Gobboomu deerrinni dandoote jawa illacha tunge qansootu mittu ale ikkitino ogimmanni qajeeltanno gede assinanni hee’noonni.
Dandoo Itophiyu lophonna seyoora yaannohunni qansootu ikkaddanna yannitte tekinolojenni kalaqote loossa halashshitanni gobbate giddo laalchimma lossitannonna gobba Industirete widira reekkitanno garinni loonsanni hee’noonni.
Tenne harinshono xaa yannara deerru deerrunkunni ogimmate handaarinni qajeeltanni noo qansooti dandoo bowirsatenna heewisamaano assate loosi illacha uynoonniho. Handaarunni gobboomu deerrinnino sa’e Ahiguretenna kalqoomu deerrinni heewisamaano ikka dandiitanno garinni qajeelshu bude qixxeessine loosu aana hosiisa hananfoonni.
Sa’u muli barrubba giddono shoolki doycho gobboomu dandoote heewo Addis Ababu quchumira harinsoonni. Tenne heewonni qansootu dandoonsanni lashshitinore gobba tekinolojete widira reekkanna laalchimma lossa dandiisiissannore haammata tekinolojete laalchubba afi’ra dandiinoonni.
Tenne hajo lainse tenne lamala wosinchu gafinkenni IFDR Loosunna Dandoote Ministircho Muferihat Kaamili ledo keeshsho assinoommo. Wosinchonke kayissino hedubba aananno garinni qineessine shiqinshoommo.
Bakkalcho:- Haaro loosunna dandoote hedonna latishsha hiittoonni gumulate loonsanni hee’noonni?
Dukko Muferihat:- Haaro dandoote hedo gobboomunniha duuchu handaari jireenya buuxisiisate dandiisiissanno yitanno Itophiyu ajuuja kaima assine haa’noonnite. Korkaatuno, tenne seedinse la’’ate dandiisiissannonna suffanno ajuuja timo ganate dandoote latishshi loosi jawa tiro afi’rinoho. Ikkinohura, baca ikkitinore gobboomu qarrubba tirtannota hattono haammata loosu kaayyo ikkitinohura tennera ikkitanno hedo, tantano, loosu hayyonna tekinolojete kaima assine qixxeessinoonnite.
Ninke hedo garinni ogimmatenna hayyote qajeelshi amanyooti qajeelsha calla ikkikkinni laashshaano qansoota, heewisamaancho miinja ijaarate, ha’nura ikkitino ogimmate reekko amanyoote adda assate jawa ajuuja noosiha ikkanna; qajeelshunnino sa’inote yitanno hanqafonni leeltanno gedeeti.
Bakkalcho:- Tekinikenna ogimma qajeelshunnino aleenniiti yitanno hedo mayyaateeti?
Dukko Muferihat:- Shoole taqqanni amandoonnire 38 soorrote ajandubba qixxeessinoonniha ikkanna; tekiniketenna ogimmate handaari 38 giddonni 11 hanqafubba amadannoho. Qajeelshunnino aleenniiti yitanno hedo wonshitanno gede assitannori tittirotenni amandoonni hajubba no.
Qansootunnita duuchu handaari dandoonna ikkadimma lossatenni gobbate heewisamaanchimma lossa hasiissannohura umikki hajo assine adhinoommohu hasatto kaima assino qajeelshu amanyooteeti. Industireno ikkito gibrinnu hattono owaantete handaarrara hasiissanno ogeeyye ikkadimmatenni qajeelsine qixxeessate ragaanni noonke laooshshinna qixxaawono dixaaddannotenka. Xaa yannara qixxeessineemmo amanyooti kayinni kuri lamenta hedubba xaadissannotenna hasattonna dikko kaima assino garinni rosu bude qixxeessinoommo.
Kuni rosu budi xaa geeshsha anfoommokkire qajeelshu handaarra amade albire yannanniri ledo hadhanno gede assanno. Tekiniketenna ogimmate qajeelshi jawu dhuki noosiho. Konni garinni dandoo noonsa qansoota gamba assate xaa yannara iillonke halashshinanni hee’noommo.
Bakkalcho:- Qajeelaanote batinyi xaa yannara konni albaanni noohunni ledo heewinsiro lexxinonso hiittoonni xawisa dandiinanniho?
Dukko Muferihat:- Kuni qajeelshi hanafamanno yannara qajeelaanote kiiro 1 miliyoonenni ajjinotenka. Xaa yannara kayinni 3 bixxille 5 miliyoone qansooti duuchu gari dandoonsa ikkado ikkiteenna qajeelte fultanno gede assinanni hee’noonni. Konni ragaanni, hee’noommo yanna hedote giddo worino garinni 21ki sani dandoo lainohunni qajeelshaanono ikko qajeelaano ikkadda assate looso hala’ladunni loonsanni hee’noonni. Tini duuchu gari qixxaawo noonsare mannu wolqa kalaqate jawa tiro afi’rinoho. Baxxinohunni, tekiniketenna ogimmate qajeelshi amanyooti kubbaaniyyubba hala’litanno gede jawa haaroonshu loosi hedo amande loonsoonniho.
Qansootu Interpirayzete kubbaaniyyi widira lophitanni hadhannonna loosonna loosu bude rossanno mereershubba kalanqoonni. Yanna xa’mitannohu gobba baxanna bareende ikkinohura rosu budi deerrinni gobba baxa yaannoha qajeelshu dana amandoonni. Kunino, loosunninna hixamanyine loosatenni tiro afi’ranno. Ikkinohura, tekiniketenna ogimmate ledo xaadinseenna tiro afi’ranno garinni la’’ate wo’naallanni hee’noonni.
Konne amanyoote tekiniketenna ogimmate qajeelshi amanyootinni kaajjishate soorrote ajanda assine loonsanni hee’noonni. Konninni, umihinni qarrubba tirate mala abbate haaruudde harinshubba kalaqate hedonna bude gamba asse amadannoho. Tayxe dirinnino hala’ladunni loosu aana hosiinsoommo.
Konninni, 100 ale ikkitannori Pooli Tekinikete uurrinsubbara illacha tunge loosankerano aleenni loossa Kolleejjubbate widira lossate loonsanni hee’noommo. Kolleejjubbate noo qajeelshaanono ikkito qajeelaano haaru qajeelshu amanyootinni la’’ate dandiinoonni daafira konni albaanni noonsakkire haaruudde jiro burqisa dandiitino.
Albillichono umonsa dandiitinorenna baajeettete irko agadhitannokkire assate amandoonni yannanna timo no. Kayinnilla, kalanqanni malu hedubbanna tekinolojubbano qarrubba tirtannore, miinjunniha heewisamaanchimmate dhuka dhaabbannore ikkitanno gede assate dandiinanni garinni loonsanni hee’noonni.
Xaa yannara Kolleejjubbate faabriku deerri noonsare jajjabba maashinna laashshanna dikkote shiqishanna beeqqa dandiinoonni dhuka kalanqoonni. Noonkekkire kalaqatenna noonkere woyyeessate loosono loonsoonni.
Bakkalcho:- Tekiniketenna ogimmate handaarinni qajeelsate ragaanni xaaddanni keeshshitino qarrubba maati? Hiittoonni tira dandiini?
Dukko Muferihat:- Konni albaanni noohu tekiniketenna ogimmate qajeelshu qarri luphi yee leellinohu Koovid-19 dhibbi taraawo hala’litu yannaraati. Hattenne yannara qansootu baalunku mine minesi ofolleenna rosiinsanni hayyono soorra hasiissino yanna ikkiturono; tekiniketenna ogimmate qajeelshi kayinni konnira injiinoha dikkino. Konninni, rosicho adhine sa’u lame dirrara hala’lado safote latishsha halashshate loossa loosatenni xaa yannara baxxinohunni Pooli Tekinikete Kolleejjubbara 60%-70% geeshsha dijitaale hayyo diriirsate dandiinoonni.
Hakkiinnino sae, tekiniketenna ogimmate qajeeshi giddo umikki yannara yaa dandiinanni deerrinni qajeelshu isilanchimma woyyeessate woyyaabbino laabiraatoore (studio) qixxeessa dandiinoonni. Kuni yaa, ikkado ikkinoha qajeelshu deerra mittichu mereershinni wolu mereershira iillishate dandiissiisanno. Kunino, hee’noommo yanna kaima assino amanyootinni qansoota qajeelsine qixxeessateeti.
Bakkalcho:- Konni albaanni xiinxallo assinikkinni uynanni keeshshinoonni qooxeessu akati garinni hasi’nannikki qajeelshubba wirro wirro uynanni keeshshinoonnita kullannina; xaa yannara kayinni hiikko garinniiti uynanni hee’noonnihu?
Dukko Muferihat:- Qooxeessubbanniha latate elto kaima assatenni qajeelshu bude qixxeessate wo’naalloonni. Rosu bude (curriculum) rosaano haa’nanni budi konni garinni ikkino. Konni albaanni noori qajeelshu loossa wirro qollanni uynannitenka. Tini harinsho kayinni jironna qajeelino mannu wolqa hafanfarre kalaqqino.
Haaru qajeelshu budi konne ajishate kaa’lannoho. Qajeelshu harinsho duucha hanqafate akati noosiha ikkanno gede koo/tee, diru, bisu xe’ne digufissannosi. Xaa yannara kayinni kuri lede woloottano hanqafino suude kaima assatenni qajeelshu bude qixxeessate ragaanni sa’u dirrara loonsoommo loossa no; kuri loossano kaajjite suffanno.
Bakkalcho:- Haaru tekiniketenna ogimmate hedo ‘digital skill bank’ yaamantanno haaro pirogiraameti qara hedo maati?
Dukko Muferihat:- Qansootu noo basera heedhe afi’ra hasidhanno dandoo afidhanno gede dijitaale dandoote baanke (digital skill bank) uurrinse looso hananfoommo. Kunino, dandoote latishshi ragaanni iillonke halashshineemmo doogo ikkanna; Itophiyu dikkote amanyootinni xeertote qajeelshubba lede dandootenni tekinolojete handaarinni loosate hasidhannori hasiissanno egenno afidhanno gede kaayyo kalaqinoho.
Kunino qajeelshu iilladonna duucha hanqafinoha ikkate kaayyo kalaqinota la’noommo. Wolu garinni hedote baanke horoonsi’ratenni hedonsa daddalu (business) widira soorrate hasidhannorira hiittoo looso hiikkicho hanaffe loosanna gumaamma ikka dandiitannoro kaimu hedo aannoho.
Wolu kayinni, beeqqisiisaanchimmate badooshshi gede assine adha dandiinannihu woyyeessote (reform) bisi uurrinshunniha ikkinokki (rosichunni) bowirsidhino dandoonsara afansha uyne uurrinshu qajeelshu amanyooti biso assate konni dirinni loosu giddora eessinoommo.
Xaa yannara hanafote 15 kumi qansooti tenne pirogiraame horaameeyye ikkitino. Kuni kayinni, qansootunniha ikkadimmate dhuka lossanno. Miinjunnino guutanna qajeeltino mannu wolqa kiiro lossitanno.
Qajeelshu amanyooti (budi) gobboomu deerrinni balaxote hasatto ledo fiixoonsine harisate wo’naalloonni. Konninni, gibrinnu, Industire, daa’’atto, ICT, shiilo qara taqqaati.
Wole widoonni, haaru rosunna qajeelshu budi polise handaari kalaqinoti haaro kaayyo nooha ikkanna; kunino, deerra-V (5) uurrinoha lossatenni deerra-VIII (8) geeshsha haa’ra dandiinoonni. Handaarunni noota mannu wolqa kakkayisate hattono lophitinota mannu wolqa kalaqate xiinxallote dhukanke lossi’rate jawa kaayyo kalaqinonke.
Yuniversitetenni Tekiniketenna ogimmate widira; Tekiniketenna ogimmatenni Yuniversitete widira saysa dandiinanni harinsho kalaqinoha ikkasinni sae harinsho uurrinsha kalaqanno garinni massagatenni ikkadimmansa buuxantinore (ISO) ikkite maareekkantinore ikka dandiitino. Sai dirinni hanafeno honse (9) uurrinshubba tenne ikkadimmate buuxo tajete woraqata adhitino.
Hallanya handaarranni ledo qinaambe loonseemmohu dandoote amaale (skill council) yineemmohano gibrinnu handaarinni hananfoommo. Wolootta ogimmate handaarra widira halashshinanni ha’neemmo. Tekiniketenna ogimmate qajeelshihu qaru illachi tekinolojete reekkooti. Konne looso yannoonsate loosa noonke yaannoha seekkine badatenni loosu aana hosiisa hananfoommo. Konninni, qarrubba tira dandiitannore ha’nura tekinolojubba loosu aana hosiisa noonke yaannohunni qara sokkonke assine loonsanni hee’noommo.
Ikkinohura, rosu mininni hanafe “Dandoote heewo” (Skill competition) heewisantanni gobboomu heewo geeshsha iillitanno wedella hedonsa lossinanni laalchunna dikkote widira e’anno gede assate loossa loonsanni keeshshinoonni.
Bakkalcho:- Loosunna dandoote ministere loosu mini widoonni tayxe shoolki yannara dandoote heewo harinsoonnina; sa’u yannara harinsoonni heewubbanni heewinse la’noonni guma hiittoonni keennoonni?
Dukko Muferihat:- Tini heewo woyyaawa guma la’noonnite. Sayikki doyicho gobboomu heewonni qeelaano ikkitino beeqqaano tenne pirogiraame horaameeyye ikkitanno gede assatenni mittu diri giddo 81 tekinolojubba fushsha dandiinoonni. Wolu, tayxe dirinni heewo agarrummokkinni babbaxxitino dandoo noonsa wedella mimmitu ledo heewisante sa’anno gede assatenni 99 ikkitannore loosu kalaqo hedubba fushsha dandiinoonni.
Sayikkiti dandoote heewo beeqqitino wedelli mereerinni mitu mitu jajjabba kubbaaniyyubba ikka dandiitanno doogo hanaffino. Industirete paarke e’inorino no. Inistitiyuutete baycho qixxeessineennansa hajajo adhitanni haammata maashinna loosa hanaffino wedelli no.
Kurino, ga’a dureeyyenna Industirete ha’nurra ikkatennino sa’e kubbaaniyyubba halashshate amandoonni mixo timo gantanno gede doogo fantannoreeti. Uynoonninketa tekinolojete reekko gumulantanno gede doogo fantannoreeti.
Tini ‘Skill Ethiopia’ yaamantanno pirogiraame luphiima guma abbitanno yine agarrannita ikkatennino sae deerru deerrunkunni jawa kakkaooshshe kalaqqanno. Kalaqatenna loosate dhukanna hasatto lexxitanno gede mittichu xawishshi gede assine adhinanni. Woxu aleenni gobbate qarrubba tira dandiitanno hornyubba kalaqqannore dancha hedubba noonsa wedella kalaqa dandiisiissanno pirogiraame ikkitinota harancho yanna giddo buuxate dandiinoommo.
Duuchunku Itophiyu qansootira eeliidi deerrinni hanafe kaayyo uytanni daggino pirogiraame ikkasenni iillote hajo aanano jawa dhuka afidhino. Xaa geeshsha fushshinoommo tekinolojubba halashshate widira e’nummoro kalaqqara dandiitanno kaayyo hala’ladote.
Bakkalcho:- Itophiyu kalqoomu dandoote maamari miila ikkase handaara hiittoo kaayyo abbanno yine hendanni?
Dukko Muferihat:- Tini bare haammata heewubba harinsannita ikkasenni ikkado qixxaawo assine heewisamaanonke sonkeemmo yannara gobbankeno gotti yitanno. Amanyootu Olompikete gedeeha ikkanna; lame dirranni mitteenge harinsanni. Ninkeno dandoote ragaanni tenne yannanni iillinoommo deerra leellinshoommo. Wolootuwiinni hiitto rosicho adha noonkerono la’neemmoho. Kalqoomu halammete bare kalaqate ragaannino umise qeecha afidhino.
Wole widoonni, handaaru kalqoomu deerrinni lophanni daynota leellishanno daafira ninkeno ajuuja noonsa qansooti hasidhannowa iillitanno gede kalqoomu deerra afidhino dandoote latishshi loossa gumulate dandiisiissannore haammata doorshubba noosihanna wedellinke dandoote daafira noonsa laooshshe lossanno rosicho lossidhanno. Hedubbansano bowirsi’ra dandiitanno kalqoomunna Ahigurete heewubba harisate dandiisiissanno dandoote paarke (skill park) ijaarsha hananfoommo.
Ikkinohura, Itophiyu kalqoomu dandoote dagoomi miila ikkasenni dandoo lossatenninna haaru laooshshinni gobboomu xa’mo dawara dandaanno garinni qansootu heewisamaanchimmate dhuka lossate dandiissiisanno garinni massagganni guma abbate kaa’lannose. Aanteteno kaajjado looso loosatenni haammata qansoota iillate dandiissiisanno.
Bakkalcho:- Dandoote latishshi aantete gobbate duuchu gari lophora noosi qeechi maati?
Dukko Muferihat:- Hiikkonneno hasidhanno looso hiittenne baserano loosi’ra hasidhanno qansoota kalanqeemmo woyte heewisamaanchimmate dhukano lossineemmosi. Rosichunni afi’noonni egennora afansha uyneemmo pirogiraame qansootu uminsara noonsa laooshshe bowirsidhannonna heewisantanno dhuki hattono gobbansara noonsa qeechi lophanno.
Yannicha ikkinoha qajeelshu budira qixxeessineemmonsa yannara gobboomu ikko kalqoomu heewisamaano assineemmonsa. Uurrinshubbate dhukanna amanyoote kalqoomunniha assinanni ha’neemmo woyte kalqoomu heewisamaano ikka dandiineemmo.
Xaphoomunni, uminsanni hiikko dani loosono kalaqqe hiittenne baserano loosi’ranna lopha dandiitannore assate ikkinohura ikkadu miinji noonsare, Industirete orte seekkite huwattinore mannu wolqa massagganno woyte heewisamaanchimma lophitanno. Qansootuno qeechinsa bikkinni horaameeyye ikka dandiitanno.
Bakkalcho:- Ledo assinoommo keeshsho daafira wodaninni galanteemmo.
Dukko Muferihat:- Anino galateemma.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Onkoleessa 21, 2017 M.D
