Manchi beetti ille bushinore calla hassanno. Seyinorenna biifinore kayinni la’’e bokkeessatenna naadate budinke woffiimaho. Techo la’noonnire naande ga’ara loonsanni loosira sinqe tungiro lopho rakkanno.
Sayinsummo lamalanni kayise beroo geeshsha Sidaami qoqqowira 6 agani giddo loosantino loossa towaatate kaayyo afi’roommo. Qoqqowu amaale mini miilla uurrinshu komite bero Amaalete mini songo hanafansara albaanni loosantino loossa towaattino. Dagittete tuqu xaadooshshira xallinannirenna basete leelline la’anannire heewisiisummo woyte afi’noommoha agurre hoongoommore calla la’nanna ille seyinore agurte bushinorenna xeinore leellishshanni noonketa keenoommo.
Sidaamu qoqqowo ikkinkunni sase dironna mitorella kiirsiisino. Duuchuri mitte Arrishshonni digoofanno. Balaxxinoti tantanote xa’mo dawaro afidheenna techo kuneeti mitte mootimma ikkatenni Federaalete mootimma qote hooffayidinna albisu nookkiha uurrine hasiissanno horo afi’rate iillinoonni. Kuni mittoo’matenni sharrammeenna dayino gumaati.
Wolaphote sharrammoonni sharro techo latishshaho sharramatenni afoo mitto foole shitto assi’ra hasiissanna loosaminore maanfe,latinore madaarre hooginore calla reqeccisha Sidaamaho dieltanno. Togo yeemmo woyte xeinore kula cubboho yaa dikkitino. Xeinore kullanna taashshinanni. Seyinoreno naandanna kaajjinanni. Tini rosama noose.
Towaanyo’yanni Mereerimu Sidaamu zoone calla towaate hedo wora loosamino latishsha ruukkisanna ajisha ikkitoonke’e ikkinniina; mitte basera la’noonniri wolewano noota Amaalete mini miilla bero songote aana naqqassino. Taala hasiissannori nootano hattonni.
Mereerimu Sidaamu zoone gashshooti qara gashshaancho kalaa Mengistu Maatewoosiha towanyosi hoshsho xawisaera k o y i s o o m m o h u , r o o r i m a n k a n n i fayyimmate aana kayisanni; “Fayyimmate handaarinni fayyimmate mereersha biifisate gatamaratenna amuwu fooliishshi`ranno mine loosatenni hala`lado looso loonsoommo” yaanni xawisino..
Baxxino garinnino mulu xisso afidhino qansooti kiiro Sidaami giddono lowo geeshsha lexxitanni harasenni konni albaanni dayilesiise assate lowo injoo nookkita, hallanyootunniwa xagisi`nannitanna woxu hoongi korkaatinni minesi reyaannota xawise; konne looso hanafisiisate xibbuunni 80 anga ale maashinna wo`naalshu looso qeelle hee`noonnita hattono okisijiine laashshate looso loonsanni afammannita xawisino. Sidaamu giddonna gobbaanni noo fayyimmate uurrinshuwarano tuqisa dandiinanni kaayyo heedhannota lede buuxisino.
Anino towaatoommori mereero Itophiyu dagara rakko ikkitino Mulu dhibba xaginsanni uduunni Yirgaalamete Hospitaalera muli barra xagisate qixxaawinoha laoommo. Togoota jawa kaayyo afi’ra elto ikkitinota qaaga hasiissanno.
Techo keere qaanganni woyte balaxe daannohu Sidaamu qoqqowooti. Keere balaxaari nookkita afi afanno. Tenne lamala tuncu yinoeri mereerinni mittu oofaanchi Aliyye widoogge oofanni keeshshinohu Sidaamira dayinonkanni. “Hee’niro hee’no Sidaama; keeru,mannu baxillinna latishshu bowirinowa” yaanni lainore naqqasino. Sidaami keeri latishshu malaateeti. Anino qoqqowo ikkinummo kawa eeli geeshsha dirre la’’ate kaayyo sa’u lamalaraatilla afi’roommohu. Xa la’nanni hee’noommo lophonna latishsha naandanni gatinorira mootimmate reqecci assa busulle labbannoe.
Qoqqowo ikkanke abbitino kaayyo hexxo uyitannote. Gibirrinnu ragaannino jawa soorro dagginota la’’ate wo’naalloommo. Daalle woradi giddo mitte ama minese quuphe duunte noota qacce hige xa’mummo woyte “diru eltonniho;saada ce’noommo,hooffilleno hattonni. Maganu gobbankella keere asso” yitueta urchi’ya hagiidhino. Adda coyi’rate techo Sidaami giddo nooti jawa jiro keereho yuummoro dicubbameemmo. Wole qoqqowo mare la’ate kaayyo nooe daafira. Kuni keeri Mootimmate murci’raanchummanninna dagate noonsa keeru hasattonni mittimma waaxame dayinohona sufinso. Egennote bayi’ra magano waajjate yaanno qullaawu maxaafi. Ani kayinni jirotenna latishshu bayiri keereho yeemmo. Korkaatuno techo noo keeri Sidaami latishsha ollohisanni noota laoommo.
Loosaminore naandanni gatinorira hiixata busullete. Kayinnilla xure xure hansanni daanni noo latishsha ashshiisha ga’ara bushate. Polotiku babbadooshshi hedote babbaxxaati. Kayinnilla gobbate latishshi sharrammeemmonsa yinanni qansootinna gobba sufisate hajooti. Mittu hettisamaano polotiku paarte miilinna Sidaamu qoqqowi Amaalete mini miili towaanyote barra yiinoerinni xaphi asseemmo hedo’ya. “Alba sharronke wolaphote,meessi oosichinni meessaneetonke massagate hatti taaltino.. Xa kayinni latishshu xa’monke higa hasiissanno. Techo laoommore dibushiisheemmo. Soorro no. kayinnilla gatinore meessi oosooti massagganni noonkerina insaralla hadara yeemmo”.
Yaareed Geetaachew
Bakkalcho Ammajje 7, 2016 M.D
