Keeraanonna fayyimmansa agarantino qansoota kalaqate isilanchimma noohanna taalo ikkino fayyimmate owaante baalunku dagoomi afi’ra dandaanno gede handaarunni loonsanni hee’noonni.
Dagoomaho uynanniti fayyimmate owaante taalonna isilanchimma noota ikkaseno yanna yannatenni keennanni laanfenna kaajjado midaado bandanni taashshinanni ha’ra hasiissanno.
Konnira, fayyimmate uurrinshuwa uytanno owaantenna owaatamaano qansooti hasiisannonsa handaaru owaante afidhanni noota buuxateno halaalaancho taje amadanna tajete isilanchimmano buuxa agarranni.
Xaa yannara gobboomu deerrinni qansootunniha fayyimmate owaante afi’rate qoossonsa garunni buuxisiisate amandoonni mixo gumulantanno gede deerru deerrunkunni afantannori handaaru uurrinshuwa loossanni afantanno.
Ninkeno tenne lamala wosinchu gafinkenni Adaare Hospitaale quchumahonna qooxeessu dagoomira fayyimmate owaante uytanni noo gara; hattono konni albaanni uynanni keeshshinoonni owaantete hayyonni xaaddino qarrubba yanna yannantenni keennanni tiratenni daggino soorro lainohunni Adaare xaphoomu Hospitaalera leelline towaatatenni, owaatamaano hasaawinsummo gedensaanni Hospitaalenniha loosu harisaanchi kalaa Zennebe Turce ledo keeshsho assinoommo. Dancha nabbawate yanna!!
Bakkalcho:- Adaare xaphoomu Hospitaale seeda dirrara fayyimmate aana hala’lado dagara owaattanni keeshshitinote; xaa yannara hiikko gari owaante uytanni afantanno?
Kalaa Zennebe:- Amandoonnihu 2016M.D Hospitaale loosa hasiissannorenna dagoomaho uytanno owaante lainohunni balanxe mixo tittirrotenni qixxeessine loosu giddora e’noonni. Umihunni, dinyensa garinni dagganninna higganni xagisidhannorira xaginaatu owaante uynanni. Wolu garinni, goxxe xagisidhannorira owaante uynanni. Hedeweelcho xissora owaante hasidhe daggannorirano hattonni hasiissanno owaante uynanni hee’noonni. Owaantete ragaanni hospitaalenke mixotenninna isilanchimmatenni ikkinohura dooramaancho ikkitanni daggino.
Hospitaalete haammata xaginaatu owaante uynanniha ikkanna; roorenkanni amuwunna marqu qaaqquulli fayyimma buuxisiisate loosira jawa illacha tunge loonsanni hee’noonni.
Hedeweelcho xisso yinanniti jajjabbunna marqu qaaqquulli hattono amuwu xaginaatu owaanteeti. Goxxe xagisidhannorino qaaqquullunna jajjabbu owaante afidanno gede assinanni hee’noonni.
Tayxe dirinni uynanni hee’noonni handaaru owaanterano sai 2015M.D loosu gumulsha kaima assine, qixxeessinoonni mixooti. Handaaru loossa mixote garinni harinsanni hee’noonniha ikkanna; gumulshu deerrano bocu boci dirinni keennanniiti ha’nannihu.
Mitte mittenta loosu kifillaha mixote gumulsha yanna yannantenni keennanni. Uynanni hee’noonni owaante dagooma tashshi assitinoro buuxate yanna yannantenni loosu kifilla deerrinni assinoonni keeno maneejimentete deerrinnino keennanni laafanna kaajjado midaado bandanniiti ha’nannihu.
Maneejimentete miillanni seekkine la’ne keenni gedensaannino xaphoomunni Hawaasi quchumi kantiiwinni massagantanno boordenni sasu aganinni mitteenge keennanni harinsho kalanqoonni.
Bakkalcho:- Hospitaale xaphoomunni quchumunna qooxeessaho mageeshshi dagoomira owaante uytannino yine hendanni?
Kalaa Zennebe:- Umihunni, Hospitaale xaphooma Hospitaale deerrinni owaante uytannota ikkasenni xaa yannara Sidaamu qoqqowi giddo noo woraddanna quchummatenni xaginaatu owaante hasidhannori Adaare xaphoomu Hospitaale dagganno. Layinkihunni, Oromiyu qoqqowi Arsi qooxeessinni haammatu manni tenne Hospitaale dagganni owaante afidhanno. Wole widoonni, Mereerimu Itophiyinna Wodiidi Itophiyi qoqqowubba daggannori dagoomu bissano Hospitaalenkera owaante afidhanno.H Hospitaale manchi beetti baalaho xagisate uurritinote. Hedeweelcho danonnino ikko rifere assineenna daggannore baala xagissanni afantanno.
Konni kaiminni, Hospitaale sa’u lee aganna giddo calla 120 kumi ale ikkanno mannira babbaxxitinota xaginaatu owaante uytino. Xaphoomunni kayinni qoqqowinkeranna qachu qoqqowubbara heedhannori 3 miliyoone ali mannira owaante uytanno yineeti hendannihu. Hawaasi quchuminni calla la’nummoro 1 miliyoone ale ikkanno manni uurrinshankera xaginaatu owaante afi’ranno. Konni kaiminni uurrinsha xaa yannara hala’lado owaante uytanni noota la’noommo.
Hospitaale uytanni noo owaante roorenkanni woyyeessatenna halashshateno gobboomu derrinni worroonniha bikkaanchu deerra uurrinshate loosu aana hosiinsanni handaaru loossanna owaante ragaanni mitiimmubba ikkitannore bandanninna jawaata midaado kaajjinshanni ha’nanni hee’noonni. Konninni, Fayyimmate ministere fayyimmate handaari owaante aate ragaanni hayyote qarrubbaati yite baddinore Hospitaaleno umisenni loosu aana hosiissanni qarrubba baddanni loossanni afantanno.
Handaarunni owaante aate ragaanni nooha hayyote qarrubba bandanni ha’rate loosi baca horo afi’rino. Horosino roorenkanni owaatamaanoteeti. Hospitaalete uynanni owaantete hayyubba qarraati yine bandoonnire tittirotenni la’nanni loonsemmo woyte owaatamaano illachishino garinniiti.
Lawishshaho, fayyimmate uurrinshuwara dagoomu koffeenya kayisanni keeshshinohu xaggate anje kaiminniiti. Uurrinshankerano konni albaanni xaggate anje xaaddannota fayyimmate owaante aate hayyo qarrubba yannantenni badate looso gumula hananfi kawa barru barrunkunni uurrinshate giddo hee’ra hasiissannotanna horote aana hossinota babbaxxitino dani xagga bandanni barru giddo mitteenge la’nanni xe’ne kalaqantinowa buunxanni.
Xaggate anje kalaqantinoronna kalaqantinokkiro barru barrunkunni bandanni xe’ne taashshate loonsanni daafira albi gede xe’ne dikalaqantanno. Xe’ne woy anje kalaqantino xagga dana keennoonni garinni rahotenni shiqinshanni daafira wiinamunni dawaro qollanni.
Wolu garinni,Hospitaalenkera addintanni hasiissanno xaggaati yinannire yannatenni shiqishate ragaanni xaa yannara xibbuunni 95% iillinoommo. Konne yineemmo woyte mannu hedeweelcho xissonni Hospitaale daye afi’ra hasiissannonna hooga noonsakki xaggaati yinannire 20 na hakkonni ale ikkitinota babbaxxitino dani xagga anje yannatenni bandanni tira hananfummo kawa owaatamaanote kiirono uurrinshankera lexxitanni dagginota buunxoommo.
Wole kayinni, Laabiraatoorete owaanteeti. Hospitaalenkera Laabiraatoorete owaante ragaanni konni albaanni noo xe’neno owaante hayyo qarrubba bikkaanchi garinni keennanni xaa yannara tira dandiinoonni. Tenne hayyonno owaatete gara keentanno gede sommoonni gaamo uurrinshate giddo uynanni owaante mitte mittenta la’annohura xe’nenna qarrubbate yine bandoonnire yannatenni tirranni gede yawonsa garunni fultanni afantanno. Konni kaiminni, Hospitaalete hasiissannota Laabiraatoore xaa yannara xibbuunni 94.8% iillisha dandiinoonni. Kunino, xaa yannara owaatamaano Laabiraatoorete owaante uurrinshate gobbaanni afidhanno gede sonkanni harinsho gatisinoho.
Raajetenna labbeemme owaante lainohunnino konni albaanni seeda yannara uynanni dinye haransatenni lame woy sase barrubba giddo Raajetenni anfoonni guma buuxi’ratenni hasiissannota xaginaatu owaante afidhanno gede assinanni hee’noonni. Kuni owaante aate hayyubba qarra tirate hayyo loosu aana hosiisate albaanni noo harinsho la’nummoro Raajetenna labbanno buuxo guma lamalunna hakkonni aleenni ikkitino barrubbara dinye uynanni harinsho noonkanni. Konni garinni owaatamaanote seeda yanna dinye uynanni harinsho woyyeessatenni harancho yanna giddo hasiisanno owaante aa hanafoonnita la’noommo.
Bakkalcho:- Dagooma hanaqaffinota fayyimmate wowe garinni dagoomu uurrinsha’nera hasiissanno owaante afi’ranni no?
Kalaa Zennebe:- Tenne dagooma hanqaffino fayyimmate wowe lainohunni mitte amandoonni hayyo woy Istiraateeje fayyimmate jiro gamba assateeti. Gobboomu deerrinnino la’nummoro fayyimmate owaante loosi kaa’lo assitanno bissa aana safaminoho. Ikkollana, xaa yannara gobbano ikkoto kalqenke noo akati konni gedensaanni miteekke handaarunni kaa’lo assitanno uurrinshuwa kaa’lo uurrissara dandiitanno yaannohunni gobboomu deerrinni balanxe fayyimmate jiro gamba assinanniiti hee’noonnihu. Wolu garinni, xaginaatu fulo lowontanni luphiima ikkitanni daase korkaatinni woxensa baatte xagisi’ra dandiitannokkiri dagoomu bissa handaarunni owaante afi’ra hasiissannansa xagisidhukkinni gatte gawajjantannokki gede assate dagooma hanqaffinota fayyimmate wowe owaante uynanni. Ninke Hospitaaleno tenne owaante uytanni afantanno.
Tenne dagooma hanqaffinota fayyimmate wowe Hospitaalenkera uyneemmo woyte kayinni illachinsheemmohu Hawaasi quchumira afantannota baalanta sinu quchummaati. Wowenke garinni sumimme noonkehuno sinu quchummara heedhanno dagoomu bissanni ledo ikkinohura wo’munni wo’ma owaante afidhanniiti noohu. Miilla ikkitinorinna haaroonsi’noonniha ayimmansa xawisannoha miiloomittete daftari noonsari Hospitaalenkera hasiissannonsa owaante afidhanniiti noohu. Ikkollana, dagoomu qooxeessinsara afantanno fayyimmate uurrinsharaati tenne owaante afi’ra noonsa yine fajjinoonnihu.
Konni gobbaanni kayinni quchumu gobbaanni noori wolootta woradda qooxeessinsara noo Hospitaalenna fayyimmate mereershinni sa’e xaginseemmo gede sheemaate e’e ninkewa abbituro xaginaatu owaante uyneemmo hayyo no. Konni garinni sheemaatete e’e uurrinshakera owaante doodhite daggu geeshsha sheemaatinke garinni owaanteemmo. Uynoommo owaante garinnino sasu aganinno miteenge baatooshshe xa’minanni adhineemo.
Bakkalcho:- Hospitaalete roorenkanni xaggate anje kalaqantanno gede jawu qarri gede assine bandoonnihu dagooma hanqafino fayyimmate wowe horonsi’raanora uynoonni owaante baatooshshe yanna agarre qolsiisa hoogatenniiti yinannina; tenne hedo hiittoonni tirtinanni?
Kalaa Zennebe:- Tenne hayyonni sheemaate e’e woraddatenni dagganni xaginaatu owaante hasidhannorira owaante uyneemmo. Hawaasi quchuma kaima assinummoro nafa quchumaho baalante sinu quchummara uynoonni owaante lainohunni shiqinsheemmo xa’mo garinni zoonete biddishshaati baatooshshe gumulannohu. Lawishshaho, sai bocu boci dirira nooha 2.4 miliyoone birra owaantete uynoonni baatooshshe baatiisiisa dandiinoommo. Xaa yannarano sasu agani baatooshshe xa’mine hee’noommo. Woraddano xa’minoommona mite mite woradda duumbara higate wo’naaltannori no. Ikkeennano, uynoommo owaante garinni baatisiinsanni hee’noommo.
Konni albaanni rosaminohu kayinni dagooma hanqaffino fayyimmate wowenni uynoonni owaantera baatooshshe qola hoogate ikkito noonkanni. Xagga uynummo gedensaanni yanna agarre baantannikkiha ikkiro kayinni xaggate fulo ikkinoha baata hasiissannohura ninkeno uurrinshate deerrinni fulonke qolsiisate looso kaajjinshe sunfeemmoha ikkanno. Ikkeennano yanna agarre baata hoogate mitiimmubba heedhurono sai dirinni heewinsiro kayinni woyyaambe noota la’noommo. Xagga kayinni fayyimmate wowe miila ikkinohura wore agarrannihanna miila ikkinokkiha kayinni gobbaydinni hidhi yaa didandiinanni.
Uurrinshate giddo nookki xagga ikkituro kayinni hiikku manchino gobbaydinni hidhannohaati ikkannohu. Uurrinshanke gede xaggate anje noo yaannohunni ikko dagooma hanqaffino fayimmate wowe miila ikkatenni uynanni owaante ragaanni hasiissanno xagga afi’rate ragaanni xaa yannara koffeenyu shiqanno harinsho dileeltino. Duuchanko taalo owaanteeti uyneemmohu. Mito woyte wowete miillarano balaxo uyneemmo harinshooti kalanqoonnihu. Baatooshsu hayyono elekitiroonikse ikkitinohura woxe amade daynohuno wowete miila ikkinohuno xagga afi’ranno hayyo taalote.
Konni garinni Industirra, Inshuraansenna wolootta uurrinshubbano ninke ledo wowe e’e owaante afidhanniiti noohu. Liqootenni xaginaatu owaante garunni afidhanni no.
Konni albaanni baatamikkinni keeshshannohu xaggate baatooshshi lowohonkanni. Muli yanna kawa kayinni uurrinshate xaggate anje kalaqantannokki gede baata hasiissannohura liqootenni uynonni xaginaatu owaantera hajo la;annonsa bissawiinni baatooshshe baatisiinsanni. Fayyimmate wowe baatooshshe calla ikkikkinni xagga shiqishshanno ejensera hasiisannohano lowo woxe baata dandiinoonni. Ikkollana, albi gede baatooshshu gede’na kaiminni xaggate anje no yaate didandiinanni.
Xaa ikkiro kayinni baajeettete anje noo gedeenni heedheennanni gobboomu deerrinni xaaddinoti xaggate anje jawa jifo ikkitanni leeltanno ikkinnina albaanni nooha baante asale shotinsoonni harinshooti kalanqoonnihu.
Bakkalcho:- Uurinshatenni dagoomitte owaante aate ragaanni hiittonni loossinanni heedhinoonni?
Kalaa Zennebe:- Uurrinshankera kilinikennita ikkito wolootta owaantubba uyneemmo. Baxxinohunni, amuwunna qaaqquullu fayyimma buuxisiisate worroonni timo garinni diru giddo ajanni ajeenna 3 miliyoone ikkanno woxi fulo baatooshshiweelo owaante uyneemmonsa. Konne calla dikkino, dhuku noonsakkirirano badooshshu nookkihaati owaante uyannnihu.
Bakkalcho:- Amuwunna marqu qaaqquulli reyo ajishate Hospitaale hiittoo illacha tugge loossanni no?
Kalaa Zennebe:- Amuwunna marqu qaaqquulli reyo ajishate gobboomu deerrinnino jawa timo tunge loonsanni hee’noonni. Ninke qoqqowi deerrinnino hattonni. Hospitaalenkerano amuwunna qaaqquullu reyo ajishate jawa illacha tunge murci’raanchimmatenni loonsanni hee’noonni.
Tayxe dirinnino sa’u lee agannara mitticho godowii noo ama qooxeessisenni uurrinshankera sonkeenna dagge iillita geeshsha seeda yannara gamete aana keeshshitinoha ikkasenni gawajjantino. Korkaatuno, umikki deerrinni afi’ra hasiisannoseta xaginaatu owaante afidhukkinni keeshshite daafurtinoti ninkewa iillitu gedensaanni lubbantino daafira togoo ikkito wole yannara alaqantannokki gede sokkinose uurrinshara tumote dawaro uynoommo. Godowii noo amuwira reyote kaima ikkannohu yannatenni hasiissannota xaginaatu owaante aa hoogatenna ledotenni owante afidhanno uurrinshara rahotenni soya hoogate. Konne assate kayinni balanxe olluubbate deerrinni amuwu foreme harisa, ilate albiidi buuxo assi’ranna owaante afi’ra hasiissannonsa.
Istaandaaredete aleenni ikka hoogirono qaaqquullu godowa reyte ilantanno ikkito xaano no. Konnirano korkaatu, amuwu gama’mitanni seeda yannara keeshshitanno yannara godowa noo qaaqquulli fugamate ikkitooti. Gamaa’mitanni seeda yanna keeshshasennino sae seeda doogo hodhite iillitanno yannara godowa noo qaaqqi gawajjamara dandaanno. Kayinnilla, sai dirinni ledo heewinsiro kiiro ajjanni dagginotanna woyyaambe noota la’noommo.
Hospitaalenke ledo waaxante loossannori qooxeessaho afantanno fayyimmate uurrinshuwara rahotenni tumote dawaro qollanni amuwunna marqu qaaqquulli aana gawajjo iillitannokki gede assate qinaambe loonsanni hee’noomo daafira xaa yannara reyote bikki ajanni dayino.
Bakkalcho:- Hospitaale xaa yannara uytanni noo owaante roorenkanni halashshatenna woyyeessate ragaanni loossanni noo gara xawisittonkero? Hala’lado daga owaattanno albisa Hospitaale ikkasenni halashshate loosi madeerrira iillino?
Kalaa Zennebe:- Adaare xaphoomu Hospitaale xaa yannara uytanni noo owaante hiittino xaphooma Hospitaale uytanno owaantenni ajjinota dikkitino. Uurrinsha xaa yannara lowontanni hasi’nannita ikkitanni daggino. Ikkollana baychu ruukkimma noo daafira halashshote loossa loonsanniiti hee’noonnihu. Konni kaiminni, quchumu gashshooti deerrinni G+8 fooqe ijaarranni hee’noonni. Ijaarshu yinoonni yannanni goofe owaante aa hoogirono; Hospitaalete hoowe ruukkimma qarra tirannota ammannanni. Ijaarshu yinoonni yannanni goofa hoogate kayinni ijaarshu gashshooti qarrinna gobboomu deerrinni xaaddinoti ijaarshu uduunni anjenna waagu oolto hattono wolootta qarrubba jawu korkaati gede assine bandoonnireeti.
Ikkeennano, qarrubba bande hajo la’annonsa bissanna kontiraakterichu ledo hasaawate wo’naalloommo. Xa amandoonni garinni looso harisa dandiinummoro ijaarshu loosi deerru deerrunkunni gumulameena hasiissanno owaante aate dandiineemmoha ikkano.
Bakkalcho:- Xaphi assite dagoomahonna hajo la’annonsa bissara saysa hasi’ratto sokka heedhuhero?
Kalaa Zennebe:- Adaare Xaphoomu Hospitaale hala’ladunni uytanno owaante anfoonnita ikkitanna; dagoomuno owaantete ragaanni xaaddanno foonqe kulannankeeti taashshi’nanni ha’nanni hee’noommohu.
Hospitaalete owaante woyyaabbanno gede dagooma hanqafino garinni yanna yannantenni hasaawa assinanni. Ikkollana, dagoomu sasu aganinni mitteenge xaandanni assinanni hasaawa beeqqa calla ikkikkinni; hiittenne yannarano huwattanno qarrubbanna huluullo heedhuro rahotenni kulanna taashshineemmo gede waatinkera ikka hasiissanno.
Hospitaale dagoomunnita ikkasenni duuchante yannara harunsanna uurrinsha kaajjado ikkitanno gede qeechansa fula noonsa. Hakkiinni saeno, xaggate anje gobboomu deerrinni xaaddanni noota ikkasenni; xaggate anje tirate lame dagannita xaggate minna fannoommo. Konnira, xaaddara dandiitanno qarrubbano daga seekkite affe hasiissannonsa owaanteno afi’ra noonsa.
Bakkalcho:- Oottonke xawishshi daafira wodaninni galanteemmo.
Kalaa Zennebe:– Anino galateemmo.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Badheessa12, 2016 M.D
