Fayyimmate Ministere HIV/AIDS dhibba gargaratenna ittisate loonsanni hee`noonni loossa lainohunni miidiyu ogeeyye ledo yanna yannatenni towaanyo assitinni afantanno
Fayyimmate Ministere HIV/AIDS dhibba konni albaanni vayrese ajishate loonsanni loosinna assinanni millimmo hattono huwanyo kalaqate loosi xaa yannara qiidanni daa, dagate baqqeenyino yanna yannatenni ajasi korkaatinni vayresete finco yanna yannatenni lexxitanni hadhanni nooti yaachishshino daafira xaa yannara Ministeretenna gobbate deerrinni jawa illacha tunge dagate huwanyo lossatenna dhibba gargarate hattono taraawosi ittisate looso loossanni afantanno.
Konne looso kaajjishate harunsitino muli barrubbara Adaamaho, Addis Ababaho Boole Industirete Paarkera, Hawaasi Industirete Paarkeranna Hawaasi Yuniverisitera (HIV AIDS) gargarate assinanni hee`noonni millimmonna loonsanni hee`noonni loosi maa lawannoro miidiyu ogeeyye ledo towaanyo assinoonni.
Hawaasi Quchumira balaxotenni towaanyo assinoonnihu Hawaasi Industirete Paarkera ikkanna; paarkete HIV AIDS loosu goli qineessonni giddo loosaasine dhibbunni daafantannokki gede assate gaamotenni beenke roso aatenni huwanyo kalaqate looso kaajjinshe loonsanni hee`noonnita la’’ate dandiinoonni.
Gaamote giddo (HIV AIDS) finco hiitto assine gargadhinanniro qajeeltanni noo loosaasine ledo hasaawa assinoonni. Konni hasaawi giddo Sennayit Semayaatit baqqiima beeqqaancho ikkite rossino roso woleho rosiissanna buuxate dandiinoommo. Sennayit Semayaati Paarkete giddo Opireeteretenna uduunne kuunsanni baychi loosaasinchooti. Iseno “Tenne gaamo giddo uynanninke rosi HIV/AIDS aana calla ikkikkinni heeshsho massanganni hayyonna dandoo lainohunni ikkadu garinni roso uynanni; lamalatenni lame woy sase hinge gaamote ikkine konne roso adhineemmo; hasaawano assineemmo; qajeelshanna huwanyono kalanqanninke; darawote ledo hasaawa, wedellichimmate yanna soorro, adhamate albaanni assinannihu siimu xaadooshshi hiittoo qarra haa`re daannoro, darawote xiiwo daaafirano hasaawa assineemmo” yitino.
Beetto Sennayiti coyidhanni, Hawaasi Industirete Paarke giddo loossannori roore anga seenneho; hakkiinnino sae baadiyyete olliinni dagginoreeti;haammatu coyi tee`linonsareeti. konni daafira insa heeshsho soorratenna hiitto assite umonsa konni dhibbinni gargadhitannoro qajeelsha uynanninsata kultino. HIV/AIDS shaanno dhibba ikkinotanna taraawanno doogono vayresete amadamino manchi ledo qoropho nookki doogonni siimu xaadooshshe assiniro ikkinota yanna yannatenni hasaabbannota ledde xawissino.
HIV/AIDS vayresera duucha yannara reqecci yitannori wedella, oofaano, hoteelete soqqamanno seenni; hakiinni sufe haammatu manni loosanno uurrinshuwaranna ijaarra giddo heedhanno loosaasine ikkitinota kultinoti Beetto sennayti, Paarkete massagaanono wedellu seennira ikko labballoho vayresete reqecci yitannokki gede assate gaamo gaamotenni huwanyo kalaqqanni baqqi assate looso kaajjshshe loossanni afantannota qummeessitino. konni albaanni vayresete aana noonsa laooshshi ikkado ikkinokkita kultinoti beeqqaancho, togoo qajeelsha aa hananfinkunni jawa buqqeete soorro dagginoseta coydhino.
Wole gaamote giddo hasaawa beeqqitanna hasaawinsoommoti Raadiya Mehammeditino Sennayti hedo irkissanno. Raadiya loosi qorqoraanchote; loosaasine doytanni qorqortanno. HIV/AIDS vayrese aana uynoonni qajeelshi ise buqqeeno soorrinota kultino. Konni albaanni HIV/AIDS vaysere aana huwanyo nafa heedhuserono, tenne paarke giddo uynanninsa qajeelshinna assitanno hasaawi addintanni akatu soorronna hiitto assite HIV/AIDS vayresenni umonsa gargadha dandiitannoro dhuka kalaqinoseta xawissino. HIV/AIDS vayrese taraawo lainohunni, shufuru dhibbi daafira, barriweelo godowa lainohunni, darawote xiiwo, loosu aana iillitannota hiittenne jaddono hiittoo doogonni gargadha dandiinanniro ikkadu garinni huwanyo afidhinota hasaabbino.
Raadiya ledotenni, konne HIV/AIDS vayrese daafira uynanninsa rosinni duucha egenno afidhinota kulte, baxxinohunni vayrese amatewiinni qaaqqu widira unuunu widoonni sa’’ate daafira konni albaanni huwanyo dinose, xa kayinni roso uyni kawa huwanyo afidhinotano coydhino; qoleno ise afidhino roso wolootaho, darawosera, jaallasera hattono maatesera rosiisa dandiitinota qaagiissitino.
Labballu giddono wedellichu Daanieel Kimbicihu HIV vayrese gargadhinanni doogo buuxate gaamotenni ikkine hasaawanna huwanyo afi`ra lowohunni horo uytannota kulino. Daanieel Kimbicihu, loosannohu paarkete giddo sheede 17 te uduunne kuunsanni baycho ikkanna, HIV/ AIDS vayrese daafira paarkete giddo assinanni hasaawinni huwanyo adhinanna laooshshu soorro dagginotanna isino afiri`no roso jaallasiranna darawosira rosiisannota kulino. Wedellu vayresete reqecci yitannokki gede paarkete giddo rosiisaancho qaxarreenna lamalatenni lame hinge qajeelsha uynanninsatanna insano darawonsa xiiwo sa’’anna gargadha dandiitanno doogo aana ikkadu garinni qajeelsha uynanninsa; qajeelsha aate hasiisanno uduunni shiqqo ikkadu garinni noota Daanieel lede coy`rino.
Hawaasi Industirete Paarke Balaxote Hospitaale Ambulaansenna Xagisate Owaante Qineesaanchi Kalaa Mezgebu Woldehu miidiyu towaanyo yannara uyino xawishshinni; Hawaasi Industirete Paarke 21 sheede no; 21 sheede giddo 23- 25 kumi geeshshi loosaasine xaa yannara loossanni afantanno. Tenne loosaasine mereerinni 90% xibbunni seenne ikkanna, HIV/AIDS vayrese taraawo gargaratenna ittisate Paarke haammata looso loossanni afantannota huwachishino.
Kalaa Mezgebu Woldehu xawisanni, Paarkete giddo loossanno loosaasine xeertotenna baadiyyete olliinni dagginore ikkansanni vayresete taraawo ajishatenni sa`ne akatu soorro abbitanno gede addi addi qajeelsha uynanni hee`noonni.
Loosaasinete huwanyo kalaqate horonsi`nanni hayyo giddonni mitte Hawaasi Industirete Paarke Dagoomu Raadiyooti. Woluno qole darawote ledo hasaawa lamalate giddo sase hinge huwanyo kalaqate roso uynanninsa; Paarkete giddo afantannori fayyimmate ogeeyyeno loosaasine noowa marte roso uytanno. Paarkete giddo noo Viizhiinete kilinike ledo halamme HIV/AIDS buuxono assinanninsa; qoleno amaalate looso loonsanni; Wolu kayinni dhibbu aana sokka amaddinore shiimaadda woraqatta fincatenni huwanyo kalaqate looso loonsanni hee’noonnita kalaa Mezgebu Woldehu coy`rino.
Paarkete giddo afantanno Vizhiine kilinike giddo loosaasine HIV/AIDS vayrese buuxo assidhanno; Buuxo assidhuhu gedensaanni miteekke vayresetenni amadaminohu hee`riro Hawaasi quchumi giddo noo mootimmate fayyimma uurrinsha ledo xaadooshshe kalanqe loonsanni. Xaa yannara paarkete giddo vayresete amadame umosi reqecci assinohu dino; ikkollana gargarooshshunna ittisate aana illachinshe baajeteno gaamatenni kaajjinshe sunfanni hee`nonni.
Hawaasi Industirete Paarke xintantunkunni lee diro ikkinota Kayisannohu kalaa Wolde, wedellu fayyimma aana loonsironna harunso assiniro hegeraammanna laashshaano qansoota kalaqa dandiinanni gede Federaalete Fayyimmate Ministeere irko hasiissannota kayisino. Laashsha dandiitanno wolqa heedhuro gobba gobbate gede sufisiisa dandiinanniha ikkanna, Paarekete massagaanonna Fayyimmate Ministere hattono hajo la`annonsa bissa harunsatenna qorqorate looso kaajjishshe sufa noonsata qummeessino.
Paarke Hawaasi quchumi giddo noo fayyimmate uurrinshuwa ledo yaano Adaarenna Hawaasi Riferaalete hospitaale ledo halante loossanni nooha ikkanna, hasiisanno uduunni shiqisho insawinni afi`nanni; Hawaasi Quchumu gashshootino togoo xa`mora wiinamu dawaro qolanni noota xawinsoonni.
Hawaasi Industirete Paarke HIV/AIDS vayrese gargaratenna taraawote bikka ajishate tayxe Ontu diri albaanni hananfe mitte mittente kaampaane giddo fayyimmate ogeeyye gaante loossanni nooha ikkanna, konne looso xaano kaajjinshe sunfanni.
Fayyimmate Ministere HIV/AIDS Dayrektoreete Riqiwamaancho Beetto Betselooti Taarikuti, togoo towaanyo gobbate deerrinni harinsanni hee`noonnita xawisse, qaru coyi daga baqqi assatenna vayresete taraawo ajishate ilachishshino millimmo kalaqate ikkinota coyidhino.
Xa tuqu xaadooshshi bacu dinyi loosi noosi. Mitturichi haroo ikke daanno woyte calla dudunbe agurranniha dikkino. HIV/AIDS dayi yannara rosiisate yine faarsinoonni,kiirono kiirroonni. Babbaxxitino bareranna rosu minnara diraamunninna sirbunni shiqinshoonni. Dagano rosse baqqi yitino. Hakkawaro tuqu xaadooshshi soodo barra afoo fa’nannohu konne xibba gargadhinanni hayyonna taraawanno gara kulatenniiti. Xaano HIV/ AIDS bainokkita huwante tuqu xaadooshshi baali baqqeessanno gede sokkanke sayinsanni ninkeno kawaanni qorophitinara yinanni kulate wo’naalloommo.
Mitte kiironni baxxineemmo:-
Ballo AIDS,AIDS
AIDS alamete diina
Mannu amaale xaadoommero
Giira qanseemmo umikkira
Koo’ya qorophi
Koo’ya qorophi
Kullanni woyte hanni oso’li
Ati heeshshokkira ogoro gophi;ogoro gophi!
Abrahaam Saamueel
Bakkalcho Ammajje 28, 2016 M.D
