Addis Ababa:- Gobboomu amaalammete komishiine qoqqowubbate assitanni noo millimmo hendoonni garinni gumulantanni noota xawinsoonni. ‘’Tenne harinsho giddo ninke dihee’noommo’’ yitanno hedo kalaqantannokki gede baalanka hanqafino garinni gumullanni hee’noonnitano kulloonni.
Itophiyu pireesete uurrinsha ledo hasaawa assinohu Gobboomu amaalammete komishiine komishinere Ambaye Ogato (Dr) xawisanni; Itophiyu amaalammete komishiine ‘‘tenne harinsho giddo ninke dihee’noommo; tini ninke dianfoommote’’ yinanni coyi giddora e’neemmokki gede komishiine tenne bare qixxeessitino. Mitte mittenta hajo amandoonni yannanni jeefisate loonsanni hee’noonnita egensiisino.
Komishiine xaa yannara gobboomu amaalammete harinsho aana hedo gamba assate kaa’litanno beeqqaano qoqqowubbatenni woraddate geeshsha baddanni noota xawisinohu Ambaye (Dr); xaa yannara leeltannota ga’labbote hajo ledo amadisiisaminohunni Tigirayetenna Amaaru qoqqowubba gobbaanni woloottu gobbate qarqartora konne looso gumulloonnita buuxisino. Oromiyu qoqqowira kayinni aantanno lamalara jeefinsannita buuxisino.
Konninnino Amaaru qoqqowira halamaano bissa badatenninna bandoonnire qajeelsitannore 26 Yuniversitete rosiisaano qajeelsinoonni. Tigirayete qoqqowira kayinni massagaanotenna Sivikete daga ledo xaande looso hanafate harinshote aana hee’noonni yino.
Konnira qoteho qoqqowubbate addi addi uurrinshuwa riqiwamaanonsa sokkannonke gede xa’minoommoha ikkasinni insano badde uyitanni noonke yee, baalunku sokkunkehu gedensaanni layinkitanna jawiidi fooliishsho hananfeemmo yaanni dokter Ambaye coyi’rino.
Babbaxxitino gobbate qarqartora 90 kumi ali daga hasaawinsoommoha ikkanna; dagate hasatto lowo geeshsha luphiimate. Gaance gargaratenni kaajjado uurrinsha kalanqe gobba afantanno qarri giddonni fultanno gede jawa hasattonna murci’raanchimma leeltanno. Noonke doorshi qarrinke aana hasaawate yitanno hedo amadde agadhitanni noohu tenneeti yaatenni daga gobboomu amaalammete hedo gumulate noonsa kakkaooshshe xawissino.
Qoqqowu deerrinni gamba yine mittu mittunku qoqqowi umisi illacha fushsheenna amaalammete dagansa riqibbe hasaabbanno mannoota horonsidhe hadhanno injoo qineessate harinsho aana afammeemmo yaannohu komishinerchu; diyaspooru daga misilete gambooshshinni xaande hasaamboommo yiino.
Ledoteno, daga Itophiyu qarra tira dandiineemmohu amaalammetenniiti yitanno huwanyo aana iillitino; addi addi mannootino babbaxxitino hajubba aana uminsa hedo uytanna haa’nanni afammeemmo yiino.
Tini hajo baalunku Itophiyu qansichi hajo ikkase huwachishannohu komishinerchu Ambaye (Dr); mitte uurrinsha woy mittu manchi gumulanno hajo dikkitino; konniraati gobboomu hajo ikkitinohu. Ninke harinsho gumulsiinseemmo bissaati; baalunkura tenne hajo aana annimma macciishshantonke yaanni huwachishanno.
Mitte basera huno kalaqanturo ba’neemmohu gobbate gedeeti. Konnira gamba yine amaalammo, macciishshammo, hasaambo; togo assinirooti tini gobboomu amaalamme Itophiyu noo qarrinni fushshatenni gummaame ikkitannohu. Konnira techo ninke maati Investe assinanni hee’noommohu? Yanna, egenno, wolqa, ogimma? Yaatenni baalunkura xa’mo shiqishannohu Komishiinerchu Ambaye (Dr); baalunku ogimmankenni halamme agaramannonke qeecha fullo yaanni sokkasi sayisino.
Qiddist Gezzaheny
Bakkalcho Badheessa12, 2016 M.D
