Huffannate xisso kittiwaatetenni gargadha dandiineemmo xissuwa mereerinni mitto ikkitanna vayiresete daggannonna harancho yanna giddo kaajjitino xissonna reyoo iillishshara dandiitanno luphiima rankenni taraabbanno xissooti.
Xisso ayeno konni albaanni tenne xissonni amadante egentinokkirenna kittiwaate adhitinokkire hiittenneno diru dume giddo afamanno manna gawajjitannota ikkitanna qaaqquulle kayinni luphiimu garinni gawajjitanno.
Huffannate xisso taraabbanno doogo
Huffannate xisso qarunni foo`linanni bisinni fultanno shama amaddino malaatta woy foolunni mannunni mannaho taraabbanno xissooti.
Xissotenni amadamino manni hanxishshirannonna buusanno yannara foo`lanno bisinni fulannohu shamu fooli woloottu manni foo`lanno biso e“atenni woy angansanni kisse woloottu ledo kikkisantanno woyte vayirese fooliishshidhino dargubba woy uduunnubba anga kissuro afoo, sanotenna illete kisatenni taraabbanno.
Huffannate xisso qara qara malaatta
Luphiima umu damuume, bisu baalira shiffi yaa, ganshu dada, illete xisso /shaanga woy duu`ma/ leellishshanno.
Huffannate xisso iillishshanno fayyimmate qarrubba maati?
Bacu qaaqquulli kaajjado ikkitino huffannate xisso deerra iillitukkinni hura dandiitannoha ikkirono 1/3 ikkitannori huffannate xiwamaano aantino fayyimmate qarrubbanni mittu iillannonsata Itophiyu dagoomittete fayyimmate inistitiyuute mashalaqqe leellishshanno.
Insano shombu miche, afuu madira, seeda yanna keeshshanno godowu fushsha, aliidi foo`linanni bisi woy diilallote boombe cufama, maccate xisso, illete ballimma / baxxinohunni vaytaamiin A xe`ne noonsari aana/, godowinni noo amuwi aana godowu ba“a, surrete gawajjama woy surrete xissonna reyoo ikkitanna qarruno ontu diri woroonni ikkitino qaaqquulli aana roore kaajjanno.
Huffannate xisso gargadhinanni doogga hiikkuriiti?
Huffanna gargadhinanni kittiwaate lame hinge adha, mini giddo ikkado diilallo heedhanno gede assa, afoonna sano diphinanni maaske horonsira, meessi co`ichimma agadha, afoo sanonna ille hayishshi`noonnikki anganni kisa hooga, xiwamino manna rahotenni fayyimmate mereershuwa massa hasiissanno.
Bue:- Faana Biroodkaastiing korporeeshiin
Mundeete xiiwo gargadhate kaa`litanno sagalete danubba
Mundeete xiiwo wodaninke mundee babbaxxitino kifillara tuqisate yee mundee xorshitanno boombuwa aana kalaqanno xiiwo ikkitanna, mittu mittunku wodanu gano ajanna lexxanni xawinsannite. Ofollineemmo gari, assineemmo millimillo, yaaddo woy goxanote hoongi mundeete xiiwo soorrate wolqa noonsa. Mundeete xiiwora reqeccaawa ajishateno du`mille ajisha, woyyino saga`late amanyoote harunsanna bisu guunte millimillo assa hasiissannota amaallanni. Hattono aante xawisantino sagalla aye woyte horonsira dancha malaati.
- Avokaado:- Laalote gimmanni mitto ikkitinoti avokaado haammata fayyimmate horubba nooseta kullanniha ikkanna; mundeete xiiwo ajishate qara xagicho ikkase buuxinsoonni.
- Muuze:- Babbaxxitino yannubbara assinoonni xiinxallubba leellishshanno garinni muuze saga`la haammata fayyimmate elto afisiissannoha ikkanna; kuri giddonnino mittu mundeete xiiwo gargadhate kaa`litannota kulloonni.
- Waajju tumi:- Xisso gargadhate dhuka kaajjishirate, sagalete daahamara, nigu amanyootira, foo`linanni bisubba keeraanchimmara horo aannota kullannisihu waajju tumi, alsiin / Allicen/ yinanni shiilonni mundeete xiiwo gargadhate kaa`lannonketano xawinsanni.
- Timaatime:- Timaatime kollestiroolete bikka ajishshanno layikopen /Lycopen/ yinanni oksiidente huntanno shiilonni mundeete xiiwo ajishate kaa`litannota babbaxxitino yannubbara loosantino xiinxallubba leellishshanno.
- Loome:- Bisinke hasi`ranno vayitaamiinubbanna shiilubba amaddinota ikkasenni fayyimmanke agarate kaa`litannonke loome mundeete doyichora lowo geeshsha kaa`litanno bayofilavonoyidisinni /Bioflavonoids/ wo`mitinota ikkasenni mundeete xiiwo ajishate mallanni.
- Weyin:- weyinete laalo gumma loomete gede bayofilavonoyidisinni jiroo`mitinota ikkasenni mundeete xiiwo gargadhate mallanni.
Kuru horoonsi`neemmo yannara mundeete xiiwo may deerri aana noo gede afa, fayyimmate uurrinsha haratenni bikkisiisiranna fayyimmate ogeeyye amaa`la dancha ikkitinota mallanni.
Bue:- www.myhealthtips.in
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Ammajje 14, 2016 M.D
