“Meentu Sidaamu woga giddo” yitanno hedo meentu dagoomu giddo hee`ra noonsa heeshshonna labballu ledo hee`rannonsa xaadooshshe woy dagoomu koo-tee ragaanni la`nannite. Tenne hedo tittirre buunxanni woyte qara assine kayinsanniri dagoomu giddo meentu loosi qooda, miinju injonna amaxxo, hattono budu amadooshsheeti.
Mitte mittente maate giddo, beettono ikkito amase soodimarunni kayisse hashshu taali geeshsha loossanno loosi batinyi mageeshshihoro Sidaamu woga giddo lophinohura maaxaminore dikkino. Mittu barri giddo mereerima meyati mineno ikko gobba loossanno loossa la`nanni woyte wole yannara sa`e sa`e lamalate, aganunni woy mitte wogga giddo jawaatte loossannoreno hawa dihasiissanno. Konni daafira, meyaate looso umo yannate ragaanni la`ne, qolleno mitte yanna giddo me“eegge loossannoro la“a loosu batinyenna gara kulate kaa`litanno.
Yannatenna mitte yanna giddo loonsanni loosi geeshshi ragaanni la`niro, mite mite loossa mittu barri giddo duuchaange loonsannite. Mite mite loossa barru giddo adhitanno yannanna batinyensa la`nanni woyite, lukkichu gananni hee`reennanni ka`ne goxicho cincine loonsannite. Lawishshaho, ado shafanna adote uduunne qidiixxa adha dandiinanni.
Meyaatenniha qara qara ikkino loosu qooda xaphoomunni weese hoga, sagale qisha, gide daaha woy daamunniwa masse dahisiisa, saada xuuranna fushsha, ado shafanna udiinne qadiida, qaenna gate/ jajja towaata, uddanna hayishsha, qaaquulle hanqafanna towaata, waa dirra, haqqe hiiqqa, gate ha`rishsha, dikko ha`ra, sagalete ikkannore hidha woy mitore masse hira, labbinore tittira dandiinanni. Konni baalu loosinni, lekka ayirrite woy adhite hadhanni nafa difooliishidhanno. Mittu mittunku loosi duhanonna batinye huwatate, hanni “Sagale qisha” yaannoha calla tittirre la`no. Sagale qisha yinanni woyte shooma, barri sagalenna hashshi hurbaate la`anno. Qinshannihu waasa ikkiro, umo abbe badiroho wore cuukke, rumudda woy wolere giddonni hoole haanxiichunni xaaxe toshsha, abbe badiroho qole cuukka, xaano haanxiichunni amade mooshsha, qoleno badiroho diriirsa, firfirsa, meemiissa, araddisa, mixashshote raisa tattayisa kayinsanni. Konne baalanka meyaa beetto assitannohu mittu wotira callaati. Togo yinanni woyte, laficha mine ikkiro ikkinninna maate fakkantino mine, sase shoole gulucho waasa higge higge qishshannota huwata hasiissanno.
Xaa yannara gobbankerano ikko kalqenkera meyaa beetto babbaxxitino handaarranni soorro abbitanninna gumaa`mitanni afantanno. Boosaallo calla hossanno yanna gatteenna umose rosunni woyyeessitenna ammantino doogo harunsatenni heeshshose soorrateno bobbakkino handaarinni murcidhe loossanni afantanno.
Xaa yannara babbaxxitino ogimmate handaarranni meyaa beetto kiirre fullannikkita jajjabbanna maala`lissanno loossa gumultanni leeltanno. Meyaa beetto rossolla ikkinnina wolqasera aleenni higannonna qarrisannose coy dihee`ranno. Ikkirono duuchu gari irkonna harunso hasiissannose. Sidaamu budira meyaa beetto shaqqadote yine hendanni. Konnirano labbaahu kaa`lonna towaanyo baxxitasera dihasiissannose yinanni. Beentu beeqqonna qeechi gotti yee sifanno gede gobbate gedeno luphiima illacha uyne loosanna hasiissanno irko baala assa hasiissanno.
Abbebech Maatewoos
Agurtiniro geedhitinanni
Godo’la agurtiniro geedhitinanni
Manchi beetti godo`la agurannohu dirunni geedhanno woyte dikkino, godo`la aguriro kayinni hakkawontenni geedha hanafanno.
Hagiirraammanna gumaamma ikka hasidhiniro, fojo xawoho; barru baala ososhiishanno coye hasidhiniro oso`lanna godo`la noo`ne. Gaangaawinkera kiironsa shiima ikkitinokki mannooti konnenna ko`onne assitukkinni dirinsa sa“asi korkaatinni gaabbitanna la`nanni. Soorra dandiitannokki coye heddanni gaabbituro mitte soorrono abbitannokkita affanni heedhe nafa albira qaafa hoogate macciishshammenna heeshshote shetto giddo umonsa afidhanno. Laooshshe soorratenni kayinni noo akati goddo heedhenni assa dandiitannore assatenna hakkuyinnino hagiidhate widira ee dandiitanno.
Mixi’ra agurtiniro reytinanni
Manchi beetti mixi`ra agurannohu reyanno woyte dikkino, mixira aguranno woyte kayinni hakkawontenni reya hanafanno.
Baqqi yitinonna iibbado heeshsho hasidhiniro doogo mittete; ajuuja hedhannera hasiisanno. Korkaatuno ajuuja`ne hoogginiro reytinanni. Gaangaawinkera haammatu manni reye nafa reynota dihuwatino. Heera yaa foo`la, ita, aga, goxanna ka“a calla dikkino. Heera soorramanna lophano leddanno. Soorrama iimiido calla dikkino, laooshshenna akatoomano mitteenni amaddanno. Konni danita duuchu ragi lopho dukkisate qole mixonna ajuuja seekkine amada hasiissanno.
Lopha agurtiniro badhera gattinanni
Manchi beetti lopha agurannohu badhera gatanno woyte dikkino; lopha aguriro kayinni badhera gata hanafanno.
Dirunni xiiwatenna lophate mereero jawu badooshshi no. dirunni xiiwa gadachoho, lophanna busula kayinni doorshu hajooti. Konne halaale huwanteemmo woyte dirunni xiiwatenna busulate mereero noo badooshshe huwanteemmohura hakkonni korkaatinni dagganno noowa calla qaafate, saeno badhera shalaqate qarrubbanni ganteemmo.
Diru xiiwa baalunkura uynoonni halaaleeti. Diro kiira baxxino aamamooshshenna dandoo dixa`manno. Dirikki kiiro lexxitu bikkinni lophatenna busulate umokki qixxeessa hoogittoro haratto kayinni di-iillatto, daafuratto kayinni digumulatto, wodhatto kayinni dicodhatto.
Fooliishshote barra ikko`ne!
Techohu fooliishshote barri addintanni fooliishshote barra ikkanno`ne gede hasidhiniro hedo`ne giddonni fushshitinoonnikki coye macciishshamme`ne giddonni fushsha dandiitinannikkita qaagge.
Konni daafira macciishshamme`ne ge`ara hasidhiniro hedo`ne buuxidhe, ge“isse.
- Macciishshammete giddora eessanno`nehura manchi beetto heda agurate rosiisidhe.
- Macciishshammete giddora eessanno`nehura konni albaanni ikkinno`ne hagiirsiisanno`nekki akata heda hoogate wo`naalle.
- Macciishshitinanni coye qorophotenni amadatenna doodhate wo`naalle.
- La`inanni coye qorophotenni buuxatenna doodhate wo`naalle.
Qorophotenni amandoonnikki hedo macciishshammete widoogge, biddi assinoonnikki macciishshamme qole assootu widoogge soorramase digattanno.
Tini hedote kaimanna harinsho soorrate hanafo ayirritannota labburono taxxi assinummokkinni gumullummoro soorro abbanke digattanno.
Bakkalcho Ammajje 28, 2016 M.D
