Adiwu qeelle qaaggote barra diru dirunkunni ayirrinsanni. Itophiyu qeelletenna hagiirru; Xaaliyaanaho kayinni qeelamatenna dadillu yanna qaagiissannoho. Itophiyu qansootinna wo’munku kolidda dagara wolambinatu lawishshaati. Waajjuullu calla qeelaano ikkite kalqete umonsa gotti assite leellishshanni keeshshitinore koliddu qeelte shollishshinonsa qeelleeti.
Kuni kolidda daga qeelle ikkinohu Adiwu tayxe 128ki yannara albiidi Qidaame Ammajje 23/2016M.D babbaxxitino qixxaawubbanni ayirrisamanno. Konne bayira qeellete barra lainohunni hattenne yannara noo mittimma xaa yannara kayinni hedessi yitanni daggino ikkiti maati; albillichona mittimma kaajjishi’ratenni albi annuwi olante diina shorrite gobba wolassitu gede xaa ilama kayinni gobbate ayirrinyeno agarsiissanni buxima sharramate assa hasiissannorenna labbanno xa’mubba kayinsanni tenne lamala wosinchinke ledo keeshsho assinoommo. Wosinchinke Wolqixxe Yuniversitera Dhaggete rosiisaanchonna xiinxallaancho ikkinohu Semmaheny Gaashshaw ledo assinoommo keeshsho aananno garinni shiqqino. Dancha nabbawate yanna!
Bakkalcho:- Adiwu qeelle hiittoonni xawisatto?
Ro/chu Semmaheny:– Adiwu manchi beetti dhaggenni jajjabba qeellete dhagge mereerinni mittoho yineemmoho. Mannu mimmitu ledo noonsa xaadooshshi maa lawannoro leellishshanno ikkitubba mereerinni jajjabba amma’note rosichono kaima assine kullanniho. Korkaatuno, amma’note rosichubba manchi beetti taalleenya rosiisannoha ikkinohuraati.
Manchi beetti heeranno qooxeessinna maatesinni ragirannori babbaxxitino budu, balchoomunna rosichu hattono dhaggetenna loosu gade no. Kuri noo gedeenni heedheenna kayinni manchi beetti umosi ‘’waajjo, kolishsho, biishsha’’ yaatenni gaamanno. Tini hedo yannate gedensaanni manchi beetto umosi wolunni bayira; wole maa’ne yaatenni gaamate deerrira iillino. Tini co’o so’rote hedo albaanni hanafantinota ikkiturono; 19ki hattono 20ki sanira jawa deerra iillitinonka. Hattenne yannara Awuropu ilama ikkitinori Joorji Heegilinna Chaarles Daarwiini ruukkado hedubba qaaga calla ikkitanno. Lamunku hattenne yannara ‘’Waajjuulle’’ woyaawa sirchonna bayira assite la’anno. ‘’Kolidda’’ kayinni borojjenna maa’ne woy ajjino daga assite la’annonkanni. Tenne hedonsanni kolidda daga borojjimmate giddo heedhanno gede gadachatenni insa sirchi calla bayira ikkinota leellishate lowo hekko kalaqqanni keeshshitino. Insata sodhino hedo kalqe baalanti ammante sumuu yite adhitanno gede assateno lowontanni wo’naaltino. Konni kaimnni, dhaggetenni ‘’Atilaantikete boroju daddalo (Atlantic Slave Trade)’’ yaamantanno ikkito qaangannite.
Atilaantikete borojju daddali korkaatinni Afriku qansooti wolqansa calla ikkitukkinni egennonsano Awuropu widira darantu. Tini ikkito Awuropu jiro luphi yitannonna tekinoloje kalaqantanno gede kaima ikkitu. Konnira, Afriku qansoota borojjimmatenni wolqansanna egennonsa horoonsi’ratenni ijaarantinoti Kaapitaalizimetenna Industirete soorro kalaqantu. Awuropaho Industirete hala’la hoodhise faabrikkate waaco ikkanno uduunnenna shaqaxa duunnanni baychi hasiisi. Awuropu mannooti tenne hasattonsa wonshi’rate Impeeriyaalizimete widira (Living on the cost of others) deerrira lossitu. Tenne hedonni sumuu yitu gedensaanni Afriku qansoota kadotenni gashshsate hasidhe gobbuwa saamate ka’u. Tenne harinshonsa seerunni irkisate hedde Jarmanete gashshaanchi Otomaan Bismaarki massagaanchimmanni Awuropu kiiro 1884 garinni ‘’Berliini Konfiraanse’’ Berliini quchumira harissu. Tenne songora Xaaliyaanu Itophiya kadotenni gashshitanno gede muro sayinsi.
Kayinnilla, albaani Xaaliyaanu Awuropu kiiro 1885 garinni Ingiliizete irkonni Mitsiwwa Baaru gaameena qorqorte amadinonakanni. Hattono Awuropu kiiro 1882 garinni Asebi Baaru gaameena ‘’Rosobaatiiniyo’’ yaamamanno Xaaliyaanu hallanyu Yowolote kubbaaniyyinni adhitinonkanni. Kuri lame Baaru gaameenna qorqora dandaasenni Berliini songora shiqishshino xa’mo shotu garinni adhamooshshe afidhu. ‘’Roobaatiiniyo’’ yaamamannohu hallanyu kubbaaniyyi isi widoonni; Awuropu kiiro hattenne yannara Affaarete gashshsancho ikkinohu Sulxaan Rahita lewu xibbii womaashshinni Asawete Baaru gaameena hidhinonkanni. Tini millimillose albillichono Itophiya kadotenni gashshate jawa injoo kalaqqinose.
Ikkinohura, Adiwu oli yaa kadotenni gashshitannorinna galtannori; horraanotenna horramaanote; waajjuullunna koliddu; awaawuraanotenna awaawuramaanote; micaanotenna miicamaanote; gosanyootunna farco hasidhanori; manchi beetti taalleenyinni ammantannorinna ammantannokkiri mereero harinsoonni olaati. Adiwu, ani huwatoommo garinni manchi beetti taalleenya buuxisiisate harinsanni oli ‘’Qullaawa ola’’ yine su’minummoro ajishannonsari nooha dilawannoe.
Bakkalcho:- Adiwu Itophiyunni sae wo’mante kolidda daganna miicamaanote wolapho malaateeti yinannihu hiittoonniiti?
Ro/chu Semmaheny:- Adiwu olira albaanni waajjuullunna koliddu mereero nooha kalaqamu xaadooshshi soorraminohonkanni. Waajjuullu umonsa gashshaanote gede kiirtanna koliddu kayinni kadotenni gashshinannisari gede assite heddannonka. Koliddu umonsa gashshate dhukinna dandoo noonsakkiri gede heddannonkanni. Ledoteno, koliddu budunna dhagge noonsakkiri gede, kalaqamunnino wo’ma ikkite kalaqantinokkire mannu sircho ikkitino gede hendanninkanni.
Konni korkaatinni, waajjuullu Afriku Ahigure horrate daggu yannara; ‘’Ninke kolidda gashshatenna qajeelsate Kaaliiqinni sonkoonninkereeti; koliddu heedhannowa tunsichu Ahigure qajeelsate dangoommo’’ yaatenni daga awaawurtannonkanni. Ledoteno, awaawurate sumimme Afriku massagaano ledo malaatisatenni Afrika kadotenni gashsha hanaffu.
Konninni ledo Adiwu olira kaima ikkitinota Wucaale sumimme qaaga hasiissanno. Tini sumimme Daagimaawi Minilikinna Xaaliyaanu mereero riqiwamaancho Antonelinni malaatinsoonniha ikkanna; quwa 17 amaddinoti awaawuraancho hedo olaho kaima ikkitino. Awuropu Impeeriyaalistooti wolquwa konni garinni Awuropu kiiro 1870- 1960 Itophiya agurranna wolootta gobbuwa kadote gashshooti hundaanni assitu.
Awuropu Impeeriyaalistooti Afrika mitto sane ikkitanno yanna geeshsha jirose buujjitinonkanni. Kayinnilla, Itophiyu aana kaino ola Adiwu olinni qeelte diina irraawissino. Hattenne yannara waajjuullu ayeerano aleenni ikkitino gede leellishshannore irraawinse qola wolootta kolidda daga gobbuwanni bayira qeelleetinkanni. Waajjuullunniha kaphu hasaawa soorrite kolidduno qeela dandiitanno gede assitinoti callicho gobba Itophiyaho. Koliddu waajjuulle qeela dandiitannota balaxxe egensiissino gobbaati; Itophiyu.
Adiwu oli gedensaanni haammata Afriku gobbuwa kadote gashshootinni fulate jawa sharro assitinonakanni. Lawishshaho, 1990ho Tangaanikaho kalaqaminoha Maaji Maaji millimmo; 1940ho Keeniyaho kalaqaminoha Mawu Mawu millimmo; hattono Wodiidi Afrikira kalaqantinoti Itiyophiyaanizimi millimmo bayiratenkanni. Ledoteno, 16 ikkitannori Afriku gobbuwara wolaphote malaate ikkitinota Itophiyu baandeera babbaxxitino diizayinenni gobbansara malaatu gede assite horoonsidhino.
Xaphoomunn, Itophiyu Adiwu oli yannara afidhino qeelle wolootta Afriku gobbuwara jawa wolaphote waalcho fantino ikkitooti.
Bakkalcho:- Adiwu Itophiyu qansooti mittimmara jawa safo ikkinohonna lowo tiro afi’rinoho; tenne yannara kayinni hattenne yanna gede qansootu mereero mittimma no yite hedatto?
Ros/chu Semmaheny:- Itophiyu qansoota mitto assitannonke dhagge ikkitubba mereerinni Adiwu luphiima qeecha amadanno. Kayinnilla, Adiwu yanna ilama gedeeti mittimma kayinni xaa yanna ilama mereero lowonta dila’nani. Kuni laooshshi kayinni, umisi korkaatta afi’rinoho. Ikkollana, xaa ilamano gobboomitte hajubba lainohunni kaajjado uurrinsha noonsare ikkansa babbaxxitino gobboomitte hajubba woshshattora rahotenni dawaro qolatenni faajjetenni leellishshino ilamaati. Muli yanna giddo nafa bayiriidi Itophiyu haaroo’mate kofatto ijaarshira assinanni irkonni kaajjado mittimma leellishshino. Ikkeennano, muli yanna kawa Itophiyu giddo rosaminokki garinni mittimmanke hoshooshshanno ikkitubba kalaqantanna la’nanni.
Adiwu gutu dhaggenkenna xawishshanke ikkasinni Adiwu qeelle abbitino annuwinke gede mittimmanke hegersineemmoha assi’ra noonke. Ikkollana, hattenne yannara Adiwu olinni qeelantinori Impeeriyaalistootu babbaxxitino hayyubbanna doogga kalaqqanni mimmito suumuu assitannonkekkire poletiku laooshshenna ikkitubba kalaqqanni mittimmanke diigate wo’naaltanni afantanno. Koliddunni qeelamansanni ninke aana hinkonsa ga’midhinori Awuropu qansooti Itophiya hiitoonni assite daafursatenna diigate dandiitannoro hashsha barra fooliishsho nookkiha wo’naaltanni goxxukkinni galtanno. Lawishshaho, Baaroon Pirochaazika yaamamanno borreessaanchi ‘’Abyssinia the Power of Barrel’’ yaamamannonna Awuropu kiiro 1935 kiiro garinni borreessino maxaafisinni Itophiyu qansooti mittimma heedhannonsakki gede haaruudde kaphu duduwosi fincino.
Kuri mereerinni ‘’gosate’’ miicamme noo gede; gobbano kadotenni gala hasiissannoseta; galonna keeshshitinori gobbate dhaggenna uurrinshuwa bunshetenni la’’antanno gede; raga worino. Konni kaiminni 1960M.D kawa noo ilama tenen so’rotenna kaphu hedubba noo gedeenni adhite gobbate poletiku faasho gede horoonsidhu. Techo iillinoommohu poletiku hiiqqammerano kaimu konneeti.
Ikkinohura, ninke Itophiyu qansooti qawwe adhite dagginore waajjuullu wolquwa albaanni Doogaali olu xawira; gedensaanni kayinni Adiwu olu xawira albaanni xaande olamatenni qeela dandiinummo ikkinnina danasi soorre ninke manni widoonni daynohu kadote gashshaano gano qeela didandiinoommo. Kuni kayinni, tini ilama Adiwu ilama gede guuta ikkino garinni mittimmatenni uurra dandiitannokki gede assinoha lawannoe.
Bakkalcho:- Itophiyu qansooti Adiwu ooso ikka hoogisinkeri maati? Adiwu ooso ikkate maa assa noonke yaatto?
Ros/chu Semmaheny:- Tini ilama Adiwu ooso gede ikka dandiitinokkihu hedote olinni qeelantino daafiraati. ola xawoho xaadde sharrante qeelturono hunote hedo fincinoonnitenni kayinni qeelantino. Ilama uminsata ha’nura poletiku uurrinshuwa ijaaratenna kaajjishi’rantenni roore dimokiraasete su’minni hadho fincinoonniha poletika harunsitu. Kuni dancha lawanni, kayinni mittimmanke lowontanni hoshooshannoha ikkeeti leellinohu.
Annuwinke noonsa mittimma widira higate hasiisiro hasaawa, mimmito macciishsha hasiissanno. Konne assate kayinni baalunku laooshshsesi woyyeesa noosi. Mootimma kayissanno xa’mubbanna hedubbano garunni macciishshinenna amaalamme hasiisanno dawaro danchummatenni qola hasiissanno yee hedeemmo.
Bakkalcho:- Adiwu ooso gede ikka hoongummoro xaadankera dandaannori maati yite hedatto? Maluna maati?
Ros/chu Semmaheny:- Dhagge xiinxallinannihu sa’u ikkitonni rosicho adhateeti. Mannu hallanyunni ikko dagoomu deerrinni dhaggete ikkitubba gumaati. Gobbano hattonni. Gobbate gede sa’u ikkitubbankenni rosicho adhineemmokkiha ikkiro jifannonkeri bacuri xaadankera dandaanno. Itophiyu daga dhaggesenni duucha eaafulcho ikkitubba sayissino. Xaa yannara xaaddanninke noo jiffano Adiwu ooso gede mittimmatenni kaajjite sa’anno yee ammaneemmo.
Kaimunni, Itophiyunniti yannite dhaggenni daga dagate gede kiphante diegentino. Massagaano kayinni babbaxxitino giddoydinna gobbaydi hekko kaiminni mimmitu ledo sumuu yaa hoogatenni ku’u ko’onne sakaalte tugate qarrubba giddo ubbanno. Adiwu oli yannara Xaaliyaanu harunsitannoha sumuu assate poolise korkaatinni Tigirayetenna ‘’Mereb Mellaash’’ qooxeessira noo gashshaano Xaaliyaanaho kaa’late wo’naaltinoha ikkirono; Xaaliyaanu gano huwatansanni hattenne yanna Nugusichi Daagimaawi Miniliki ledo araarante diina gutunni sharrante qeelle ragissinonke.
Xaano ikkiro daga mimmitu ledo gaancete giddora die’ino. Qarru bue Adiwaho qeelantinori kadote gashshaanoha hunote laooshshe ragidhinori koliddu koliniyaaliste fullahaanooti. Insano poletikinsa hiiqqamme gumaati yee hedeemmo.
Bakkalcho:- Adiwanna Paan-Afrikaanizime xaadisannonsari maati?
Ros/chu Semmaheny:- Adiwanna Paan-Afrikaanizimete xaadooshshe la’nummoro; aante aantetenni kalaqantinori labbanno ikkitubba labbanno illachubba noonsari dhaggete ikkitooti. Adiwu, hakkonni albaanni Impeeriyaalistootu hunote assoote diigate Awuropu kiiro 1896 kalaqaminoha ikkanna; Paa-Afrikaanizime kayinni Adiwu rosicho adhatenni Awuropu kiiro 1900 hanafe wo’manta kolidda Afriku daga kadote gashshootinni wolassate kaimasi Ameerikaho Kaariibiyu gobbuwanni assi’re wo’mante kolidda dagara sharrantino uurrinshaati.
Tenne millimillo safaano Hindetenna Ameerikaho heedhannori koliddu daga ilamaati. Kuri mannooti mereerinni qarunni Maarkes Gaarveyinna Du Boys yaamantannori Afriku ilama ikkitino Ameeriku qansichimma noonsari afantanno. Ledoteno, Afriku Ahigurenni qara qara ikkitinori PaanAfrikaanizimete millimillo massagaano Dokter Wilmot Baydeninna Bishoop Johaanseni Galchimi ASfrikinni afantannoreetinka. Bishop Johaanse, waajjuullu Kiristinnu amma’no halashshi’rate yaannohunni koliddunniha kalaqamu qoosso mageeshshi geeshsha gawajjitannoro huwatasinni koliddu amma’note annuwinni massgantannota amma’note minna safate wo’naalannonkanni.
Paan Afrikaanizime (Pan-Black) yaa duuchunku Afriku qansooti woy kolidda daga yaa ikkanna; kadote gashshaano (waajjuullu) hekkonni wolaphate assinanni sharrote millimmo leellishannoho. Paan Afrikaanizime sharrora wo’mante kalqera noori kolidda daga baqqeenyunni beeqqaano ikkitanno gede injeessitino uurrinshaatinkanni.
Tenne millimillonni Awuropu kiiro 1900 hanafe Ameerikahonna Awuropaho babbaxxitino bare harissanni keeshshitu gedensaanni Afriku wedella poletiku beeqqaano assatenni wolaphote sharro oloha assitino. Kuri mereerinni Nayijeeriyu massagaanchi Naamdi Azikiwu, Gaanu massagaanchi Kuwaame Nikurumah, Keenyunnihu Joomo Keeniyaatta, Itophiyu massgaanchi balaxaanchu Haylesillaase Afriku mittimma uurrinsha safantino. Afriku mittimma safote hedo Awuropu kiiro 1945 garinni Maanchister quchumira harinsoonni songonni adhamooshshe afidhino. Hakkiinnino, Afrikunniri wolaphitino gobbuwa mittimmatenni uurrite kadote gashshoote sharramate harinsho olloha assitu.
Xaphoomunni, la’nanni woyte Adiwu qeelle Paan Afrikaanizimete millimillora kaima hattono Afriku halammeranna gedensaannino Afriku mittimma uurrinsha safantanno gede luphiima qooda afidhino dhaggete ikkitooti.
Bakkalcho:- Muli barrubba giddo maassiinsoonnita ‘’Adiwu Qaaggooshshi Muuziyeeme’’dhaggete rosiisaanchi gede hiittoonni laitto? Horosena maati yaatto?
Ros/chu Semmaheny:- Tenne dhagge loosse qeelle abbitina bareedda qaagate Muuziyeeme ijaara dandaa dhaggete horo afidhinote. Umihunni, dhaggete seekkine agarre aantanno ilamara ragisate dandiisiissanno. Layinkihunni, miinju horono noose. Lawishshaho daa’’attote handaara jawaachishshanno. Sayikkihunni, dhaggete hegersate dandiisiisanno. Itophiyu seeda sanna dhagge noose gobbaati. Dagaseno hattonno kuri dhagge loossinoreeti hattono wolaphote, bareendete lawishsha ikkite hegertanno gede assitannose. Shoolkihu, kayinni Itophiyu qansooti mereero roduuwimmanna mittimma roorenkanni kaajjitanno gede assitanno.
Adiwu qarunni wo’mante Itophiyu qansooti gutu qeelleeti. Baalante gobbate qooxeessubbanni gaadde gobbansa diinunni gatisate mundeensa dunte, miqichonsa hiiqqite saeno lubbonsa kakkalante waaga baattino. Tenne qeellera kakkalantino bareedda qaagate Muuziyeeme loosa yaa qeellete bayirreenya adhitinore ikkans abuuxisiisate. Kuni kayinni ilamate mereero mittimma kaajjishanno. Ontikkihu, kayinnimitticho utuwa gobba giddo heedhanno daganna dagoomi qara qara gobboomitte hajubba gutu hedo amaddannonna annimma macciishshantannonsa gede assitanno.
Bakkalcho:- Oottonke xawishshi daafira wodaninni galanteeemmo.
Ros/chu Semmaheny:– Anino galateemmo.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Ammajje 21, 2016 M.D
