“Dijitaale Itophiyi, kalaqo irkisatenna dandiissanno ikkito kalaqatenni miinjaho dhuka ikkino”

-Tayxe umikki yannara dijitaale baatooshshi anga woxi baatooshshinni roorino

Addis Ababa:- Dijitaale Itophiy, kalaqo irkisatenna injiino akata kalaqatenni dijitaale miinjira dhuka ikkinota xaphoomu ministirchi dokter Abiy Ahimed xawisi. Tayxe umikki yannara dijitaalete baatooshshi anga woxi baatooshshinni roorinotano xawisino.

Xaphoomu ministirchi dokter Abiy Ahimed barete aana xawisanni; dijitaale Itiyophiyi kalaqote loossa irkisatenna dandiisanno akatta kalaqatenni dijitaale miinji dhuka kalaqino.

Dijitaale reekko harinshonke hananfummo yannanni kayse gobbate gede jawa qaafo qaanfoommo yinohu xaphoomu ministirchi; dijitaale Itophiyi kalaqote, mannoota irkisatenna dandiisanno akata kalaqatenni dijitaale miinji dhuka kalaqino yiino. Mereerimu diri keeno hekko badatenna gummaame harinsho ayirrisate kaayyo kalaqannoha ikkasi qummeesse; dijitaale Itophiyi Istiraateeje baalante uurrinshuwara massagatenni hasi’noonni korkaata ikkitino qarrubba gatisate ikkinota xawisino.

Dijitaale miinja mitte heellicho gede adha hoongiro hendoonni rankenni qarrunni fulanna jireenyu harinsho buuxisa dandiinannikkita xawisinohu xaphoomu minsitirchi dokter Abiyi; dijitaale miinja gumulsha batinyu raginni assatenni ontente Istiraateejikete mixonni mitte assa dandiinoonni yiino.

Dijitaale miinji hendanni soorro buuxisate kalanqoonni Istiraateeje ikkase xawisatenni; istiraateejete illachi hanqafaanchimma kalaqate, laooshshu ruukkimma soorrate hendoonniha ikkasi qummeessino.

Dijitaalete yanna karsamate wolqa, mashalaqqe, dijitaale ayimmate badooshshira qara ikkansa qummeesse; dijitaale teknoloojete hedo qansootaho kaa’lo ikkite loossanno gede qara hajubba raga amaddanni daggino yiino.

Dijitaale miinji sarraaqu bati’rinoha ikkasinni ledo lophanno looso loonsanni hee’noonnita xawise; handaaraho gano gargadhate dhuka lossi’nanni ha’ratenni gargadha dandiinannita xawisino.

Itophiyu dijitaale miinji Istiraateeje yannate harinsho giddo ilamate safo tuganno yine uurrinsoonniha ikkasi xawisatenni; wolqatenni, telekoometenni, dijitaale baatooshshinna Interneetete iillonni hala’lado loossa loosantinota xawisino.

Telekoomete handaarinni sa’u onte dirra giddo loonsoonni loossanni 76 miliyoone qansooti mobayilete horonsiraanooti yinohu xaphoomu ministirchi; dijitaale baatooshshu hayyonni 18 kubbaaniyuwa, 90 Miliyoone horonsi’raano, barrunni 5 Miliyoone birri ale soorro assinannita qummeesse; xaa geeshsha Itiyo Telekoomete widoonni 1 Tiriliyeene birri ali soorro assinoonnita xawisino.

Tayxe umikki yannara Itophiyu dijitaale baatooshshi anga woxi baatooshshinni roorinota xawise; kunino birra attamisiisate, hogombe abbate, agarooshsheho fultanno fulo gatisinoha ikkasi egensiisino.

Aantete dijitaalete yanna uurrinshuwate shota ikkitino harinsho qixxeessa, shotunni qarra tira hasiissannota xawisatenni woxu tirfe teknoloojete handaari noowa soorrotenna liqoote xa’mo tira xa’mannota qummeessino.

Teknoloojete, mannu loosino huwatate dandoo (Arteficial Intelegence) , wolqanna telekoomete handaari mittoo’ma kalaqatenni batinye kalaqaano heedhanno gede loosa hasiissannonsata qummeesse; mootimmate widoonni handaaraho hanafantino loossa kaajjite suffannorenna hasiisanno illacha aatenni loosantannore Ikkansa buuxisino.

Qiddist Gezzaheny

Bakkalcho  Badheessa 19, 2016 M.D

Recommended For You