Xaaliyu horro korkaatinni harinsoonniha Adiwu ola Itophiyu jannooti qeelaanchimmanni harinsinkunni 128 dirra kiirantino. Mittu saninni sa’inoti tini qeelle ilamate tareessonni dhaggete kullannanna worbimmate lawishsha assine adhinanna heedhanno. Itophiyu daga worbimmanni sa’e kolidda daga lawishshanna Paan-Afriku safo ikka dandiitino.
Adiwu qeelle haammata tonne dirrara Itophiyu daga wodani giddo mookkenna hasiisanno ayirrinye afidhe addi addi qixxaawonni kulantanni keeshshitino. Tini qeelle jawimmase garinni mootimmanniwa hasiisanno baycho uyine ikkado qaaggo gatamara hoongirono Itophiyu daga kayinni mitto barrano annuwinsa worbimmate dhagge de’e diegentino. Dhagge kulate xawo fulatenni sanna sa’ino dirrara qaagganni keeshshitino.
Adiwu qeelle xa qansootu wodaninni sa’e mootimmanniwa baxxino illacha afidhino. Qeellete ikkado qaaggono Itophiyu daga olaho fulate mitteenni gamba yitinnowa mereeroho Addis Ababaho Piyassaho gatamarroonni. Tini qaaggo jannootu ejjeetto qeelle techo lawanno garinni qaagatenni aleenni ilama jawaattanno gede, mannu ooso baalanti taalo ikkansa huwattanno gede, mittimma qeelaancho assitannota, Itophiyu wo’mante kolidda daga wolaphote lawishsha ikkitinota, annuwu hayyo, qeelaanchimmanna qarru giddo jawaata affanno gede hegerera uurritannote.
Adiwu qeelle qaaggo lowo dana afidhino. Umihunni jannootu ejjeetto qaaggo, layinkihunni haaro ilama rosiisate jawa kaa’lo afidhinote. lamalate albaanni maassote amanyooti aana hasaawa assitinnoti IFDR Pirezidaantitte Sahileworq Zewudeti “dhagge kula calla ikkikkinni dhaggetenni rosa noonke” yaatenni sokka sayissinonkanni.
Sokka leellishshannohu Adiwu oli aana borreessantino qeellenni sa’ino tiro amaddinote. Tenne huwatate albita annuwu egenno, worbimma, cinca, Dippiloomaasenna diinaho roso ikkate assoote muli yannanni gatamarroonni Adiwu qeelle qaaggonni afi’ra dandiinanni. Tini qaaggo wo’mante kalqete daga daa’’attanno jawa dhaggete rosi mineeti. Konninnino Turizimete handaarinni mitto dhaggete gola ikkite owaattannota heda dandiinanni. Konninnino tenne mareekko gobba giddonna wo’mante kalqete dagara egensiisa heedhannose qeecha kawiinni aanne kayisate wo’naalloommo.
Kaa’laanchu Pirofeesere Abebaw Ayyaalewuhu Itophiyu donu agarooshshi biilloonyi qara dayirektereeti. Adiwu qeelle kultannoti “Adiwa Zeero Zeero” maareekko Addis Ababaho Piyassaho gatamarri yannara loosu mininke amaalaanchimmatenni mitto biso ikke beeqqino. Isino maarreekko lainohunni coyi’ranni; gatamarroonni qaaggo aana Adiwu gaadi yannara jannootu ejjeetto meentuno labballuno, loosidhe galtinorino adhite gaaddinohu olu uduunninna wolootu donino maareekkote mini gamba asse amadino.
“maareekko olu uduunninni kayisse hurbaaxxinanni mine afidhinota Adiwu gaadaano jannooti uduunne amaddinota ikkasenni hattenne ilamate leellisha hasiissanno’ yaannohu kaa’laanchu pirofeeserchi Abebawu Ayyaalewuhu; togo ikka dhagge leellishate kaa’litannota coyi’ranno. Qafadantino madfe, olu uduunni, horonsidhino bise heerase xawisatenni kunino yannate noo ikkito leellishate kaa’litannota xawisanno.
Adiwa donunni sainohunni ilamatenna gattino kalqera leellisha dandiinanni yaannohu kaa’laanchu pirofeeserchi; tenne seesimurgora mitte doogo ikkase coyi’ranno. Adiwu qaaggo giddo gatamarantino donna (jannootu massagaanonna olu jeneraalooti sumudda) heeransa coyi’ranno. Donna loosantinohu hedotenni ikkikkinni yannate noo misileno hanqaffinota ikkase xawisanno. Mashalaqqe kultanno garinni Adiwu qeelle qaaggo giddose haammata donna, daa’’atote basenna dhaggete halaale amaddino. Kuri giddonni mitte Adiwu ola Dijitaale teknoloojenni leellishshannota (Virtual Reality), Atse minilikinna Iteege Xaayitu sumudda, 12 olu massagaano jeneraalooti sumuda, Paan Afrikaanizimete xawissanno misilla, qaaggote maareekko haammata harira nooha ikkanna ogeeyye tenne harubba gambooshshu turizime lossitannota xawissanna macciishshinoonni.
Kalaa Indenyaanew Asaffihu Itophiyu daa’’atote daa’’atisiisaano maamari pirezidaanteeti. Isi yaatto garinni; tini qaaggo qarunni Adiwu qeellenna dhagge agarre keeshshiishate ilamate rosiisate, kalqoomu d aa’’ataanora kaayyo kalaqate hende loonsoonnita ikkase coyi’ranno. maamarunna giddosi miilimmatenni beeqqitanno daa’’atisiisaano tenne base Itophiyu qeellete dhagge ikkatenni aleenni Turizimete jawa kaa’lo noose yite ammantannota xawisanno.
“Turizime bude, dhagge luphi assite leellishshanno” yaannohu maamaru pirezidaantichi; Adiwuno dhaggete handaarira gaammanni kalqete dagara naaxxillunni leellinshammora dandiineemmo qeellete dhagge ikkasi xawisanno. Mite mite gobbuwara busha dhagge iillitinonsaha ikkirono hattenne kalqete dagara maareekkotenni leellishatenni dhagge egensiisatenni aleenni Turizimete mitto handaara assite adhitannota coyi’ranno. Ruwaandaho iillitinota sirchu raafo lawishshu gede kayisanno. Maali, Senegaalinna woloottu galchimi afriki gobbuwa giddo kadote gashshooti yannara noo dhagge, iillitinonsa miico, assitanni keeshshitino sharro (borojju daddalonna kadote gashshooti daggete qaagiishsha) hattono xaphooma dhagge maareekkotenna addi addi dhaggete xawishshi aana daa’’ataanote xawo assinota huwachishanno. Ilama albi dhaggenni rosiisasinni aleenni mitte turizimete e’’ote buenna ayimmate gatamarsha assite horonsidhannota huwachishanno.
“Adiwu qeelle duucha suude afidhino. Kuri giddonni mitte Adiwa mitte turizimete base gede assine horonsirate. Kalaa Indenyawuno tenne hedo beeqqaanchooti. Daa’’atisiisaano, dhaggete borreessaano, turizimete handaari ogeeyye Adiwu qeelle gobbate mayimma gatamarshira, daa’’atisiisaanote lolanke lophoranna miinju buichimmara hosiisate halante loosa agarantannonsata huwachishanno. Adiwanna woloota Itophiyu dhagge labbino biifado qaaggonni garunni qixxeessine amande turizimete hosiisa hasiissannota xawisanno.
Adiwu qaaggo dagoomaho addi addi horora uyitanno kaayyo amadde dagginota coyi’rannohu maamaru pirezidaantichi; Itophiyu baxxinohunni Addis Ababu kalqoomu deerrinni konforaansete mereersha ikkasinni Adiwu qaaggo gatamarshinnino tenne hedote giddo worre xaadooshsheho injiitinorenna turizimete gambooshshi dhuka lossitanno owaante aate dandiisanno hara amaddinota ikkasenni kaa’lose luphiimate yaanno. Adiwu qeelle la’nanni, dhagge kullanni hakkaannino qolle gambooshshe beeqqanna addi addi loossa aana beeqqa dandiinannihura pirojekte baxxitannota assannota xawisanno.
Adiwu maareekko gatamarama Itophiyaho calla ikkikkinni wo’mante kolidda dagara ikkase leellisha hasiissannonke yaannohu kalaa Indenyanew Asaffihu; pirojekteno ikko Adiwu dhagge konni garinni kalqete dagara egensiisa hasiissannota amaalanno. Daa’’atisiisaano Adiwu maareekko Addis Ababu giddo haaro daa’’atote doorsha ikkase xawise; mitte turizimete laalchonna base doorsha Itophiya egesiisate horonsira hasiissannota huwachishanno.
Adiwu wo’mante kolidda dagawa wolaphote caakko fantino qeelle assine kiirranni yaannohu maamaru pirezidaantichi; Itophiyu daga kayinni annimmatenni ilamate tareessa hasiissannonsa yaanno. Baxxinohunni Turizimete handaari aana daa’’atisiisaano ogeeyye xa gatamarroonnita Adiwu Zeero Zeero pirojekte kaima assatenni daa’’ataano Itophiyanna qeellete dhagge daa’’attanno gede hasiissanno doogonni egensiisa hasiissannonsata xawisanno. Kolidda daga sharro giddo umi bayicho amaddannoti Adiwu qeelle ikkase kayisatenni qeelle baalunku manni umisita assanno gedenna Itophiyano hakko garinni la’’anno gede loosa agarantannonketa hedosi worino.
Daa’’atisiisaano maamarra Addis Ababu mudukkira gatamarroonni qaaggo Adiwu qeelle garunni xawisannohanna hasiissanno pirojekte ikkase ammantanno yaannohu pirezidaantichu; Itophiyunniha Turizimete handaara lossate ledote dhuka kalaqqannota xawise, wolootuno qeellenna dhagge xawisse leellishshannore ledote pirojektuwa addi addi basera loosa hasiissannonsata huwachishanno.
Adiwu qeellenna dhaggete halaale daa’’atisiisaano garunni huwata agarantannonsa” yaannohu pirezidaantichu; kuni ikkiro daa’’ataanote dhaggete ikkitubba egensiisanna ilama rosiisa dandiitannota xawisanno. Konnirano haaro gatamarroonni maareekko baalanti ogeeyye la’aranna umonsa qixxeessitara hasiisannota huwachishanno.
Xaphishsha
Adiwu qeelle 128ki diro kiirsiissinoha ikkirono maareekko gatamarre xaphi assini yanna geeshsha hiittootano jawa qaaggo gatamarrikkinni keeshshinoonni. Xa kayinni Adiwu maareekko (Adiwa 0 0) mootimmate pirojektenni gatamarante daa’’atote fano ikkitino. Ammajje 23 nni gobboomu ayyaanimmanni iibbadu garinni ayirrinsanni yannara maareekkote iibbadu amanyooti hee’ranno yine agarranni.
Maassote amanyooti yannara maareekkote gatamarsha lainohunni hasaawa assitinnoti Addis Ababu quchumi kantiiba dukko Adaanech Abeebeti; Adiwu oli yannara Itophiyu daga babbadooshshe badhera agurte mittimmatenni olu xawo gaaddino. Konninnino kolidda daga baalante wolaphote faasho ikkitinota Adiwu qeelle borreessiissino.
Adiwu qeelle qaaggo worbimmate sharro xabbinote yaatenni billaallitinoti dhaggete taje gamba yitino, hawantinori qaagantinota ikkase xawissino. Adiwu qeelle qaaggo jannoota hasiisannonsa gottinyi aana wortinota ikkase qummi assite ilama mittimmatenni ikkite qeelanna gobbate baxille rossannota ikkase kayissino. Adiwu qeelle qaaggo wo’manti Itophiyu daga mittu afiinni sumuu yitanno gede assate wolqa nooseta ikkasenni bero techora techo ga’anni mittoonsitanno buusa ikkasenni aantino ilamara aamansha ikkase xawissino.
Qaaggote maareekko Itophiyu daga lendanna wo’mante kalqenni dhagge afate dagganno daa’’ataanora Ammajje 5 nni hanaffe fano ikkitinota kulloonni. Konni garinnino addi addi gobbuwa Ambaasaadderooti, Afriku mittimma gambooshshi aana beeqqate daggino ministirootinna addi addi dippiloomaatoota lendanna kiirotenni batinye daa’’ataanonni daa’’antino; daa’’atantannino afantanno.
Qiddist Gezzaheny
Bakkalcho Ammajje 14, 2016 M.D
