Meyaa beetto kalaqamunni massagaanchote. Minese amadde massagaanchote;gobba gashshiteno hattonni bareeddanna luphiima base amadde massagaanchimmatenni ammanante loossannote. Konniraati gobba nafa meyeetenni lawinsannihu
Kalqoomu deerrinni 1975 hanafe babbaxxitino massagote hedubbanni ayirrisamanna daynohu Meentu Barri tayxeno; “Meento ikkadda assino;keere buuxisiinso” yaanno adawarshinni kalqoomu deerrinni 113ki hattono gobanke deerrinni kayinni 48ki yannara oyimbarra ayirrinsanni. Kunino “March 8” yaamamatenni afamanno.
Konne barra ayirrinsoonni gobbanke Itophiyahono xaphooma dagate batinyi giddonni bocu ale ikkitanno kiiro amadinori meentoho. Ikkollana, batinyinsa bikkinni loosu kaayyo afi’rate dandiisiissannonsa kaayyo kalaqantukkinni keeshshitino. Ontu diri kawa kayinni meento massagaanchimmate shiqqi assinanna dagganni noo kaayyonna woyyimma naandannite. Meentoho hasiisanno garinni loosu kaayyo kalanqoommero gobbate lophora luphiima qeechansa fultanno. Itophiyu dhaggete harinshonna ikkitubbanni meentunnihu luphiimu qeechi noonsata Adiwu oli yannara olu xawirano assitino sharronni buuxisiissino.
Kuni halaali noo gedeenni hee’reennanni kayinni meentoho loosunna massagaanchimmate kaayyo kalaqate ragaanni sa’u yannara yaano soorrote albaanni meentoho baca kaayyo kalanqoonni gede kullanni keeshshinirono su’minsanni hasaambanniri gobbaanni duushshannore kalanqoonniri dino. Konnirano, lawishshu gede deerru deerrunkunni massaganchimmate beeqqonsa kiironsanna batinyinsa bikkinni ikkinokkita la’nanni.
Ikkirono, soorrote kawa mootimma meentu dhukanna dandoo badatenni massagaanchimmate widira abbate looso hanaffino. Baxinohunni mootimmate kaawinenna woloottano labbanno massagaanchimmate basera meentu kiiro ledate loosi woyyaawanni dayno.
Massagaanchimma kayinni biilloonye amadate hajo ikkitukkinni massaga dandaate hayyo ikkitinohura base uynoonninsa meentino kaajillunni massaga dandiitannota leellishshino. Mootimmano meentu dandoonni addaxxatenni massagaanchimmate deerrira dagganno gede assitino harinsho wolootta gobbuwa mootimmuwannino naandoonnite.
Ikkollana, aliidi mootimmate massagaanchimma deerrinni la’noonnihu danchu rosichi deerru deerrunkunni noo massagaanchimmate basera loosu aana hosiisate ragaanni hala’lado foonqe no. Ikkinohura, meento massagaanchimmate widira abbate ragaanni mootimma eeliidi tantano geeshsha hasiisanno garinni massagganno gede assa dandiinoommero meentu massagate dandoonsanni woyyaawa guma maareekkisiisa dandaanno.
Ikkinohura, deerru deerunkunni noo babbaxxitino uurrinshuwara meentoho hasiissanno base uyne dandoonsa keennanni harinsho xaa geeshsha ajjinota ikkitinohura albillicho illacha tunge loosa agarranni. Meentu xawoho fulte dandoonsa leellishshe dagoomanna gobba massagganno kaayyo kalanqansara hasiisanno.
Meentu massagate calla ikkikkinni massagaanchimmate dandoonsanni jiffa xaaddannonsa yannara hayyotenni sa’’a dandiitanno. Loossate base injiitono injaano hooggo loossansa ikkadimmatenni gumultanno meenti noota hedote giddo woratenni hasiissanno base aa hoonginsa geeshsha gobba his’nanni lopho widira reekkate harinsho timo gantannokkita huwata hasiissanno.
Gobbanke buximatenni fulte miinjunni dhaabbattino gobbuwanni ledo taaltanno gede assate loossa hasi’noonni deerrinni kaajjitinokkita la’nanni. Konnira, deerru deerrunkunni noo massagaanchimmate basera meento albisa assatenni kaayyo uynansara hasiisanno. Meentu dagoomitte, miinjunna poletiku handaarranni gobba hegersate ragaanni fultino qeechino konnira lawishshaho.
Gobbanke latishsha kaajjinshe sufisate meentu beeqqo noosi qeechi luphiima ikkasi kulanni calla meentu beeqqo lossa didandiinanni. Meentu beeqqo yine base baalantera gaamano guma maareekkisiissannota dikkitanno. Xaa yannara gobbanke amaddinoha latishshunna lophote harinsho guuta ikkino garinni gumulate dandiinannihu meento dandoonsanninna egennonsanni gobbate hasiisanno qeechansa fultanno gede assa dandiinirooti.
Dagoominke giddo xaa geeshsha meento labballunni woffi assine la’nanni laooshshi, huuteessanna minshete assooti nooti xawoho. Techo geeshshano rossinore ikko rossinokkire hattono massagaanchimmate ikko ogimmate deerrira noo meento jawaachishate ragaanni noo laooshshi agarroonni garinni woyyaawinokkita la’nanni.
Meento loosinsanni woy wo’naalshinsanni gufisa gobbate latishshanna lopho gufisate gede hattono keere booreessate gede kiirranni. Ikkinohura, gobboomu deerrinni base basente hattono deerru deerrunkunni noo base meentu massaga dandaanno gede kaayyo aate ragaanni hananfoonni rosichi kaajje sufara hasiisanno. Konnira, gobbannita duuchu handaari lopho maareekkisiisate hasiisiro meento massagaanchimmate widira abbate loosi kaajje sufara hasiisanno! Meyaa beetto mine massagatenni hanaffino. Gobbano massagate dandoonsano konni shiimu diri giddo huwantoommo. Ministirimmatenni kayise Pirezidaantete geeshsha. Eelano qoqqowubbate deerrinni sae sae leellanni noohu Meentu massagaanchimma xaano lexxanna kaajjite sufa noose. Dancha Meentu barra!
Bakkalcho Ammajje 28, 2016 M.D
