Gobbanniha rosu bude haaru garinni woyyeessatenni rosaanote gumanna handaarunni agarranni guma abbate jawa illacha tunge loonsanni hee’noonni. Rosu ministere rosu bude haaroonsatenninna garunni loosu aana hosiisate ragaanni uynoonnise yawo fultanni afantanno. Sai dirinni hanafe gobboomu deerrinni haaro rosu bude loosu aana hosiinsanni hee’noonni; handaarunni woyyaambeno dagganni no. Ikkollana, rosu handaari xaano babbaxxitino qarrubba giddoonni sa’’anni nooti xawoho. Xaa yannara gobboomu deerrinni rosu handaari ragaanni dagganni noo soorronna xaaddino hiiqqamme sissate hayyo lainohunni Rosu ministirchi pirofeeser Birhaanu Negga uyno xawishshi mereerinni qara qara hedo aananno garinni shiqinshoommo.
Bakkalcho:- Haaro rosu bude loosu aana hosiisate ragaanni sai bocu dirinni loosantino loossa hiittoonni xawisatto?
Pirof.Birhaanu:- Rosu bude woyyeessinanni woyte ledo soorramannori bacareeti. Rosu dani lexxarano ajarano dandaanno. Haaruudde rosu dana abbiniha ikkiro haaruudde rosu dana rosiissannore ikkadu garinni qajeelsine qixxeessa hasiissanno.
Gobboomu deerrinni rosu bude woyyeessine sai dirinni hananfe baxxinohunni umikki dirimi rosi mine loosu aana hosiisa hananfoonni. Layinki dirimi rosi minnara kayinni konni dirinni wo’munni wo’ma loosu aana hosiinsanni.
Haaro rosu bude loosu aana hosiinsannihu derru deerrunniiti. Xaphoomunni 40 rosu dana hanafisiinsemmo yinoommoha ikkanna; kuri mereerinni 12 aananno dirira hanafisiinseemmo. Boode tayxe hanafantino.
Xaphoomunni konni albaanni 10ki kifilera jeefote fonqolo adhine kolleejje e’nanni harinsho gattino. Albihu rosu budi hingummo yannara loossanke gufissannori hee’ranno. Loosu aana hosiinsanni hayyono mitte yannanni dikkino; deerru deerrunniiti. 40 ikkitanno haaruudde rosu dana loosu aana hosiinseemmo woyte mitte yannanni ikka dinosi.
Bakkalcho:- Rosaanote maxaaffa shiqqona maa labbanno?
Pirof. Birhaanu:- Maxaaffate shiqqo lainohunni sai dirira umi dirimi rosi minnara shiqinsheenna rosanna rosiisate loosira hosiisa hananfoommo. Layinki dirimi rosi minnara tayxe dirinni loosu aana hosinseemmo.
Federaalete deerrinni loossa gumullanni hayyo xaa yannara bandoonni. Umikki dirimi rosi minnara maxaaffa shiqishate loosi qoqqowubbate yawooti. Layinki dirimi rosi minnara maxaaffa shiqishate yawo kayinni Rosu ministereta ikkitanno gede yinoonni.
Konni kaiminni qoqqowubbate ledo hasaambummo yannara lamu gari qarrubba bandoommo.
Umihunni, maxaaffa attantannori qarraati. Ninke gobbara attamisiisaano kiirotenni haammata maxaaffa attama didandiitanno. Layinki qarri kayinni, gobbara sonke attamisiisate ragaanni adhanno yannanna gobbaydi woxu soorro afi’ra lowontanni shettote. Noonsa dhukinni attamisiisa dandiitannohu qooxeessinsara afantanno attamote minnaraati. Mitticho maxaafa tonne rosaanora iillishshino qoqqowubba no. Maxaaffa attamisiisatenna yannatenni tuqisate harinsho qoqqowubba uytino illachi garinni safamanno. Attamisiisate dhuka hoogginori kayinni kope assitanni iillishate wo’naaltino. Baajeettete anje qarrino kullanniho.
Xaa yannara 20 miliyoone ikkitanno maxaaffa qoqqowubbate tuqinsoonni. Rosu isilanchimma agarsiisate harinshonni sai dirinni hanafe haammata layinki dirimi rosi minna rosaanora Ministiri /8/ kifile fonqoli mooramannokki gede seekkine agarre aa hananfoonni.
Konni kaiminni layinki dirimi rosi deerrira sa’ino rosaano kiiro hendoonnihunni ajjinote. Konni korkaatinni, mitto maxaafa mittu rosaanchira iillinshoonni garaati kalanqonnihu. Attamisiinsoonni maxaaffanna layinki dirimi rosi dirimira sa’ino rosaano kiiro taalo ikkitinohuraati.
Mootimma maxaaffa attamisiisate ikkado baajeette dinose. Konni kaiminni babbaxxitino pirojektubbanni irko xa’minanniiti loonsoonnihu. Mitticho maxaafa lame rosaanora shiqishate hende attamisiisate hasi’niro xaa yannara 40 miliyoone doolaareeti hasiissanno. Mitticho maxaafa mittu rosaanchira attamisiinso yinummoro 95 miliyoone doolaare hasiissannonke. Mitte kifile giddo mittichu rosaanchira iillinshanni maxaaffa batinyi 13ho.
Mitto maxaafa mittu rosaanchira iillisha dandiineemmoro guma abba dandiinanni. Ikkollana, gobba konne duucha assate dhuki noosetano huwata hasiissanno.
Gobbanniha woxu dhuka hedote giddo worranni suutunni maxaaffate attamo kiiro lendanni ha’neemmoha ikkanno. 120 miliyoone daga heedhanno yine hendanni gobbara Industiriyaalete deerrinni maxaaffa attama didandiinoonni. Gobba hasidhanno maxaaffa Hindetenna Dubayete ha’nanni attamisiinsannihu mamooti geeshshaatiro dileellannoe. Konne qarra tirate maxaaffate attamo handaarinni doorroonni kubbaaniyyuwa Itophiya dagge handaarunni bobbakkanno gede assate. Hakkonni gedensaanniiti gobbate giddo maxaaffa attamisiisate qarri tiramanno yine hexxo assineemmohu.
Bakkalcho:- Rosu minnara safote latishshuwanna rosu isilanchimma woyyeessate looso lainohunni xaa yannara iillinoonni deerra hiittoonni xawisatto?
Pirof. Birhaanu:- Xaphoomunni 49 kume ikkitannoti mootimmanniti uminna layinki dirimi rosi minnara safote latishsha wonshate xiinxallo shiqinshoonninkanni. Konninni, 6 rosi minna callate 4ki deerra wonsha dandiitinori. Shoolki deerra wonsha dandiitinori caabbichunna way; biifado ikkino qaaqquullu godo’litanno bayichi; co’itte kifilla noonsari; mitte kifile giddo 40 rosaano calla rossannowaati. 1kinna 2ki deerrira noori kayinni rosu minnaati yinannikkireeti. 3ki deerrira noori woyyaawa noonsareeti. Xaphoomunni rosu mini deerra wonshiitinoreeti yine bandoonniri 0.02% callate.
Konni garinni rosu isilanchimma woyyeessate assineemmo wo’naalshi gufi’ranno. Konni daafira, rosu aana soorro abba hendummo yannara balanxe loosa hasiissannonkehu rosaano tashshi yite rossannowa rosu minna akata soorratenni woyyeessate.
Xa nooe taje garinni 11 kume 611 rosi minna wo’munni wo’ma gatamarantino. Wayinna caabbichu hee’rannonsa gede assinoonni. Hala’ladu bayichi noonsarino Irshu bayicho laashshitanno gede hanafisiinsoonni.
Sai hawadi yannanni hanafe ‘’Roso ilamate’’ yitanno millimillonni noota rosu minna gatamara calla ikkikkinni 4 kume 871 haaruudde rosi minna ijaarroonni. Kuri giddonni 3 kume 180 balaxote rosi minna; 1 kume 390 umi dirimi hattono 295 layinki dirimi rosi minna dagate beeqqonni ijaarantino.
Ane hedo garinni tini jawa seyooti. Konni garinni hanafantino loossa iibbinshe sufisiisa dandiinummoro rosu handaarinni agarreemmo guma danchu garinni maareekkisiinseemmo.
Bakkalcho:- 2016 Rosu dirinni rosu battalara dagganno yine mixi’noonni rosaano kiiro giddonni 4 miliyoone ikkitannori rosu battalara daa hoogguhu mayraati?
Pirof. Birhaanu:- Ninke amandoommo kiiro garinni 5 miliyoone ikkitanno rosaano rosu battalansara didaggino. 1ki kifilenni 8ki kifile geeshsha rosu battalansara dagginokkiri 3.3 miliyoone rosaanooti. Layinki dirimi rosaano 1.6 miliyoone ikkitanno. Balaxote roso e’anno yine hendoonniri giddonni 470 kume ikkitannokkireeti. 5 miliyoone ikkitanno rosaano agarroonniri didaggino. Konnira jawu korkaati gede adhinannihu gaancenna babbaxxitino ga’labbote qarrubba; daramate ikkito hattono moollete danooti.
Bakkalcho:- Yannanniti ga’labbote booraambe xaphooma rosu loosi aana hiittoo hekko kalaqqino yaatto?
Pirof. Birhaanu:- Ga’labbote hajo base basentenni babbaxxitanno. Albaanni Oromiyu qoqqowira; baxxinohunni Wollaggahonna hattono gaance kalaqantino qooxeesubbara shotu garinni la’nannikki hekko kalaqantino.
Xaano Amaaru qoqqowira kalaqantino gaancenni kiironsa haammata rosu uurrinshuwanna rosaano aana heko kalaqantino. Gaance aye woyteno ikkiro rosu handaarinni calla ikkikkinni duuchunku handaari aana gawajjo kalaqqanno. Itophiyaho sa’u onte dirrara kalaqantino gaancubba lowo waaga baatisiissinonke.
Konni kaminni kalaqantino gaancubba hasaawunni tirre rosaano rosu battalansara higganno gede assate baalunku qeechasi fula hasiissanno.
Bakkalcho:- Rosaano keenate fonqolo lainohunni 12ki kifile fonqolo qixxeessinoonni harinsho handaarunni qarrubba tirate dandiisiissanno?
Pirof. Birhaanu:- Rosaano keenate fonqolo uynanni gara lainohunni amadisiisante ka’annoti sase hajubba no. Umiti, qarra bande afate. Fonqolo mooramannokki garinni hattono awaawurshu nookki garinni fonqollummoro mageeshshi rosaano woyyaawino guma abbitaranna jajjabba rosu uurrinshuwara e’e rosa dandiitanno qixxaawo noonsa yaannoha leellishanno. Korkaatuno, qarrubbate mala kalaqate egenno hasiissannoha ikkino daafira.
Layinkihu, fonqolo adhite dancha guma abba dandiitannore bilchaata rosaano badate loosooti. Kunino, 12ki kifile rosonsa harunsitino rosaano mereerinni rosu qixxaawonsanna dandoonsa garinni jajjabba rosu uurrinshuwara ea dandiitannorenna dandiitannokkire bandanni hayyooti. Jajjabba rosu uurrinshuwara e’annori hakkiicho uynanni roso garunni harunsite maassama dandiitannore ikka noonsa.
Sayikkihunna lowontanni hasiisannohu kayinni rosaanote akatoomi woyyaawanno gede assannoho. Kuni yaa, rosaano fonqolo moorte woy awaawurte sa’’a dandiitannokkita affanno gede; rosiisaanono albi gede rosaanote hasiisannokki garinni fonqolo moorsiisse sa’anno gede assatenni afansha afidhanno harinsho gatteenna rosiisse egennotenni bilchaata assitino bikkinni calla ikkinota huwattanno gede dandiisiisanno. Rosu mini murrootinna deerru deerrunkunni afantanno sooreeyyeno rosaano afidhino egenno bikkinni fonqolante sa’’anna hoogansanni bikkantannoha ikkanno. Insa keennannihuno mageeshshi rosaano garunninna ikkado egenno cu’mishiishshe saysa dandiitu yaannohunni ikkanno. Konni garinni loossa kaajjinshe harinsummoro albillicho rosu handaarinni agarranni gumi daanno gede jawa qeecha afi’rino.
Qara hajo gede la’neemmohu rosu budinke noo deerra seekkine huwatate. Hakkiinnino iillitinonketa tiiu hiiqqamme sissate. Hajo rosunnino aleenni ikkitino daafira. Oosonke albillicho iillitara dandiitanno deerrinna seyoora uminsanni assitanno wo’naalshinna dandoonsanni ikkinni wolu moorsiiseenna sa’e marte ubbannore ikkitannokki gede rosaanoteno ikko dagoomaho rosiisa jawa tiiu roso ikka noosi. Konni garinni rosaanotenna rosu ogeeyyara hattono dagoomaho jawaatanna kaajjado tiia kalanqummoro hakkonni gedensaanni rosu isilanchimma agarsiisate loosino gummaamo ikkanno.
Konnira, rosiisaanonna rosu minna murroota qajeelsa, rosu bude seekkine la’ne woyyeessa; rosu minna deerra woyyeessate loosi danchu garinni loosamannoha ikkanno. Uminsanni nabbabbenna xiinxallite qixxaabbino garinni fonqolante sa’’a dandiitanno rosaano qixxeessa dandiineemmo yitanno hedo buqqeenkenni heda dandiinummorooti rosu isilanchimma woyyeessa dandiineemmohu.
Sai dirira mooru nookki garinni uynoonni fonqoli lowo manna baragisino. Barangoonni daafira kayinni korkaatu maatiro seekkine bande mala kalaqanna harinsho woyyeessa agarranni konni albaanni seeda yannara bae keeshshinoha rosu bude hiittoonni woyyeessanna handaarunni xaaddino hiiqqamme sissa dandiinanni yaannoha huwatanna mala kalaqa agarranni.
Layinki dirimi rosaano xaa yannara rosu minnara afantanno nabbanbanni minna e’anni nabbawa hanaffino. Tini woyyaambe dagginohu rosaano albaanni noo harinsho garinni nabbabbukkinni fonqolo moorte sa’’ate ikkito gargarroonni daafiraati. Rosu handaarinni hee’noommo deerra seekkine anfummoro xaadinonkehu tiiu hiiqqammenni ninkeno fulle oosonkeno fushshine woyyaawa roso rossanno gede assineemmo. Roso calla ikkikkinni manna ikkitanno gede; woyyaabbino hedonna egenno noonsare ikkite woyyaabbino mannootinni ledo hosanna heewisama dandiitannore ikkitannonna amanyootu noonsare hattono moorunni ikkikkinni loosunni ammantannore assa dandiinummoro anera jawa gumaati yee ammaneemmo.
Bakkalcho:- Tayxe fonqolo adhitanno rosaano sai dirinni woyyaawinoha rosu guma maareekkisiissanno yite hedatto?
Pirof. Birhaanu:- Ane hedo garinni 12ki kifile rosaanora uynanni fonqoli gumi gotti yaara dandaannohu balaxote rosinni hanafe haaro rosu budi garinni rossanno gede assinirooti. Tayxe dirinni 12ki kifile fonqolu gumi sai dirinni boodu garinni woyyaawara dandaanno.
Bakkalcho:- Yuniversitubbate leeltannota jirote hafanfarrenna baincho assootubba gargarate hiittoonni loonsanni hee’noonni?
Pirof. Birhaanu:- Yuniversitubbate giddo qarrubba noota anfe taashshote qaafo adha hananfoommo. Bainchu assootinna jirote hafanfarre Yuniversitubbatenni agarrannikkireeti. Umihunni, sa’u lame dirra giddo taashshidhanno gede kullanni keeshshinoommohu konni gedensaanni Yuniversitubbate pirezidaante ikkate qooxeessaho ilaminohanna hakkiichi ga’re hanse abba hasiissannokkitaati. Yuniversitubba egennote mereershubbaati ikkinnina ga’renna boosaallo kiirranni gaamammanniwanna loonsanniwa dikkitino. Yuniversitubba haammata buxane daga jiro dunnanniwaati.
Buxane daga jiro dunne ilamate egenno sayinsanni uurrinshubbara moorunninna bainchu assooti hee’ra dihasiissanno. Konni albaanni noo harinsho Yuniversitubbate loosoho gaammoonni jiro hasi’ni gede xuudhinannitenka. Uurrinshubbano egenno noonsa manna laashshitannore ikkitukkinni ijaara laashshitannore ikkiteeti keeshshitinohu. Ninkeno Tigirayete qoqqowira noo Yuniversitubba agurranna wolootta qoqqowubbara noore qorqortanno gaamo sonkanni noo deerra buunxoommo. Noo qarrubba maati yaannohano bandoommo daafira taashshinanniiti hee’noommohu. Wole agurina pirezidaantoota doorranni harinsho baala gara ikkitinokkita bandoomohura wirro taashshinanniiti hee’noommohu.
Konni ledo amadisiisaminohunni haaruude biddissuwa qixxeessinanni hee’noommo. Hakkonni gobbaanni mootimmate deerrinni lawishshaho Woxu ministere shallagote qorqorsha assite sase doyichonni jirote hafanfarre noota buuxxinoha ikkiro ninkeno hattenne Yuniversite massagganno mannoota baychinsanni kayinseemmo. Seerunnino xa’mantanno gede assinemmo. Gashshootu harinshonsano soorrineemmo.
Lawishshaho Gaambeellu Yuniversite gashshootu hayyo soorrinoommo. Wolayitta Sooddo Yuniversitehano wo’munni wo’ma soorrinoommo. Woxunna jirote mooranna hafanfarre calla ikkikkinni gashshootu ragaanni laanfe noonsareno ikko isilancho roso uytannokkiri aana taashshote qaafo adhineemmo.
Yuniversitubbate rosaano qajeelshansa gudde maassante fulate albaanni uynanni fonqolo adhitinori mereerinni mageeshshi rosaano sa’’a dandiitanno; hiittoo rosooti uynanni hee’noonnihu yaannoha buunxeemmo. Mootimmate jiro horoonsidhanni isilancho roso uytukkinni keshshite 20% woy 30% rosaano calla sayissanno Yuniversite heedhuro hatti Yuniversite dikkitino. Konni daafira ninkeno anganke worre roso uynanni harinsho taaltanno gede hala’lado looso loonseemmo; duuchu gari bikkaancho qixxeessine keenneemmo.
Yuniversitete pirezidaante ikka dandiitannori egennonna dhuku noonsare ikka hasiissano. Lawishshaho, Wolayitta Sooddo Yuniversite pirezidaante ikkate ga’resi Wolayitta ikka dinosi. Egennonna dandoo noosihu hiikkuno bikkaanchu garinni gaamame loosara dandaanno. Yuniversitubba kalqoomu egenno uytannore ikka noonsa.
Ninke gobbara Yuniversitete massagaano assine gaammanniri sirchunni calla ikkikkinni qachunni hansanniitiwe gaammanni hee’noonnihu; kuni assooti horontanni digaraho. Yuniversitubbanke qachu laooshshinni fushsha noonke. Lawishshaho Debre Maarqoosi Yuniversite massagannoha Soojjaati Goojjaamenni hanse worranni; Galchimi Goojjaamenni nafa dihaa’nanni; Amaara calla ikkano dihasiissanno; kuni baincho assooteeti.
Kuni assooti horontanni hasiisannokkihura adhamooshshuno dinooho yine taashshinanni hee’noommo.
Konni gedensaanni Yuniversitete pirezidaante ikkate kalqoomu deerrinniiti heewisiinse gaamateeti hasi’neemmohu. Yuniversite jawu deerrira iillisha dandaannoha ikkiro Diyaasporunnino heewisantanno gede kaayyo kalanqeemmo.
Yannate hajooti ikkinnina seeda yannara rumuxxe keeshshinoha Yuniversitubbate giddo noo qarra wo’munni wo’ma tirreemmo; duumbara hingeemmori dino.
Bakkalcho:- Oottonke xawishshi daafira wodaninni galanteemmo.
Pirof Birhaanu:- Anino galateemmo.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Ammajje 7, 2016 M.D
