Soojjaati Sidaami zoone Bansi woradira Gonjobe olliira Maamanna yaamamanno addi basera ilame lophino. Dirisi rosoho iilli yannara 1ki- 3ki kifile geeshsha Maamanna umi dirimi rosi mine harunsino. 4ki-6ki kifile geeshsha Echaama umi dirimi rosi mine rosino. 7ki-8ki kifile geeshsha kayinni Alo Layinki dirimi rosi mine hattono 9ki-12ki kifile geeshsha Qeweena Gaaxa Layinki dirimi rosi mine harunsino.
12ki kifile fonqolo adhi gedensaanni Jimmu Yuniversitera gaamame Kompiwuterete sayinse (Computer Science) rosu golinni umikki digirenni; hattono Layinki digiresi ‘’Business Administration’’ rosu golinni Hawaasi Yuniversitera harunse maassamino.
Loosu gadesi ragaanni umikki yannara Bansi woradi Womaashshu borro mine ogimmatenni qaxarame owaatino. Sase dirrara ogimmatenni loosi gedensaanni borrote mini layinki sooreessa ikke biilloonyunni loosino. Hakkiinni aane woradu Doogote latishshi borro mine layinki sooreessa ikke mittu dirira owaatino.
Ledoteno Wodiidi Daga Dagoominna Manni qoqqowi Womaashshu Biirora ogimmatennni sette agana loosino. Womaashshu Biirora ogimmatenni owaati gedensaanni Bansi woradira paartete borro mine baadiyyete poletiki handaari sooreessa ikke lamu dirinna sette agannara owaatino.
Hakkiinni sufe Cabbe Gaambeeltu woradira paartete borro mini sooreessa ikke loosino. Bursi woradirano hattonni paartete borro mini sooreessa ikke loosino.baca loosu gade cibbi’rinohu techoo wosinchinke;xaa yannara kayinni 2016M.D hanafe Booni Gaangaawi woradira qara gashshaancho ikke loosanni afamanno.
Kalaa Tesemma Qarre yaamamanno. Kalaa Tesemma Itophiyu pireesete uurrinsha Bakkalcho Gaazeexi tenne lamala wosinchonke ikke ledonke assino keeshsho aananno garinni shiqinshoommo.
Bakkalcho:- Booni Gaangaawi woradiha xaphooma akata xawisinke.
Kalaa Tesemma:- Booni woradi hala’lado woradaati. 180 kume ale ikkitanno daga heedhanno yine hendanni. Woradu 24 baadiyyetenna 4 Maazzagaajju woy quchumu olluubbanni tantanaminoho. Boona 01, Malgaano, Badallo hattono Sukke yaamantanno quchumu olluubbanni ledo xaphooma 28 olluubbanni tantanamino.
Woradunnita diilallote gade lainohunni boode olluubba qooxeessubba alichaame ikkitanna; haammata olluubba kayinni gammoojjaame diilallote akati noonsareeti. Woradaho alichaame qooxeessubara ikko gammoojjaame qooxeessubbara laashshinanniri Buna, Weese, gummatenna rumuddate laalo hattono gidu sircho diilallote akati garinni hala’ladunni laashshinanni.
Bakkalcho:- Woradaho laalchonna laalchimma lossatenna dagoomu horonsi’raanchimma buuxisiisate ragaanni hiittoonni loonsanni hee’noonni?
Kalaa Tesemma:- Woradaho gammoojjaame qooxeessubbara Buna hala’ladunni laashshinanni. Alichaame qooxeessubarano hattonni Hayxu, Qamade, Wahe, Badala, Dinnichu hala’ladunni laashshinannireeti.
Laalchimma lossate loossa lainohunni amandoonni 2016M.D goyirete loosinni 5 kume 410.25 hekitaare baatto latisate mixi’ne 5 kume 465 hekitaare baatto loonse babbaxxino gide laashshinoonni. Gaashe 2 kume 910 hekitaare baatto aana laashshate mixi’ne 2 kume 996 hekitaare baatto aana laashshinoonni. Qamade 445.5 hekitare baato aana latisate hende 465 hekitaare baatto aana latinsoonni. Hayxe kayinni 240 hekitaare loonseemmo yine mixi’ne 198 hekitaare loonse sa’noonni. Woradaho Waheno hattonni hala’ladunni laashshinanniha ikkanna; 1 kume 407 hekitaare baatto aana latisate hende 1 kume 365 hekitaare ikkitannota loonsoonni. Baaqeela 254 hekitaare baatto aana latisate mixi’ne 269 hekitaare latinsoonni. Atara 122 hekitaare latisate mixi’ne 147 hekitaare loonsoonni.
Akuri Atara yineenna haaru daynoha kayinni 33.5 hekitaare mixi’ne 25 hekitaare baatto aana winxoonni. Xaphoomunni goyirete loosinni 5 kume 410.25 hekitaare baatto latinse babbaxxino wixunni diwate mixi’ne 5 kume 465 hekitaare baatto aana laashshinoonni.
Bushshu shaqqille agarsiisatenni laalconna laalchimma lossate NPS 5 kume 410 kuntaala horoonsi’rate hende 5 kumenna 68 kuntaala horoonsi’noonni. Konne calla ikkikkinni kalaqamu harishsha woy Kompoosteno qixxeessinanni horoonsi’noonni. Maxaaxeessu mixonkeno 270 hekitaare ikkitanna 293 hekitaare gumulloommo. Dinnichu mixonke 257.5 hekitaare mixo amande 276 hekitaare goyirete loosinni gumulleeti sa’noommohu.
Bunu latishshi ragaanino halashshine chigginye kaasate, geedhinonna laalcho aannokki Buna buqqisate, Bunu giddo babbaxxitino istiraakchere loosatenni Bunu laalchimma lexxitanno gede baxxino garinni laayyote loosinni ledo qineessine jawaatu garinni loonsanni hee’noonni.
Woleno gibrinnu handaari loossanni Saadate sircho woyyeessate loosooti. Saadate sircho sase doogonni woy hayyonniiti woyyeessinannihu. Umiti, mannu ogimmanni woyyeessinanni. Konni garinni diroho 3 kume 432 Saada sircho woyyeessate amandooni mixo giddonni sa’u lee agannara mixi’noommohu 849 Saada mannu ogimmanni sircho woyyeessa dandiinoonni. Layinki hayyo woyyaawino woraaminni Saadate sircho woyyeessate ragaanni diru mixo 1 kumenna 24 Saada ikkitanna; lewu agani giddo diru mixonni boco ikkitanno Saada sircho woyyeessinoonni. Sayikki hayyo Sonkironayzeeshiinete. Tenne hayyonni 805 Saada ikkitanna 810 Saada sircho woyyeessa dandiinoonni.
Wole widoonni, malawu laalchimma lossateno Diidu ceatto hakko bikkinni kaajjinshe loonsanni hee’noonni. Cafaqu, reekkote hattono yannillicho kosho woyyino garinni xaa yannara mixote garinni gumula dandiinoommo. Konni ragaanni jawaachishanno loosi noota la’’a dandiinanni.
Lukkuwu latishshi looso lainohunni 48 barri lukkuwa abbine dagate bebbeehate diroho xaphoomunni 162 kumeeti. Konni giddonni sa’u lee agannara amandoonni mixo 81 kume ale ikkannoha abbine dagate bebbeenkeenna Quuphunni ikko Maalu laalchimmanni daga horaameeyye ikkitanni daggino.
Konni handaarinni hala’ladunni loonsoonni yine hendannihu mittu barri caacurre abbine lossate loosooti. Konne looso dureeyyenna Intepirayzootunni tantanatinori loossannoha ikkanna; diroho 140 kume 456 ikkannore mitu barri caacurre lossineemmo yine mixo amandoommo. Konni giddonni bocu dirinni 71 kume ale ikkannoha mixi’ne 69 kumi ale ikkannoha mixotenni 95% gumulloonni. Konne looso aanteteno jawaatu garinni sifisiisate illachinshe loonsanniiti hee’noonnihu.
Woradaho Weesete sircho woyyeessatenni laalchimma lossateno hala’ladunni loonsanni hee’noonni. Sidaami gede ikko gobbate gede Weesete sircho woyyeessatenni laalchimma lossate jawa illacha tunge loonsanni hee’noonniha ikkasinni woradu deerrinnino illachunni loonsanni hee’noonni. Albillichono woyyino garinni sunfe ha’nanni looso ikkanno. Weesete laalchimma lossate haja qara ikkitino daafira dagankenni ledo halamme jawaantetenni loonseemmoha ikkanno.
Xaa yannara laayyote looso dagate beeqqonni loonsanni hee’noonniha ikkanna; woradaho sai diro noonkete 24 cinaancho laayyo ledo tayxeno 28 laayyo bande loonsanni hee’noommo. Tinino 4 kume 233 hekitaare baatto ikkitanno. Tayxeha laayyote looso xa phoomunni 55 kume daga beeqqitanno yine mixo amande loosu giddora e’ne hee’noonni. Xaa yannarano kuni loosi jawaatu garinni loosamanni no. Tayxeehu laayyote latishshi loosi massagote qaali; ‘’Qinaawino laayyote loosi bushshunna wayi agarooshshinna keeraanchimmara’’ yaannoha ikkasinni tennera jawa timonke shollete.
Tinino, umikkiti laalcho woy horo uytannokkinna shaqqillu nookki baatto bushshu hoshooshamme agarre laalchonna laalchimma lendanni harate. Baatto noowinni lexxitannokki daafira noota garunni amande laalchimma leddanno hayyo horoonsi’rate looso garunni loonsanni.
Layinki timonke, haanju harumi hajooti. Haanju harumi loossa sa’u dirranni hanafe tayxeno danchu garinni loonsanniiti hee’noommohu. Konninni, dubbono garunni amadooshshe assinanni ha’nanni. Wole kayinni Bunu latishshi ledo amadisiisantanno loossaati. Laayyote loosi ledo qinaawino garinni Bunu latishsha loonsanni hee’noonni. Konnira geedhinonna laalcho aannokki buna buqqisanna mukka; kompooste qixxeessa haaro Bunu chigginye kaansanni bale umme qixxeessate looso ikkanna; konninni Bunu laalchimma lossate loosi gumualamanniiti noohu.
Tayxe dirinni addi illacha tungoonnihu laayyote loosira qoteho Barzaafete haqqe buqqisate loosooti. Baarzaafe duucha horora hasiissannote; ikkollana, hasiisannokki qooxeessira kaasantino Baarzaaffa buqqinsanniha ikkanno. Woradaho tayxe laayyote loosinni 10 kumi hekiraare ale baatto aaninni Barzaafe buqqinsanni. Konne looso sasu dirinni gundanni gedeeti mixo amandoonnihu. Dagano tenne hajora halantanniiti noohu. Shoolki timonke kayinni waa amandanni garaati. Wayi doorshubbanke bale umme seekkine amade arri gorsu loosira ikko babbaxxitino loossara horoonsi’rate illacha tunge loonsanni hee’noonni.
Bakkalcho:- Woradaho rosu latishshi loossa hiikko garinni harinsanni hee’noonni yaatto?
Kalaa Tesemma:- Rosu loossa ledo amadisiisaminohunni sa’u boode dirra kawa gobbankera rosu hiiqqamme hala’lite keeshshitino. Rosu handaarinni qoqqowinkeno hala’lado loossa loosanni nooha ikkanna; ninke woradirano hala’lado dagate millimillo harinsoommo. Dagate millimillo bare harinsummo yannara rosu hiiqqamme sissate rosaanotenna rosiisaanote mereero xaadooshshe kaajjishate. Rosiisaanote egenno qajeelshunni woyyeessate. Konnira mitto widoonni rosu minna rosatenna rosiisate injiitinota assate. Rosu minnara rosaano marte ofollitanno dargubbara jawa mitiimma noo daafira tini qarrubba tirantanno gede assinanniiti hee’noonnihu.
Tayxe dirinni xaphooma balaxote rosi deerrita lendikkinni 1ki-12ki kifile geeshsha noo rosaano haa’rate 33 kume 276 ikkitannota borreessinoonni. Kunino mixotenni 81% ikkanno. Balaxote rosaanono 3 kume 649 ikkitannori rosu battalansara afantanno.
Rosaano maareekkinummo gedensaanni rosu minnara rosatenna rosiisate hasiisannore wonshate loosooti loonsoommohu. Haaro rosu kifilla 2 minate hende minnoonni. 100 kifilla gatamarate hende 139 kifilla gatamarroonni. Haaro shumate bale 15 minate mixi’ne 18 minnoommo. Rosaanote barcimma loosate ragaannino mixonke garinni gumulloommo. Kolishsho Saleeda 40 mixi’ne 30 loonsoommo.
Wole kayinni, rosu minira hasiisannore wonshate eo gamba assate 3.4 miliyoone Birra mixi’ne xaa geeshsha xibbuunni 80% gumulloommo. Dagatewiinni woxe gamba assate loosi kaajje haranni no. daganna rosono xaadisate loosinni xaa yannara dagate ledo hala’ladunni hasaambanni loonsanni hee’noonni. Dagano rosu hiiqqamme daafira jawu garinni huwattino. Rosaano, dagano rosiisaanono, massagaanono hasaabbino. Woradinkera tayxe dirinni 2 daaimu rosi minna dureeyye minsiissanni no.
Bakkalcho:- Woradaho safote latishshuwa ragaanni noo mitiimma hiittoonni xawisatto?
Kalaa Tesemma:- Booni Gaangaawi gede mitiimmate yine bandoommori mereerinni mittu quchumu safote loossaati. Quchumu massago jawa mitiimma noote. Dagano qaraartino sharro assitanni noohu quchumu latishshuwa lainohunniiti. Ninkeno tenne mitiimma bandummohu gedensaanni illacha quchummate uynoommo.
Quchumaho umihunni adhinoommo qaafo giddo dooggara kinna karate. Qoqqowu mootimmano qeechase fultanni nooha ikkanna ninkeno woradu deerrinni 1.5 kiilomeetire doogora care diriirsinoommo.
Quchumaho layinki qarri albaanni pilaane nookkiha sammi yine minna minnoonni. Tayxe dirinni dooggate aana minantinota 4 minnara kaasa baante; baattono uyne mannu mine mi’nanno gede assine kaysiinsoommo. Mitto buusa karroommo. Mitto haqqu buusa mittichu hallanyi umisinni karino.
Konni quchumi giddo wole jawa loosooti yine adha dandiinannihu ishine tunganni dargi dino. Lowontanni qarra ikkino daafira woradu qaru quchumi Boona Qawaadoho ishine tunganni baycho boco miliyoone birrinni hirre sayit pilaane qixxeessinoonni.
Woleno quchumu giddo 3.8 kiilomeetire giddo doogga fanate looso loonsanni hee’noonni. Qoqqowu mootimmannino 4 kiilomeetire doogga fannoonnitera kincho tunganni hee’noonni. Mitto buusano loosate qoqqowu mootimma qixxaawo assitanni no.
Wole widoonnino, quchumaho xaa yannara Investimentete ikkitanno baatto 1 kume 200 kaare meetire qixxeessineeti hee’noommohu. Maazzagaajjuno umisi borro mini noosikkihura borrote mine minate qixxaawo assinanni hee’noommo.
Xaphoomunni dagate ledo halamatenni quchumunnita dagate latishshu hasatto wonshate illachiinshe loonsanni hee’noommo.
Bakkalcho:- Woradaho daa’’attote iillo halashshatenna latisate loossa hiikko deerrira no yaatto?
Kalaa Tesemma:- Daa’’attote iillo lainohunni woradaho Loggitunna Galaanu Foonchubba no. Foonchubbate qooxeessirano Loojja ijaarantino daafira haammatu manni hakkiicho maranniti daa’’atannohu. Woluno Foonchu no. Kuri baalu daa’’attote iillo ikka dandiitannori kalaqamu jiro no. Gudumaaluno no. Konne handaara lossatenna quchumuno daa’’attote mereersha ikkanno garinni Hoteellanna haanja base loonsanni gede dagankeno horaameeyye ikka dandiitanno. Mootimmano handaarunni afidhanno eo woyyaabbanno daafira handaara halashshine loonsanni hee’noommo.
Bakkalcho:- Qansootaho loosu kaayyo kalaqate ragaanni loonsoonni loossa hiittoonni xawinsannite?
Kalaa Tesemma:- Woradaho tayxe dirinni looso hasidhanno wedella filate ragaanni 1 kume 358 wedella digireno dipiloomuno hattono 12ki kifile geeshsha rossinore looso hasidhannore filate mixi’ne xaa geeshsha 1 kumenna 21 wedellira looso kalanqanni hee’noommo.
Loosu kaayyono sasu handaarinni yaano gibrinnu, Industiretenna owaantete handaarinniiti kalanqannihu. Sa’u lee agannara xaphoomunni 773 wedellira loosu kaayyo kalanqoommo. Kuri wedelli liqootennino ikko liqoo nookkiha looso hanaffinori no.
Bakkalcho:- Woradu qaru quchumi safaminkunni seeda yanna kiirsiisirono xaano lopha noosi deerrinni lopho dileellishino; konni kaiminni deerrasi agarinohanna loosi’ratenna hee’rate injiinoha assate hattono pilaanetenni massagamanno gede amandoonni illachi no?
Kalaa Tesemma:- Booni worada ikkinohu 1998MD ikkanna quchumuno albaannino Maazzagaajja ikkeeti keeshshinohu. Sa’u ontenna lee dirrara albaanni quchumu gashshoote ikkanno gede jawa wo’naalsha assinanni keeshshinoonni. Albihu Wodiidi Daga Dagoominna Manni qoqqowi mootimma yannarano quchumu gashshoote ikka dandaanno yinoonninkanni. Ikkollana, hala’lado safote uurrinshuwa diloosantino. Quchumu gashshoote ikkate eo hala’la hasiissanno; babbaxxitino uurrinshuwa hala’la hasiissanno; mannu kiirono hattonni. Tenne baala wonshate hala’lado gatto noota la’noommo. Xa amandoommo harinshonni babbaxxitinota safote latishshuwanna uurrinshuwa halashshinummoro quchumu gashshootunni massagamannoha ikkanno mixo amande loonsanni hee’noommo.
Kayinni quchumu hala’lado ikkino daafira muli yanna giddo sase woy shoole olluubbanni tantanamanno gede assate loonsanni hee’noommo.
Bakkalcho:- Fayyimmate latishshi loossanni qansootu fayyimma buuxisiisate hiittoonni loonsanni hee’noonni?
Kalaa Tesemma:- Fayyimma baalunkurira safote. Fayyimma heedhurooti loosi’rano dandiinannihu. Konni kaiminni, fayyimmate wowe sai dirita haaroonsine tayxeha kayinni woyyeessine ha’nanni hee’noommo. Xaa yannarano 65.1% iillinshoommo. Qaaqquullu kittiwaate owaante xaa yannara 93% iillinshoommo. Shekkeerete xisso harunsono kaajjadote. Amuwunna qaaqquullu fayyimmate owaanteno woyyitinote. Fayyimmate uurrinshuwa iillisho lainohunnino akkalla fayyimmate keellubba gatamarranni hee’noonni. Shumate bale garunni umme horoonsi’nanni gede assateno hala’lado loossa loosantanni no.
Ikkollana, fayyimmate uurrinshuwara xaggate anje qarri xaa geeshsha tiraminokkiho. Xaggatenna fayyimmate ekistenshiine ledo xaaddanno hajubba tirantanno gede hajo la’annonsa bissanni ledo qinaambe loonsanni hee’noommo.
Bakkalcho:- Ledonke assootto keeshsho daafira wodaninni galanteemmo.
Kalaa Tesemma:- Anino galateemmo.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Ammajje 14, 2016 M.D
