Gobbanke haammata daganna dagoomi muziyeeme yaamamatenni egennantino. Kuri daganna dagoomma babbaxxino budi noonsaha ikkanna; kuri budu balchoomma haammata horo noonsa. Kuri mereerinnino kipho tirate horoonsi’nannire budu balchoomma kullanni.
Gobbate haammata daganna dagoomma heeransa haammata kiphuwa keeraa`mitino doogonni tirate dandiisiissanno balchoommanna budillitte amanyootubba afantannowa ikkitanno gede dandiissiisinose.
Kuri kiphiwa tirranni amanyooti ayidde ikkitinori mereerinnino Sidaamu daga mittete. Sidaamu daga hundinni hanaffe massagantanninna galtanni heedhinoti, dirrate agarte keeshshiishshinoti bidillitte uurrinshuwa, balchoomma, rosantino hayyubbanna amma`note amanyootubba noose. Kuri giddonnino gashshootunna yooaanchimmate, kipho tirranniti, budillichu seerinna amanyootu, luwu uurrinsha, hattono dadillunna hagiirru yannara horoonsidhannoti budillitte godo`lubba /annuwu qeexaali/, sirbu uduunnichi, budu uddiranna seesubba, diro kiirrannihu, barranna agana kiirranni garinna diru soorro barri “Fichee” lawishshunni kullanni.
Macciishshama roorenkanni kiphuwa keeraa`mitino doogonni tirate qara amanyoote ikkitinota xawinsoonninna dirrate horote aana hossino budillitte kipho tirranni ha`nura balchoommanke mereerinni tenne borronni Sidaamu dagaha kipho tirranni amanyoote la“ate banxoommo. Konni bidillichu balchoomi aana muli yanna giddo Araarso Gerremewu (Dr) borreessino borro konni loosira horoonsi`noommo.
Araarso Gerremewu (Dr.) rosu handaarinni umi digiresi Ikonomikisetenni Hawaasi Yuniverisitenni, ayyaanaame roso Ivaanjelikaal Tiolooji kolleejjenni; layinki digiresi ‘’Cooperative development’’ rosu golinni Hawaasi Yuniverisitenni hattono sayiki (PhD) digiresi Viizhin Internaashinaal USA Kaliforniyunni afi`rino.
Xaa yannarano Sidaamu qoqqowi mootimma Fayinaansete Biiro sooreessa ikke owaatanni afamannoha ikkanna; ilamate buqqee duuchu garinni lophitanno gede jawaatannonna ‘’Affini Development Initiative Forum’’ safaanonni mittoho.
Araarso (Dr) “Affini” yaamamino maxaafisinni xawisino garinni; “Affini” yinanni Sidaamu songo aana horoonsi`nanni budillichu amanyooti, songote dukkisamaano mimmito xa`mitanno; hayyote harinsho noosi budillicho keeru balchoomaati. Kunino berooha leellishanno, techora qoropho huwachishanno, ga`ara illacha aanno, ee adhate harinsho kaajjishino dimokiraasete harinsho noosi budeeti yee huwachishanno.
Kipho tirranni harinsho aana songitinore “Affini” yinanni xa`minannihu hajote illacha aate, wodaninni macciishamate, hasaawu harinsho suwisatenna macciishshammetewiinni agaramatenna halaale hasate assinanni kipho tirranni amanyooteeti.
Hammata hajubba kiphote widira soorrantanno gede assitanno coyibbanni mittu macciishshama hooganna mittu wolu hedo macciisha hoogate yaannohu Araarso (Dr); “Affini” amanyooti hasiisinohuno yanna adhine coye garunni buuxatenna wodanchate kaa`lanno yee maxaafisi aana worino.
Araarso (Dr) xawishshi garinni; ‘’Affini’’ amanyooti uurrinshate; yannanna bayicho amadino balchoomaati. Affino Sidaamu daganni egennaminohonna ayirrinsanniho. Baalunku amanyooteho galtanno gede assanno. Ilamatenni ilama harinshosi agare xaa geeshsha sufino balchoomaati. 500 dirrara albaanni heerinoha mitto Sidaancho manchi hedeweelcho Kaaliiqi fajjonni wirro hige dayemmero tekinoloojete lopho korkaatinni duuchunku coy soorramisiro affini kayinni biinfillisinna gaacheenunku ledo Sidaama afirannosi.
Affini uurrinshate yinanni woyteno uurrinshu loosu hayyo garinni Biiro heedheennasi qaxaramino manni noosi uurrinsha ikkitukkinni, uurrinshunniha ikkinokki garinni gumullanni. Ikkollana loosu hayyo baalunkura xawo ikkitino uurrinsha ikkasinniti. ‘’Affini’’ bayichoho yinanni woyteno amanyootu gumulamanno bayichinna yanna konne su`misha amadinohuraati. ‘’Affini’’ amanyooteno, uurrinshano hattono bayicho leellishannoho. Affini ge`nete biinfille, wodanchate qacce, coyibba tittiratenna qarrubba sumiimmetenninna gutunni tirate dhuki noosita maxaafu aana xawinsoonni.
Sidaamu budi addi xawishshubba yaano Fichee-Cambalaalla ayirrinsanni gari, Luwu amanyootinna wolootta haammata budillitte balchoommanna dagoomittete assootubbanni lowontanni jiroo`minoho. Affinino Sidaamu daganni jawa tironna dargu noosi. Affini amanyooti kipho tiratenna keeru gatamarshi harinshonni Sidaamu heeshsho giddo afamanno, dhaggetenna hala`ladunnino horote aana hosino amanyooteeti.
Affiniha umi qeecha lainohunni maxaafu aana xawinsoonni garinni; Sidaamu budinni qarunni mitteenni heera, gutu sumiimmeranna balchoomaho, gatona yaatenna araaraho injoote akata kalanqanni bareeti. Ledotennino keeraancho, xawadonna, demikiraasete hasaawa assatenni beeqqonna taalchimma luphiimu deerrinni kaajjishanno. Affinihu jeefote illacha baalante hajubbanni sumiimmete aana iillate.
Affini amanyooti Sidaamu daga dhagge gede, dagate ayimma, Afoonna babbaxxitino budu bissa seeda yanna assoote ikkinotano maxaafu aana xawinsoonni.
Keeraa`mino xaadooshshe harisatenna dagoomu mereero hiittenne muro aana iillate addi uduunnicho ikke horote aana hosanno. Konni garinni hasaawu woy malu hasi`nanni gafa gana geeshsha budu massagaanonni woy dagoomittete deerrinsanni luphiima darganna ayirrinye uyinanninsa geerrinni gumulamanno. Affini amanyooti nookkiha hiittenne murono aa didandiinanni.
Araarso (Dr) maxaafisinni yiino garinni; Affini Sidaamu giddo murote gede borreessantinokki seeru chaartere gede kiiramanno. Hiitti kipho woy qarru Affini amanyootinni la“amara dandaanno. Dagoomu giddo hiikkonni deerrinnino kalaqantanno shota hajonni kayise lowontanni sarraaqantino hajubba geeshsha noota baalanta hajubba gashshano dandaanno.
Affini amanyooti koo/tee hajubba lede meentu ikkadimma kaajjishanno. Kunino qarunni meentu qoossubba ayirrisiisatenna agarate; labballu aliidimma hunate kaa`lanno. Lawishshaho, “Yakka” Sidaamu giddo koo/tee aana xaaddanno miiconna meentu qoosso kado effi`re giwatenna agarsiisate dagoomu ragaanni egennamino kaajjado seeraati. Sidaamu meenti konni ragaanni Affini; hasiisiro labballu aana kajjadonna rosiisaancho qoricha tugatenni hajo seerunni amadate qara qeecha fulannoha “Yakka” qinaawino garinni keeru dira assatenni qoossonsa agarsiissanno hayyo assiteno horoonsidhanno.
Baalanti Affini harinshubba massagantannohunna gumulantannohu budillitte wodhubbanna seerubba garinniiti. Seeru hunaano ikkite afantinorinna Affini hajajo gobbaanni ikkitino hallanyooti aana sayinsanni muro hiittenne dagoomittete assootubbanninna horubbatenni hoolanno. Woloottu ledo heerannonsa xaadooshshe ruukkisanno budu wodho ikkinotano maxaafu leellishanno.
Seeru amanyootinna wodho lowo geeshsha luphiimanna dagoomu miilla baalantenni gumulamannonna babbaxxitino gobbuwa wolootta gobbuwa aana tugganno wodho gede kaajjado qoricha ikkinotano huwachishanno. Affini baalantanni hasiissanno mashalaqqubba beehatenni, halaale hasatenna buuxatenni kipho tiratenna xaphooma keeru gatamarshira qara harinsho ikkinotano huwachishanno.
Affini amanyooti hunaancho qorichishanno; miicaminohano kiisanno. Konne amanyoote kaddannorenna ayirrisa hoogate wo`naalanno hallanyano ikko gaamo iillitannositi dagoomittete qorichi luphi yiinoho. Seera yaamamatenni egennamino qorichi dagoomitte, miinjittenna ayyaaname qoricha calla ikkikkinni iillishannoha tiiu shettono shotunni shaarannoha dikkino.
“Affini” songote hasaawi yannara murote hedo uyinanni harinsho aana songaano wolaphotenni hedonsa xawissanno gede fajjanno budu amanyooteeti. Ikkinohura, Sidaamu baattora heedhannoti hiitti dagano konni amanyooti kaiminni jawa wowe macciishshantannonsa. Dagoomu mereero heedhanno yannarano luphiima addaxxona hobbaatuno macciishshamannonsa. Affini balchoomi hasaambe macciishshama uddirino, cincanna ge`ne uddisiisanno. Macciishshama kaajjishanno, mimmito shollishantenni roore ge`ne dooranno jawa amanyooteeti. Kuni balchoomi baalunku Itophiyunna Afriku dagaha araaranna keere dirrinsanni uduunnicho ikkeemmero gobbankeno ikkito gobboominkeno horaameessa ikkannonkanni yeeno gaabbotenni xawisanno.
Sidaamu budinni mannu coyi`ranni “Affini” yinikkinni mereeroho die`nanni. Wolu garinni mittu miicamino manchi hiikko danitano qaafo adhasira albaanni balaxe mulesi noorira woy jajjabbaho “Affini” yaatenni egensiisa budillitte gadachosiiti. Konne assikkinni ka“e qaafo adhiro qoricha tungannisi.
“Affini” halaale hasatenna farco aate akati ledo lowontanni xaadanno. Halaale qorqoratennninna buuxatenni aananno assooti widira harate “Affini” hajote aana egenno noosihu hiikku manchino mashalaqqe aanno gede hala`lado kaayyo kalaqanno.
Dagoomu giddo kiphonna giwansho kalaqantannokki gedeno ikko kalaqantuhu gedensaanni coyibba ga`labbisatenna albi keeri dirranno gede assinannihu budillichu amanyooti “Sicco” yaamamatenni egennamanno. Muro afidhino coyibba, kiphiwanna gibbo araarunni gooffanno gedenna wirro ka`annokki gede sheemaate e`nanni amanyooti qole “Gondooro” yaamamatenni egennamanno.
“Qege fiica”no wole budillicho amanyooteeti. Kunino mittu manchi uullanni ka“e wolu lubbo huniro budu garinni murrannita mundeete kiiso baatihu gedensaanni reyihunna shiihu maate mereero diinimmate macciishshamme heedhannokki gede sufote keere injeessinanni amanyoote ikkasi maxaafunni huwachishino. Kunino gumulamannohu amanyoote gashshanna massaga dandiitanno kifillanniti. Kaajjitino gibbonna yekkeero hudhurono nafa macciishshamatenni yoo uyinikkinni disa`nanni; konnirano deerru deerrunkunni afantannoti amanyootu gumulsiisaano “Halaale” hasatenninna buuxatenni wodhote gede amadde gumultannoha ikkanno.
Kuni bidillichu farcote amanyooti Sidaamu daga dhaggetenni seeda dirrara mereershu mootimma safantukkinni luwu amanyooti garete garentenni meessi gashshooti tantanubba diriirsite loossanni keeshshitino.
Sidaamunnihu gobbate geerchi “Baxillaanchisira yoo aara ha`re baarigaaraho yoo aanno” yitanni coyidhannota Araarso (Dr) xawise; kunino halaalu bayiriidimma leellishannota egensiisino. Xambe, halaalaanchimma, dinye uyinanni gari, hasaawu ledo sumuu yaanno maammaashshanna yaatto karsite shiqishatenni sarraaqaminoha hibbo ikkino qarra giira kissino coomi gede daadanno gede assanno yeeno balchoommannita qarrubba tirate dhuka huwachishanno. Gosate giddo dagoomittete kiphonna sumuu yaa hoonge xaaddanno woyte beeqqonna assatenninna qeechansa fulatenni dagooma owaatate looso loossanno.
Kuri labbinore ha`nura balchoomma agarrammonsaranna gaancubba keeraancho doogonni tirate hiittenne yannannino aleenni xa horonsi`nammonsara hasiisanno. Kuri balchoomma ilamate tareessate hattono uurrinshu farcote harinshonni leeltanno miico shotisate qeechinsa luphiima ikkinota huwante loosano hasiissanno.
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Ammajje 7, 2016 M.D
