Addis Ababa:–Xaphoomu ministirichi addi addi dagoomu bissanni fultino riqiwamaanonni ledo assanni afamanno hasaawi sufe leellanno. Hasaawu addi addi gobbate kifillanni fultino dagoomu bissanni ledo assinanni hee’noonniha ikkanna; gutu dhagge kalaqatenni gobba gatamarate safo ikkinotano kulloonni.
Lamalate giddo IFDR xaphoomu ministirichi Abiy Ahimed (Dr) hasaawisino dagoomo kifilla mereerinni Tigirayete qoqqowinni fultino dagoomu riqiwamaano mittete. Tenne yannara xaphoomu ministirichi; Piritooriyu keeru sumiimme gedensaanni Tigirayete qoqqowira irko assinoommo yee;aanteteno hasaawunninna sumuu yaatenni irkisamme bacare loonseemmo yiino. sumiimmete gedensaanni qoqqowoho ga’labbo kalaqantinota kayise;mootimmano addi addi irko assitanni afantannota buuxisino.
Qoqqowoho ga’labbo kalaqamasenna qoqqowu mootimma safama,hattono seerunni irkinsoonni soorrote harinsho assa dandiinoonnita qaagiisse; loosu injiino garinni gumulamara kayinni dagoomunni ledo hasaawa assa hasiissinota ikkasenni IFDR mootimma konne gumulsate halamatenni dagoomunni ledo hasaawa assinoonnitano qummeessino.
Xaano ola hasidhanno mannoota Tigrayete daga ikko’ne yaa hasiissanno yiinohu dokiter Abiy; Tigrayete qoqqowi latishshunninna babbaxxitino loossanni soorramanno hiittoo doogono heedhuro wo’mu wodaninni loosate murci’raancho ikkinota coyi’rino. Mootimmate ledo gumulantanno gutu loossara dagoomu widoonni hala’lado halamme hasiissannota buuxisino.
Xaphoomu ministirchi latishsha lainohunni coyi’rino garinni; Addis Ababaho leellino latishshi wolootta qoqqowubbara sufanno gede ka’ino xa’mo gara ikkase xawisatenni; Tigrayeno ikko Addis Ababu latannohu mannu wo’naalshinni ikkasinni baalunku wodanunni xaadironna hasaawiro lopho abba dandiinanni doogo shotate yee coyi’rino.
Gere-aaltaho hurbaate ilamate looso Tigirayete qoqqowira hanafaminota qaagiissatenni; keeru heerasinni tini kaayyo afama dandiitinotanna albillichono keerenna hasaawubba kaajjinshe sufa dandiiniro Tigrayete ledote latishshu loossa gumula dandiinannita egensiisino.
Daramaano lainohunni kayisino hedonni; mannu dargisinni darame hee’ranno woyte lowontanni mitiinsannoha ikkinota kulatenni; komite uurrinse baalanti daramaano qaensara higganno gede assinanni yiino.
Dagoomu minisira higihu gedensaanni gashshannoe yaanno mancho umisinni doodho; hakkiinnino geihu gedensaanni ayimmasi dagate huuronni doodhanno yiinohu xaphoomu ministirchi; umi hajo kayinni minesi afi’ranno gedenna gatesi gumu’lanno gede assa ikkasinni mootimma hasiissanno irko assitannota huwachishino.
Mootimma sagale, xagicho, madaabbara, tiraakiterenna wolootta hasiissanno irkubba assitanni noota buuxise; wole Itophiyu daga duubbe galtanna Tigraye hudidhara dihasi’nanni yee coyi’rino.
Piriitooriyu sumuumme gedensaanni mootimma kaashetenni 45 biliyoone birra uduunnunni qole 19 biliyoone birra irko assitinota buuxise; mootimmate dhuki ajinohura ikkinnina konninnino aleenni irko assate hasatto noonke yee huwachishino.
Rosunni, fayyimmatenninna wolootta safote latishshubbannino dhuku fajji garinni mootimma irkissanni noota xawisatenni; halammetenna hasaawu aana safamatenni gutunni loosa dandiinanni hajubba kaajjinshe sufa hasiissannota sokka saysino.
Qoqqowoho xaadanno batinyu qarri yanna adhirono tidhama dandaannoha ikkasi coyi’re; Tigraye wirro kaajjishate dureeyye qineessatenni teletoone gamba assate loosi loosamanno gede qummeessino.
Keeru hee’riro qaru coy loosoho yinohu xaphoomu ministirchi; kaajjine loosate qole hasiisannokki poletika aguranna loose leellisha hasiissanno yiino.
Beeqqaano ka’ino babbaxxitino xa’mubbara baxxinohunni gobbate danchare assitino gesoo’mitinori “Xurata fultinori” damoozi hajo lainohunni qoqqowu yannate geeshshi gashshooti pirezidaantichi kalaa Geetaachew Reddahu ledo hasaawa assannota xaphoomu ministirchi huwachishino. Gesoo’mitinorira gesote baatooshsheno baantanni gede hasaawu gedensaanni Tigirayete yannate geeshshi gashshooti torbe gumulinotano afate dandiinoonni.
Wole widoonni,xaphoomu minitirichi Abiy Ahimed dagoomu bissanni fultinori ledo assanni afamanno hasaawa lainohunni mootimmate komunikeeshiine owaante ministirchi Leggese Tullu (D/r) xawishsha uyino.
Leggese Tullu xawishshisinni “Dagate ledo hasaawubba gobbate gatamarshira safo tuggannote” yiino
Dagittete hasaawubba gobbate mootimmano ikko gobbate gatamarshi harinsho dhaabbachishate safo heedhanno gede kaa’litannote yiinohu komunikeeshiine owaante ministirchi Leggese Tullu (D/r); gobbate giddo afantanno qoqqowubbanna babbaxxitino mootimmate luphiima loosu sooreyye dagate ledo assitino babbaxxitino hasaawubba lainohunni sokka sayisino.
Sokkasinnino dagoomu hasaawubba dagoomu giddosi noo shetto qiissate, gutu sumuumme kalaqantanno gede keerunni mittimma hee’rate balchooma kaajjishatenni gobbate gatamarshira safo tuggannoreeti yiino.
Lamunku quchumi gashshoottaranna qoqqowubbate 70 ikkitanno qara qara quchummara gadoomu ledo hasaawu barubba hadhinota qaagiisse; mittu qoqqowi massagaancho wole qoqqowu quchummara gaamatenni Federaalete luphiima massagaano ledo qinaambetenni hadhino hasaawubba ikkansa kaysino.
Hasaawunni daga mootimmate ledo gutunni gutu hajubba torbate noose hasattonna murci’raanchimma, xa’mubba korkaatunni kayissino, loosantino loossara afamishsha uynoonninna sufatto heedhannonsa gede hasatto leellinshoonni, xe’nubbano mootimma taashshidhanno gede wolaphote macciishshammenni kayissinoha ikkinota huwachishino.
Luphiima massagaanono daganniha latate xa’mo huwattino; saeno mittu wolu qooxeessi qarrubbanna xissubba huwata dandiitanno gede kaayyo afidhinohonna gari rosichonna huwanyo kalaqantinonsa yee xawisino.
Xaphooma hasaawubba dagoomu hanafantinota duuchu handaari rifoormenna soorrote amanyoote sufisate umisi qeecha fulatenni gobbate mootimmara sufo noosi qixxaambenna murci’raanchimmate uurrinsha xawissino bareetinkanni yiino.
Togoo dani barubba aanteteno kaajjite sufa noonsata xaphoomu ministirchi babbaxxitino qoqqowubbanni doorantino dagoomu kifilla ledo haammata barubbara assino hasaawinni buuxisinota dokiter Leggese kaysino.
Bakkalcho Badheessa12, 2016 M.D
