsho gedensaanni coichanna biifado teessaanote injiinoha saeno turiste goshooshannonna fooliishshi’nanniha quchumu gashshoote safateeti mixonke yee; kunino gumulamate dagate irko baxxitoonkenke yiino.
Jeefoteno woradu gashshaanchi, mootimma loossanno loosi dagate horora ikkino daafira daga malunni, amaaletennino ikko hasiisannori baalunni mootimmate qote uurrite irkissunkero woyyino guma abbineemmo. Tenne giddono hunannohu hee’riro sharrante xa’maamaancho assate waatinkera uurrituro woyyaawino quchuma kalaqatenni hoolannonkeri dino yaatenni sokkasi sayisino.
Addisu Adoola
Bakkalcho Badheessa 19, 2016 M.D
