Ilame lophinohu Sidaamu Qoqqowi Aliyye Sidaami Zoone Borrichu Woradi giddooti. Rososino mite yee hanafinohu ilammo olliira Allaawo Arke umi dirimi rosi mineeti. Aanteteno Hawaasa Taaboori Rosi Minenna Koombooni Rosi mine harunsino.
Sufeno12 kifilera abbino woyyaawino guminni Hawaasi Yuniveriste eatenni umi digire Ikoneemokisetenni, layinki digiresino Osimaaniyu Yuniveristenni Ikonoomikisetenninna hatto sayikki digireno Hindetenni Ikonoomikisetenni maassamino.
Loosu kalqe karsaminohu Itophiyu Biheeraawe Baankera ikkanna; 6 agani geeshsha loosihu gedensaanni Dillu Yuniveristete fushshitino fano loosu madawe heewisme qeelatenni lekichure /Rosiisaancho/ ikke loosino. Aaneno hattee Yuniveristenkura addi addi loosu darga loosinoha ikkanna; gedensano Yuniveristete gashshootunna rosaanote owaante aanticha pirezidaante ikke owaatanni hee’reenna Sidaamu Qoqqowi Mootimma shiqishshinosi woshshatto adhatenni xaa yannara Sidaamu Qoqqowi Pilaanetenna Latishshu Biiro Sooreessa ikke loosanni afamanno.
Tenne lamala wosinchinke Daawit Hayyeesso (Dr). Ninkeno tenne lamala wosinchu gafinni biironsata loosu millimillonna muli yanna faajje assitino haaroo inisheetiivenna paakeejjubba aana hala’lado hasaawa assine ki’ne nabbawaanonkewa shiqinshoommo. Dancha niwaawete yanna!
Bakkalcho: Pilaanetenna latishshu biiro sokka/ uurritino biddissi maati?
Daawit (Dr):- Pilaanetenna latishshi biiro sokkose umiti, xiinxallo assatenni qoqqowu latate noosi injonna ruukko badatenni qineessite aantete mixo woy gumulshi widira massaggate. Mitte daga lopha dandiitannohuno noose injo horonsidheeti. Injo horonsi’rate qole noo injo maati yaannoha bada hasiissanno.
Konni daafira biironke Sidaami giddo latate noo injo maatiro badate. Tini latate injo no daafira calla shotu garinni lantanni yaa di-ikkino. Tenne injo hiitto assine latishshu widira abba dandiinanni xiinxallo assanna; tenne latate noo injora guffa ikkara dandaannori maatiro xiinxallotenni badatenni malu faasho worate.
Layinkiti, addi addi loonsanni pirojekitubba amandoonni mixo garinni hadhanno gede irkonna harunso assatenna loosantanni noo pirojekittubba dagate latishshu hasatto ledo xaaddanonso di-xaaddano? xaaddannoha ikkiro xaadooshshise hiikkooti? xaaddannokkiha ikkiro qarra hiikko tirreenna dagate latishshu hasatto ledo xaada dandiitanno yaannoha badate looso loossanno.
Sayikkiti, ha’nanni hee’noommo doogo caaqqi yee la”a hasiissanno. Wo’mante taqqanni ha’nanni hee’noommo doogo maa labbanno? loosantanni noo loossa hiittooti? yaannoha xaphi yiino garinni la”a hasiissanno. Konninnino daga lophitanni noonso lophitanni dino? Lophitanni nookkiha ikkiro maayraati lophitanni nookkihu? ma qarri xaadinose? hiissinena tirranni? yaannoha bande hajo la’annonsa bissa ledo hasaambe hayyo kalanqe ha’nanni doogo taashsho assinanni faasho worate.
Woleno Sidaama latisara hasi’re daanno mannira xaphooma Sidaami ma lawanno? yaannoha “Gio-spacial” mashalaqqe hasi’ranno. Tenne gio-ispaashaale mashalaqqe qineessinenna injeessine hiikku qooxeessi hiitto bushshaati?, baattote ofolla, diilallote gadina maa lawanno? yaannoha shiqishatenni latishshu loosi injaawino garinni ha’ranno gede assate.
Bakkalcho: Biiro’ne sokkose hiittoonni gumultanni afantanno yaate dandiinanni?
Daawit (Dr):- Sidaamu qoqqowo ikke mootimma safi’rihu gedensaanni 2013 M.D deerru deerrunkunni daga hasaawisate looso loonsoonni. Konni hasaawinnino daga xa qoqqowo afi’nummona qoqqowu ma loosara hasidhinanni? yaannoha xa’minoonni. Dagano tenne yannara umo assite doogo yitino. Kunino loosi’noommore dikko fushshi’rate, owaante afi’rateno ikko busha danchara ranke hasi’noommowa iillate doogo hasiissannonke yitino.
Woleno, xalala anganni waa, danchu gashshooti hajo, fayyimmate mereershubba, rosonna woloottareno lawannore xa’midhino. Biironkeno tenne dagate hasatto hedote giddo worino garinni 10 diri mixo qixxeessite loosu giddora e’ino. Tenne mixo kaiminnino sai sasu diri giddo ikkado guma maareekkate dandiinoonni. Lawishshaho, doogote, xalalu anganni waay, rosu, giwirinnu, industiretenna owaantete loosi, dancha guma abbanni noota buuxate dandiinoonni.
Wole handaarra gumulshano la’niro danchu garinni gumultanni noota keena dandiinoonni. Konni kaiminni qoqqowu giddo 9.4 anga miinju lopho maareekka dandiinoonni. Ikkollana kayinni, xaano ikkiro dagate hasatto kassi assa dandiinoonni yaate didandiinanni. Kaayinni noonke jiro bikkantinota ikkitinohura balaxo hasiissannorira balaxo uynanni dagate xa’mo dawarate loonsanni hee’noommo. Xa hananfoommo inisheetiivubbanna paakeejubba gedensaanni kaayinni daganke hasatto wonsha dandiineemmo yitanno ammano noonke.
Bakkalcho: Muli barra faajje assitinoonni 767 woy 7 inisheetiivubbanna 67 paakeejubba hedo kaimanna suudishshi gara woy hedo mixote widira soorrine lubbo kalanqi doogo gara odeessittonkero?
Daawit (Dr):- Sidaamu qoqqowo ikkihu gedensaanni gutu jireenya buuxisiisa dandiissitanno mixo mixi’ne loosu giddora e’noonni. Tenne mixo xaphi assine la’nanni woyte baxxino garinni safote latishsha loosatenni, tuqisatenninna isilaanchimasi buuxatenni daga horaameette assate.
Tini mixo hiittoonni gumulantanni no? daanni noo gumino maa lawanno? yaannoha keenne la’nanni woyte loosantanni noo loossa dancha ikkase bandoonnihano ikkiro gutu jireenyinni calla ha’ne maatete jireenya buuxisiisa di-dandiineemmo. Konni daafira maatete jireenya buuxisiisanno woy mittu mittunku manchi heeshsho soorranno looso loosa noonke yaannohunni qoqqowu pirezidaantichi Kalaa Dest Ledamohunni shiqqino hedo kaiminniiti tini qixxaabbino inisheetivubbanna paakeejubbaati.
Konni gedensaanni tenne hiitto assine buuxisiisa dandiineemmo? yaannoha torba hananfoonni. Konninnino mitte mittenta maate minira ea dandaanno loosi maati? maa loonsa? maa hiikko loonso? maa hiikko loonsummoro woyyaawino guma afi’ra dandiineemmo? yaannohunni wo’mante taqqa aana xiinxallo assatenni tenne inisheetivubbanna paakeejubba qixxeessa dandiinoonni.
Tenne inisheetivubbanna paakeejubba qixxeessate kaima ikkanno gede wo’manti taqqa maatete jireenya buuxisiisate hiittoo looso loossuro woyyannoro handaari handaarinsanni badde shiqishshanno gede assinoonni. Kunino kaimaho mitte injo ikkino.
Bakkalcho: Kuri inisheetivubbanna paakeejubba tittirshunni kulittonkeronna hiittee inisheetive woy paakeeje hiikko qooxeessira horote aana hossanno yine bandoonniro xawisittonkero?
Daawit (Dr): Tini xiinxallo 7 inisheetivubbanna 67 paakeejubba hanqaffinote. Inisheetivubbano, irshu, saadate jiro latishshi, turiziime, rosunna qajeelshu, industire, dagoomunna qarqaru keeraanchimmanna co’ichimma, Sidaama chaaritiy yinannireeti. Tenne 7 inisheetivubba giddooti 67 paakeejubba hanqafantinohu.
Tenne inisheetivubbanna paakeejubba wo’munku Sidaami qooxeessira gumullannite. Gumullanni garinna dani kayinni babbaxxanno. Isino mittu qooxeessira lowo geeshsha seyaannorichi wolu qooxeessira qole seeyaannokkiri hee’ranno. Konni daafira baalanta paakeejubba hiikko qooxeessira may seeyaanno yaannoha xiinxallotenni bandoonni garinni gumullannita ikkitanno.
Kuri inisheetivubbanna paakeejubba daafira gutu huwanyo kalaqate qoqqowu mereershinni hanafe eela woraddatenna quchummate tantano geeshsha mootimmate loosu sooreeyyeranna loosaasinera qajeelsha uynoonniha ikkanna; paakeejubba tittirshunni bandoonni garinni paakeejubba doorantino qooxeessira loosidhe galtino dagara iillitannoha ikkanno.
Mootimmano konnira hasiissanno irko assitannonna shiqo shiqishshannoha ikkanno. Dagano tenne paakeejubba xiinxallotenni bandoonni garinni horote aana hosiissuro harancho yanna giddo heeshshonsa soorrama dandiitanno.
Wole qooxeessunni babbandannikkiti “Sidaama Chaaritiy” Paakeejeeti. Sidaamu daga shooshaqanna wole irkisate wodani noose dagaati. Mittu manchi gide loosi’re gootaadhanno woyte qooxeessisira noo mannira foocanno. Dagoomu giddo babbaxxino korkaatinni qaesi busha gede ikkitino manchi, gatisi loosama sainohunna minisi xissinohu hee’riro lae sammi diyaanno. Malame qarrasi tiranno.
Kuni dhaggete budeeti. Konne dhaggete bude xaphi assine yannilaancho hayyonni waanxe hara dandaa hoogankenni Sidaami giddo buxima dagganni no. Konnirano ‘Sidaama Chaaritiy’ uurrinseenna daga umise, daga daganniwa halanturo Sidaami giddo buxichu hee’rannokki gede assate dandiinanni.
Xaphi assine Sidaami gede noonke latate injo la’niro Sidaamu umisinnino sae woleho ikka dandiitanno latishshu injo noo qoqqowooti. Gedensa tini chaariteno Sidaaminnino sa’e kalqe kaa’litanno Sidaami uurrinsha ikka dandiitanno.
Bakkalcho: Kuri inisheetivubbanna paakeejubba doorantu korkaati maati?
Daawit (Rr):- Sidaamu Qoqqowi Mootimma mootimmate gede amaddino mixo itannoriranna uddi’rannorira yaadannokki Sidaama kalaqate. Tini inisheetivubbanna paakeejubba doorantanno assinosehuno qaru korkaati Sidaamu qooxeessira gumulama dandiitannonna mittu mittunku heeshsho soorra dandiitanno paakeejubba ikkitinohuraati.
Konni daafira tenne inisheetivubbanna paakeejubba xiinxallini yannara maatete jireenya buuxisiisa dandaasenna saeno qooxeessano duushshite industirrate eo ikka dandiitannota buuxatenniiti. Kunino miinjano boowirsi’rate lowo geeshsha kaa’lannoho.
Bakkalcho: Tenne xiinxallo assini yannara rosicho adhinoonni gobba no?
Daawit (Dr):- Ee; tenne xiinxallo assini yannara addi addi gobbuwa rosicho la”ate wo’naalloonni. Iseno, saadate jiro latishshi widoonni Hoolaande, la’noommo. Hoolaande, dagate kuusose la’niro ruukkadote; lowoti latate injono dinoose gobbaati. Baattoseno irshu loosira injiitinota di-ikkitino. Ikkollana Hoolaandenni dagase heeshsho woyyeessate woyyaawino saadate sirchinna adote laalchi aana loosate ka’ino; Ikkinoseno
Xaa yannara kalqete Adote woy woyyaawino saadate sirchi daafira kayinsanni woyte balaxxe wodanaho daggannoti Hoolaandete.
Sidaamano xa baatto ruukkitanni daggino. Konni daafira tenne ruukkitanni noo baattora woyyaawino saadate sircho shiqinshe boode baattora woyyaawino saadate sircho ceatenni Adote laalchi daganna qooxono duubbeenna industirete shiqisha dandiitanno injo noonke gede bandoonni.
Wole Jermenete; tini gobba lophote mixidhe hixamanyite ka’u woyte umo assitinohu mannu buqqee aana loosaati. Kunino rosohonna ogimmate. Egennonna ogimma heedhuro kalanqe loonse lophinannita Jermene, leellishshino. Jermene, xaa yannara 26,000 umiseha ikkinohu kalaqu loosi (Patent Right) noose gobbaati. Ikkinohurano rosunna qajeelshu widoonni Jermenetenni rosichonsa adhinoommo.
Giwirinnu ragaanni Isiraeelete. Isiraeele, irshaho injiitino baatto dinose; gobbansa halallaho. Kayinni laalotenni kalqete afantino gobbaati.
Woleno Jaappaanete, Jaappaanete lophate kaima ikkinoseri giddo mittu yannate aana noose laooti. Jaappaanete yanna mulla huna didandiinanni. Jaappaane mittu mittunku qansichi ajono bati’rono mittu lipheessi giddo mitto looso loose sa”a noosi yitanno.
Kaaliiqi baalunkura taashshe uynori mereerinni mitte yannate. Ninke qole yanna garunni horonsi’rate widoonni foonqe noonkehura konne taashshi’rate elannonke.
Aantete noohu Chayinaho, Chayinu, alba sooshaaliziime harunsitannoha ikkanna; gedensa maarkeeti sooshaaliiziime yinanni hedo burqisatenni mittu mittunku qansichi hirannohu mittu umisi laalchi hee’rasira hasiisanno yitanno wodho fushshitino.
Kuni yaano hiikku manchino dureessano ikko buxicho loosaasincho calla ikkikkinni noosi injonninna afi’ranno yannanni laashshaancho ikkate yaate.
Kuri gobbuwanni adhinoommo rosicho qole noo garinni horonsi’ra ikkikkinni; qooxeessinke ledonna daganke budinna balchoomi ledo kiphamannokki garinni suudinse horonsi’rateeti.
Bakkalcho: Togoo xiinxallubba assinanni yannara hanafo woy xiinxallo looso hanaffanno yannanna gumulo heedhannosena; tenne xiinxallo hanafonna gumulo mamoote ikkitanno?
Daawit (Dr):- Tenne paakeejubba gumulshise yanna badate balanxe kuri paakeejubba wo’naalsha assinoonni. Kuni wo’naalshino dancha guma abbasi la’nihu gedensaanni mamaro hananfe mamaro gumulleemmo yaannoha badate looso loonsoonni. Konni kaiminnino hananfannihu amandoommo diro 2016 M.D ikkanna; gumullannihu qole 2030 M.D ikkanno.
Bakkalcho: Biiro’ne tenne xiinxallo xiinxallite konne deerra iillishase lowo geeshsha naandannite. Ikkina, biiro’ne xiinxallo calla xiinxallite hajo la’annonsa bissara uyte agurtannonso gumulsha keeno, harunsonna irko assitanno?
Daawit (Dr):- Kuni maatete jireenyi biironniha ikkikkinni mootimmate ajandaati. Konnirano qoqqowu mereershinni hananfe woraddatenna quchummate gashshooti geeshsha qajeelsha uynoonni. Konninnino gutu huwanyo amadate dandiinoonni.
Bakkalcho: Gedensa tenne xiinxallonni hendoonni guma abbinanni yite ammanatto? hiissine? konnirana aay qeechi maa ikkanno?
Daawit (Dr):- Xaphooma tenne bandoonni inisheetiivubbanna paakeejubbanni guma abba dandiinanni; injono noonke. Tenne inisheetivubba baatto kadisiinse daganke heeshsho soorrate duuchunku qeecha afi’rino. Konne qeechasino fulara hasiissanno.
Tenne harinshonna xiinxallo aana xeinori hee’rara dandaanno. Xeinori hee’riro duuchunku wonshanni, suwinokkiwa suwisanni, taalinokkiwa taashshanni, irkinsanniwa irkisanni, baalunku mitteenni halame loosiha ikkiro shiima yanna giddo jireenyaamo Sidaama kalaqa dandiineemmo.
Loosidhe galtino dagano huwattara hasiisannohu tini paakeejubba qixxaabbinohu heeshshonsa soorrantaraati. Konni daafira tini hedo burqitinohu ane heeshsho soorrintaraati yite annimmatenni adhite hixamanyite loosa hasiissanno.
Hattono mootimmate loosu sooreeyye, loosaasineno ikkito loosidhe galtinorira irko assitanno bissa tenne hedo aana irkonna xiinxallo assatenni kaa’lo assa hasiissann.
Bakkalcho: Tenne xiinxallo gumaamimmara injotenna ruukkote gede bandoonniri hee’riro?
Daawit (Dr):- Tenne paakeejubbara babbaxxitino injo noose. Iseno, mitte dagankeeti. Daganke seeda yannara loosidhe heedhinotenna loosi’re galate balchoomi haaro di-ikkino. Shiimare kullironna injo kalanqiro loosi’ra dandiitanno, Woluno, baattote ofollo, diilallote gadi, waay jiro injo, rosunna qajeelshu uurrinshubba, mootimmanna paarte uytino illachi qara gede kullaannireeti.
Rakkote gede kayinni waaxamme loosate widoonni leeltanno foonqe, yanna garunni horonsi’ra hooga, lao, rahe kassi yaa, suuqi’rate gatto, noonke injo hegersine la”a hooganna labbannoreeti.
Bakkalcho: Tenne baala harinsho gedensaanni hiittoo qoqqowo woy daga agarro?
Daawit (Dr):- Tenne paakeejubba gumulo gantanno yannara kalqete deerrinni umosenna qooxeessase xawissanno hagiirraame daganna qoqqowo ikkanno. Dagganno ilamara buxima ikkikkinni jiro ragisiisanno qoqqowonna daga ikkitanno.
Bakkalcho: Daawit Hayyeesso (Dr), Sidaamu Qoqqowi Pilaanetenna Latishshu Biiro Sooreessa, yannakki uyte oottonke xawishshi daafira nabbawaanonke su’minni galanteemmo!
Daawit (Dr):- Anino galateemmo!
Addisu Adoola
Bakkalcho Badheessa 5, 2016 M.D
