Itophiyu Ortodokisete amma`no harunsaanonni ‘’Abiyy qoorre’’ hattono Islaamu amma`no harunsaano ragaanni qole ‘’Remedaani qoorre’’ tenne lamala giddo taalo hanaffino.
Lamente amma`no harunsaano ragaanni luphiima illacha uynanninsa qoorrete yannubba ledo amadisiisameno tenne lamala fayyimmate qixxaawonkenni horubba kaysate banxoommo.
Qoorre haammata daga gumultannohonna baxxinohunnino amma`note amanyootubbanni luphiima darga uynanni assooteeti.
Konni albaanni, “New Medical Journal” yinanni maxaaficho aana fulino xiinxallote gumi leellishanno garinni; barrunni 16- 18 saate geeshsha sagale saga`linikkinni saysa babbaxxitino fayyimmate eltubba afisiissanno.
Ikkinohura, qoorretenni afi`nanniti fayyimmate horubba konni woroonni aanino garinni shiqqino:-
- Mundeete giddo noota sukkaarete bikka taashshate kaa`litanno. Babbaxxitino xiinxallubba leellishshanno garinni qoorre mundeete giddo noota sukkaarete bikka woyyitino doogonni biddi assatenna baxxinohunnino sukkaarete xissora reqeccaawino mannira horo noosetaati leellishshannohu.
- Darshe gargaratenni manchi beetti keeraa`minoha ikkanno gede dandiisiissanno. Konni ledo amadisiisame bisu aana kalaqantanno darshe ajjannota leellishshanno. Mitte xiinxallo aana beeqqino 50 manni mittu aganira qooranno gede assinoonniha ikkanna; konninni, luphi yiino garinni darshete bikka ajjinonsata xawinsoonni. Wole xiinxallono mannu 12 saatera qooranno woyte lawino guma la`inota kulloonni.
- Mundeete xiiwonna kollestiroolete bikka gargadhate kaali`tanno.
- Luphiima kee`millu bikka ajishirate, bikku aleenni ikkino kee`millira reqeccaawino manni wirro wirro hige qooranno gede assineenna bisinsa kee`milli ajinota xawinsoonni.
Bisinsa kee`milli ajasi qole mundeensa xiiwonna kollestiroolete bikkansa ajjanno gede kaa`linonsa; kuni qole bikku aleenni ikkino kee`millinni kalaqamara dandaannoha wodanu fayyimmate qarra gatisate dandaannono yinoonni.
- Qoorre surrennita loosate dhuka ollahissanno. Nervete ledo amadisiisante kalaqantanno qarrubba gargartanno. Bisu kee`mille ajishshanno. Kaansere gargadhatenna sagalete daahamaranna sagalete amanyooti harinsho ollahate kaa`litannota “Health online” mashalaqqe leellishshanno. Hattono kee`mille ajishatenna miqicho kaajjishate qara ikkitino hormoonete lopho ledate kaa`litannotano buuxinsoonni.
Wole widoonnino, hiitti amma`nono rosiissanno garinni qoorrete illachi biso daafursatenni ayyaanaame heeshsho kaajjishatenna jawaachishateeti. Ikkollana, qoorrete yannara babbaxxitino xagga addi addi xissuwara adhitannorinna harunsitanno xiwamaano barru baala adhitanno gede fayyimmate ogeeyye hajajjinonsa xagicho taxxi assittukkinni adha noonsata amaallanni. Korkaatuno, xissotenni daafurino biso xagicho taxxi assatenni wolu qarri aana tuga dihasiissanno. Uynoonnisi xagicho ani qooraanchoho yee uurrisa dihasiissanno. Amma`note minino konne dihoolanno. Ikkinohura, qoorannohuno qoorannokkihuno konne halaale huwata hasiissannosi.
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Badheessa 5, 2016 M.D
