4Ki gobboomu dandoote heewo “Bilchaata buqqee; ogimmatenni ikkadda qansoota” yaanno adawarshinni Dotteessa 27,2017M.D kayse Onkoleessa 2,2017M.D geeshsha Addis Ababaho IFDR Tekiniketenna ogimmate qajeelshi Inistitiyutera harinsanni hee’noonni.
Gobbate giddo deerru deerrunkunni afantanno ogimmatenna tekinikete Kolleejjubba kalaqote loossansanna laalchubbansa heewote shiqishshino. IFDR Loosunna Dandoote ministere tenne heewo qixxeessitinoha ikkanna; Ministircho Muferiaat Kaamili tenne yannara coyidhanni; Itophiyu layinki bareendete gafa hanaffino yitino. Ogimmate latishshi gobbanna qansoota heewisamaano assate qeechisi luphiima ikkinotano kultanno.
Ikkinohura, albi bareedda gobbate utuwimmanna ayirrinye agarsiisate kakkalantinorenna sharrantinori qaaggooshshi barra tenne dandoote heewo hanafisiisa addi tiro afidhinota kayissanno.
Tini shoolki doycho gobboomu heewo dandoote, tekinolojete hattono handaara irkissannota loosunni leellinshanninna xiinxallubba uurrinshubbatenni qoqqowubbate geeshsha harinsoonni heewubbanni qeelaano beeqqaano ikkitinote.
Tenne gobboomu dandoote heewonni Itophiyu kalqoomu dandoote heewo miila ikkite karsamase kaima assatenni iibbadu garinni harisate hende qixxeessinoonni.
Ikkinohura, qansootu heewote beeqqaano ikkatenni tekiniketenna ogimmate qajeelshi uurrinshubbanni loonsoonninna laashshinoonni tekinolojubba shiqqeenna daa’’atisiinsanni hee’noonni.
Addi addi tekinolojete laalcho heewote shiqishshe daa’’atisiissanni afantanno uurrinshubba mereerinni Hawaasi Pooli Tekinikete Kolleejje mittete. Ninkeno tenne lamala wosinchi gafinkenni Kolleejjete Diine ikkinohu kalaa Melkaamu Baraasihu ledo keeshsho assinoommo. Wosinchinke ledo assinoommo keeshshonni kaysino hedo aananno garinni qineessine shiqnshoommo. Dancha nabbawate yanna!
Bakkalcho:- Hawaasi Pooli Tekinike Kolleejje xintantu yannara hiikkuri qajeelshu handaarranni hanaffu?
Kalaa Melkaamu:- Albaanni Hawaasa Tegibaare Ide yaamantanno uurrinsha ledo halante tekiniketenna ogimmate qajeelsha mitteenni uytanni keeshshitu gedensaanni 1990M.D umose dandiite Kolleejje ikkite 12ki kifilenni rosu finoote kaartinni uynanni yannara 10+3 yinanni deerrinni qajeelsha aa hanaffino. Sa’u 27 dirrarano addi addi ogimmate qajeelshubba uytanni keeshshitino.
Xaa geeshshano 200 kume ale ikkannoha haranchonna seeda yanna addi addi qajeelsha uyte gobbate giddonna Baarawidi loosu hattono Industirrate ogimmanna egenno noonsa qansoota shiqisha dandiitino Kolleejjeeti.
Tini Kolleejje umikki yannara sase ogimmanniiti looso hanaffinohu. Mekaanikse Awutomootive hattono haqqu loosinni qajeelsha aa hanaffino. Hakkonni gedensaanni xaa yannara 23 ikkitanno addi addi handaarranna (occupation) hattono tonne rosu golla (departments) tantanante qajeelsha uytanni afantanno.
Bakkalcho:- Kolleejje haammata qajeelshu handaarra nooseta ikkasenni qajeelsha uytanno ogeeyye woy rosiisaano hasiisanno garinni gaamantino?
Kalaa Melkaamu:- Xaa yannara 217 qajeeshiishaano heedhanna 116 gashshootu loosaasine no. Xaphoomunni 331 loosaasine qaxarreenna loossanni afantanno Kolleejjeeti.
Bakkalcho:- Xaa yannara diru giddo mageeshshi qajeelaano haadhine qajeesha uytinanni heedhinoonni?
Kalaa Melkaamu:- Kolleejje konni dirinnino la’nummoro 23nte addi addi ogimmate qajeelshi handaarranni 4 kumenna 900 ale ikkitannore seeda yanna qajeelaano barri yannanni, lamalate goofimarchi (weekende) hattono hashshi yanna qajeelsha uytanni no. 15 kume ale ikkitanno gobbate giddo harancho yanna qajeelsha uytanni noo Kolleejjeeti. Konnirano, xaa geeshsha 5 kume 750 Baarawidira higge loosoho hadhanno meentira qajeelsha uynanni hee’noonni. Xaphi assine la’neemmo woyte Kolleejje xaa geeshsha qoqqowinke giddo albisa ikkite qajeelsha isilanchimmatenni uytanni afantanno.
Konni amandoommo 2017M.D Kolleejje baxxitinota assannosehu Soojjaati Afrikira wolootta Kolleejjubbara nookkiti ISO isilanchimma deerra (ISO 21001:2018 Education Management System) yaamantannota kalqete tajete woraqata adhitino. Kuni ISO tajete woraqati yaa Awuropu kiiro garinni 2018 kawa xaa geeshsha Itophiyu giddo umikkita ikkite tajete woraqata adhitino Kolleejje dino. Hawaasi Pooli Tekinikete Kolleejje kayinni umikkita ikkite tajete woraqata (certificate) adhitino.
Hakkonni gobbaannino tini Kolleejje Soojjaati Afrikunnino heewisamaancho ikka dandiitinote.
Kolleejjenketi ajuujano Awuropu kiiro 2030 garinni Soojjaati Afrikira albisa Kolleejje ikkitanno gede assate. Kolleejjete ajuuja garunni timo ganateno addi addi tekinolojubba, kalaqote loossa, hattono Industirrate ledo xaadooshshe kaajjishate loossa loonsanni hee’noommo.
Hawaasi Pooli Tekinikete wolootta Kolleejjubbanni lawishsha assannoserichi umikkihu kalqoomunnita ISO tajete woraqata afi’raseeti. Layinkiti, addi addi Industirra ledo umise boorde kalaqidhe loossanni noota ikkaseeti. Togo yaa Hoccu loosinni (Textile and Garment) yineemmotenni jajjabba Industirra amaddino tekinikete boorde afidhino Kolleejjeeti. Hoteeletenna Turizimete handaarinnino gobbanke giddo qaddo qajeelshu uurrinsha assine tantannoonnite. Kuri baala xaphi assine la’neemmo woyte Kolleejjenke xaa yannara 27 dirra rosichose albira fushshite dhukase kaajjishidhe qajeelsha uytanni afantanno.
Bakkalcho:- Kalqenkera Industirete handaarinni jawa lophora iillitino gobbuwa ogimmate handaarira illacha uytino daafiraati. Ninke gobbara kayinni sa’u seeda sannara konni handaarira illacha tuga hoogatenni hasi’nanni lopho daggukkinni keeshshitu gedensaanni gobboomu deerrinni illacha tungoonnina konni ragaanni Kolleejje tekinoloje reekkatenna halashshate illachishshe loossanni noo gara hiittoonni xawisatto?
Kalaa Melkaamu:- Konni ragaanni qajeelshu isilanchimma lowontanni hasiissannote. Tekinoloje reekka lainohunni dhuku noohu, qajeelsha danchu garinni adhino qansichi kalaqu looso loosanno. Togo yeemmo woyte Kolleejjenkera qajeelsitannori dhuku noonsareeti. Konni deerrinni tekinolojete loossano la’neemmo woyte xaa yannara qoqqowu deerrinnino sa’ne xaa yannara gobboomu deerrinni dandoote heeworano Kolleejjenke baxxinohunni lowo manni daa”ata dandaannore kalaqote laalchubbaati haadhe shiqqinohu.
Kolleejjenke uurritu yannanni kayisse ikkikkinni sai 2010M.D kawa calla xaa geeshsha 280 ale ikkitanno addi addi kalaqote loossa (tekinolojubba) Interpirayzootunniwa iillitanno gede assitino. Shimmammadda, manaddanna jajjabba Interpirayzeno Kolleejjenke irkonni kalaqantino.
Kolleejjenkenni Interpirayze irkisatennino sa’ne umisenni kalaqote loossa loossannonna umisenni lophitanno gede; umise kalaqote loossanni giddo eose gamba assi’ra dandiitanno gede assate tekinolojete loosi lowontanni illacha tunge loonsanniha ikkanno.
Bakkalcho:- Tenne 4ki gobboomu dandoote heewora Kolleejje hiikkuri tekinolojubba haadhe shiqqino?
Kalaa Melkaamu:- Kolleejjenke tayxe 2017M.D 4ki gobboomu dandoote heewora addi addi kalaqote tekinolojubba haa’ne shinqoommo. Anfinte gede qoqqowinke giddo jawu quchumi Hawaasa ikkanna; Soojjaati Afrikirano woyyino quchumaati yine la’nanniwidira lophanni noo quchumaati. Itophiyahono Addis Ababunni aane woyyino quchumaati. Konne quchuma su’naado assitannori mereerinni mittu Hawaasi Garbaati. Hawaasi Garbi babbaxxitino korkaattanni daafamannokki gede hattono qooxeessu isilanchimmanna co’ichimmano agarate dandiisiissanno tekinoloje loonsoommo. Heewote shiqqino tekinolojubba mereerinnino pilaastike daakke hayishshite mooshshitannota hattono harunsite pilaastike wolootta horora hossanno gede assitanno gede loonsoommo tekinoloje noonke.
Hakkiinnino sae maatete jireenya buuxisiisate dandiisiissanno tekinolojubbano loonsoommo. Lukkuwu sagale daakkannota, karsiisse baxxino garinni sagalimmate injiitanno gede assitanno tekinoloje loonseeti gobboomu daa’’attotenna heewote shiqinshoommohu. Konni gobbaanni irkinsummo Interpirayzubba widoonnino Lukkuwu quuphe daranno tekinoloje loonsoommo. Kuri gobbaannino duucha tekinolojubba loosantino.
Qajeelaanonke arrishshote wolqa horoonsi’ne sagale loosi’ra dandiinanni tekinolojeno shiqishshino. Xaphi asine la’neemmo woyte Kolleejjenke tekinolojete looso loosateno albisate. Qoleno kilaasterenke hundaanni noo Kolleejjubbano irkissanni xaa yannara gobboomu deerrinni albisa ikkino looso haa’neeti shinqoommohu. Harunsineno sa’u lamalara qoqqowinke pirezidaantichi Desta Ledamo Kolleejjenke towaate lainonkanni.
Tini Kolleejje Awuropu kiiro 2030 garinni Soojjaati Afrikira albisa Kolleejje ikka dandiitannota leellishannori noota qoqqowinke pirezidaantichino hedo worinonkanni. Konne tekinoloje kalaqatenna halashshate loossano halamaano bissanni ledo qinaambe loonsanni hee’noommo.
Buna daakke qixxeessitanno tekinolojeno haa’ne shinqoommo. Konni gobbaannino Kolleejjenkenni loonse Interpirayzubbatenna kalaqu looso hasidhannorira reekkinoommo tekinolojubba haammata no.
Tenne 4ki dandoote heewora Kolleejjenkenni dandoote heewisantannore haammata qajeelaano haa’ne shinqoommo. Kuri qajeelaano harunsine ha’neemmo yannara Intepirayze, Industiriyaaliste ikkitannoreeti hattono Industirete giddo qarra tirtannoreeti. Uminsano Industirete ikkitannoreeti loosono kalaqidhanno wedellaati. Kuri wedellano qoqqowinke gede Kolleejjenkenni irkinsanni dhuka afidhanno gede assineenna kalaqote loosonsa adhite shiqqino.
Bakkalcho:- Qooxeessaho addi addi handaarranni Interpirayzetenni loosu kaayyo kalaqidhino qansoota Kolleejje’ne hiikko garinni suffino irko assitanni afantanno? Assinoonninsa irkonni daggino soorrona hiittooni xawisatto?
Kalaa Melkaamu:- Kolleejje woy uurrinsha tantanantannohu dandoo afi’rino qansicha kalanqe dandootenni irkisantinota loosu kaayyo kalaqateeti. Loosu kaayyo kalanqi gedensaannino sufino garinniiti irko assinannihu. Tenne irko assateno Kolleejjenke amadde loossanno mixo mereerinni tantanantino Interpirayzoota irkisse Interpirayzootu shiimmaaddunni mereerima; mereerimunni jajjabba ikkite; hakkiinnino Industire ikkita geeshsha irkisa mixo amandeeti loonseemmohu.
Tennera Kolleejjenke xaa yannara 3000 ale ikkitanno Interpirayzoota amadde irkissanni afantanno. Hakkonni aleennino 8 kume ale ikkitannori Interpirayzete giddo loossannore irkisanna qansootaho qajeelsha uynanni.
Qajeelshano xaa yannara 4 addi addi paakeejenniiti uyneemmohu. Umikkiti tekinolojetenni irkisate. Layinkiti dandootenni irkisate. Sayikkiti, dikkote xaadooshshinni (entrepreneurship) irkisate. Shoolkiti, kayzenete looso loosate. Kuri loossa hala’ladu garinniiti loonsanni hee’noommohu. Loonse gumano abbinoommo. Tennera halamaano bissanni ledo qinaawatenni baxxinohunni Sidaami qoqqowi gobbate deerrinni heewisamaanchonna lawishsha ikkanno qoqqowo ikkasinni Qoqqowu Loosu Dandootenna Interpirayzete Biiro handaaru loossara hala’lado dhuka kalaqqino.
Biiro gobboomu deerrinni heewisamaancho ikka dandiitinote. Konnirano kaimu looso kalanqoonninsa qansoota dandoo afidhanno loossa loossanno. Hawaasi Pooli Tekinikete Kolleejjeno halamaano bissanni ledo ikkite dandoo afidhino qansoota kalaqate loosi Loosu Dandootenna Interpirayzootu Biiro ledo halamate. Dhukunni irkissanno massagaano noo Biirooti. Qoqqowinke pirezidaantichino konni handaarira uyno illachi wolu illachinni baxxino garinniiti. Qoqqowu deerrinni duuchunku illachira assinanni irko taalo ikkituro nafa kuni illachi kayinni qoqqowinkenni calla ikkikkinni gobboomu deerrinnino jawa illacha tungoonniho. Gobboomu deerrinni wedellu kiiro xaphooma dagate kiironni 70% ale ikkitanno. Qoqqowinkerano hakkonni bikkinni haammatu wedelli nooha ikkasi kaiminni qoqqowu mootimmano jawa illacha tuggino hajooti. Konni garinni halamaano bissanni ledo qinaambe loosanke woyyaawino gumira illineemmo gede dandiisiissinonke.
Bakkalcho:- Kolleejjete ikkado qajeelsha aa dandiisiissannori hasiisanno uduunni woy maashinna guuta ikkino garinni wo’mitino yine hendanni?
Kalaa Melkaamu:- Qoqqowu mootimma jawa illacha tuggino handaara ikkasinni diru dirunkunni 50 miliyoone ale ikkanno woxu fulonni maashinna hirre Kolleejjubbateeti beenkannihu. Hawaasi Pooli Tekinikete Kolleejjerano dhuku mitiimma dino. Baxxinohunni, maashinnate anje gatisateno tekiniketenna ogimmate hasatto kaima assino garinni qooxeessunnita lophate eltonna injo kaima assino garinniiti qajeelsha uynannihu. Konni ragaanni irkono dhukuno hala’ladote. Konni gobbaanni halanya uurrinshubbano horoonsi’ratenni Kolleejjenkera dhuka kaajjishate looso loonsanniiti hee’noommohu. Xa hee’noommo deerrinni hasi’noommowa iillinoommo yaa hoongummorono albillicho hasi’neemmowa iillate noonke mixo hala’ladote. Isilanchimma afi’rino qajeelsha aate dhuka afidhino maashinna noonke.
Qooxeessinkera Industirrano noo daafira qajeelsha Industirrate ledo halammanni uynanni. Qajeelsha 70% Industirranniwaati uynannihu. 30% uurrinshate giddooti uynannihu. Konni ragaanni hala’lado Industirra noonke. Industirrano dhuku noonsareeti. Kuri dhuku noonsa Industirra ledo lowo illacha tunge loonseemmo daafira isilancho qajeelsha aate mitiinsannonkeri dino. Baxxinohunni kayinni qoqqowu mootimma handaaraho addi illacha tuggino daafira hasiissanno maashinna hirre 2014M.D hanafe sa’u dirraranna tayxeno haammata maashinna hirre Kolleejjubbate beenkanniiti hee’noonnihu. Kuri Kolleejjubba mereerinni Hawaasi Pooli Tekinikete Kolleejje mittete. Kolleeje dhuku nooseta ikkiturono kayinni xaano hasi’noonniwa iillinoommo yaa kayinni dikkino. Harinshotenni iillineemmota kayinni mixo amande loonsanni hee’noommo.
Bakkalcho:- Hawaasi Pooli Tekinikete Kolleejje albillicho ajuuja maati?
Kalaa Melkaamu:- Kolleejjenketi albillicho ajuuja Awuropu kiiro garinni 2030ni Soojjaati Afrikira lawishshanna albisa ikkitino Kolleejje ikkate. Hattenne ajuuja amande xaa yannara tekinolojete, dandoote illacha tungeemmo. Hattono maassante fultino qansooti Industirrate giddo loossanna la’nanni hee’noommo. Lawishshaho, Roori Hoteelera qaxarante loossannori mereerinni 80% ikkitannori Hawaasi Pooli Tekinikete Kolleejjenni Hoteelenna Turizimete handaarinni qajeelte fultinoreeti.
Bakkalcho:- Konni handaarira mootimma calla ikkitukkinni dagoomuno hiittoo illacha tuga noonsa yaatto?
Kalaa Melkaamu:- Gobba lophitanno gede hasi’niro hattono jireenya buuxisiinseemmo ikkiro dagoomu baxxinohunni konni handaarira addi illacha tuga hasiissanno. Wedelluno ogimmate handaarinni anga tidha noonsa. Ogimmatenni anga tidhinohu gobbate giddono ikko Baara wido looso afi’ranno. Ogimmate handaarinni qajeeltino qansootira Itophiyu mootimma xaa yannara Baarawido babbaxxitino gobbuwara loosu kaayyo xaadissanni afantanno. Anga tidhino manni hiikkono mare loosu kaayyo afi’ranno. Baxxinohunni, konni handaarinni qajeeltinori xaa geeshsha loosu kaayyo afidhinokkiri yine fillanniri mereerinni la’niro 5% callaho. Qajeeltinori mereerinni 95% loosu kaayyo afidhanno. Konnira, wedellu haammatte konne handaara karsama noonsa. Wole ogimma heedhuro nafa mannu tekiniketenna ogimmate handaarinni ogimma afi’ra noonsa. Ogimma noosi qansichi loosono kalaqanno; kalanqoonnihura e’’eno guma abbanno. Looso kalaqinohu ledono halame loosanno. Umisino kalaqanno daafira tenne ogimmanni anga tidha hasiissanno. Xaa yannara handaaraho gobboomu deerrinni uynoonni illachino jawaho. “Dandoo afi’rino qansichi Itophiyu jireenyira” yaannohunniiti illacha tunge loonsanni hee’noonnihu.
Dandoo noonsa qansooti lowontanni hasantanni noo daafira wedellu konne handaara e’’e dandoo afi’ranno gede hattono afi’nanni kaayyo baalantenni umonsanna gobbansano miinjankeno lossitanno gede sokka’ya saysate hasi’reemmo.
Bakkalcho:- Yannakki fajjite oottonke xawishshi daafira wodaninni galateemmo.
Kalaa Melkaamu:- Anino galateemmo.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Dotteessa 30, 2017 M.D
