Itophiyu daga bayirreenyisera hinaassannote. Sanu sanunni giddoyidinninna gobbayidinni ka`annota wolambinatenna gashshootu mittimma jiffanno assootubba kaajjite sharrante gobbate ayirrinyi xe“ikkinni xaa ilamara tareessitino.
Hundinni kayse techo geeshsha mulitinna xeertote diinna gobba giddo baarigaarra ledo halante Itophiya billaallisate hara dandiitanno xeertinyi geeshsha hodhitino. Ikkollana Itophiyu daga gobbasi dannira lubbamannoha, umisira albaanni gobbasi balaxisiisannoha, kadote gashshaanonna wolootta horraano wolquwa saalsiisse qoltanno bareedda dagaati.
Itophiyu daga Adiwunni Mayicewu geeshsha; Dogaalinni Somaaliyu horro geeshsha kakkalamatenni; mundeensa dunatenninna miqichonsa cancanatenni gobbansa kaajjishshinonna woxxitino.
Xaphooma Itophiyu dhagge ayirrinyu kakkalooshshi dhaggeeti yiniro coye iibbabbishate dikkino. Afrika saeno Itophiya daabbote gede bebbeeqqate dagginota kadote gashshaano saalsiisse qolatenninna Afrikaho saeno Kalqete aana noo kolidda dagara naaxxille ikka dandiinoonnihu kakkalamooshshunniiti.
Manchi beetti dhagge giddo shagaggissannonna mararsitanno raafatubba mereerinni mitto ikkinohu ammajje 12 raafatino Itophiyu daga gobbansara baattino kakkalooshshi xawishshaati. Xaaliyu horraano wolqanni sase aantaano barrubbara hadhino raafatanni qaaqquulle lendanna Addis Ababaho calla 30 kumi ali teessaano gooffino. Tini raafatano 20ki sanira gumulantino kakkachimmate assootubba mereerinni mittoho.
Yannate Itophiyu daga tenne baala gooforanna barshete iillishshannonsa huno loossinohura ikkikkinni; kadote gashshootinni digalleemmo yaansanninna bayirreenyinsara noonsa hinaasonni callaatinkanni. Kuni shagaggisanno assooti gumulaminkunni tayixe 87 diro kiirsiisino.
Gobbate bayirreenyiranna gashshootu mittimmara heeshshote kakkalooshshe baattino bareedda woxxonsa qollannihu keerunna latishshu bareeda ikka dandiinummorooti. Insa bereendetenni qeelte techo Itophiya keereensite haxonke gotti yine ha’neemmo gede assitinonke. Techo ninke hattenne bareendenni daggino gobba kaayyote gede assine adhatenni gobbanke latishshunni woshshiishate yawo ubbinonke.
Baxxinohunnino keeru xeerti`nose gobbankera keeru ambaasaaddere ikkatenni annuwanke kakkalamooshshi mulla gatannokki gede uminke qeecha fula hasiissannonke.
Gibbote, olu, sumuu yaa hoongete dhaggenke cufante gutu dhaggenke aana sumuu yineemmore, gutu gobbabkera jawaanteemmore; oosonkerano jiroo`mitino gobba ragisate gutu hedo cu`mi`noommo haaro ilama ikka hasiissannonke. Togo ikkinummoro annuwinke uyitinonke kaayyo ragunni horoonsi’ne dagganno ilama caacceessitanno gobba ikkitukkinni latishshunni,jirotenninna keerunni wolaphitino gobba ragidhanno.
Annuwankenninna amuwanke sharronni afi`noommo naaxxillinna wolaphonke kaayyo,wo`ma ikkitanno gede gobba latishshunni jiroonsa hasiissanno. Tini ilama bayiriidiha Abbay kofo loosse jeefissanni no. konne gobbate naaxxille ikkino kofo jeefinse gobbate hattono Afrikaho caabbicho uddisiisa tenne ilamaha mitto maganyeeti.
Gibirinnu latishshinni baxxinohunni qamadetenni afi`noonnita naaxxissanno millimillo suffanno gede assanna Itophiyunnino sae Afrika sagalsa wole tenne ilama maganye ikkara hasiisanno. Haammata gobbaydi wolquwa Itophiyu qamade laashshase cuucciraanchimmatenninna heeshshi yaatenni fultanno gedenna wolootta Afriku gobbuwano harumase harunsitanno yitanno huluullonni Itophiyu aana babbaxxitino xiiwubba kalaqqanni keeshshitino. Ikkollana xiiwubba dandiite uurrasenni techo Itophiyu qamadete handaarinni leellishshino gumaamimmanni kalqete barera baraarsha afidhino.
Haanju haruma worate ragaanni Itophiyu daga sa`u onte dirrara haaro dhagge borreessate aana afantanno. Tini naaxxissanno millimillo Itophiyu latishshanna lopho baxxannokki bissa mishshara dandiiturono assootu maanxanniha ikkinokkihura Itophiyu beeqqitino barubba baalate gumaamimmase kulantanni afantanno. Konni daafirano ilama tenne leeltanno millimillo qacce iillishanna Itophiya saeno Afrika haanja uddisiisa aanino mini looso assa hasiissannose.
Xaphooma Itophiyu daga konni albaanni gobbate qacce dikisiiseemmo yaatenni mundeensa lolaasatenni, miqichonsa butukatenni wudde heeshshonsa kakkalo assitanni keeshshitino. Xaa ilamano gobbasi dannanna bayirreenya agarate qoteho keerunna latishshu handaarinnino gobba albillicho qafisiissanno assootubba gumulatenni kakkalooshshe baattino albi annuwa haruma harunsa hasiissanno!
Bakkalcho Ammajje 14, 2016 M.D
