Itophiyu baca ha’nura budenna balchooma afidhino gobba ikkasenni,dagase mittimmatenninna ayirrisamatenni seeda dirrara heedhanno gede assinoseta ammannanni.
Roorimankanni yannitte gashshooti tantano hala’litinokki hundi yannara kuri ha’nura egenno dagoomunnita seeranna wodho ikkite sumuu yine hee’nanni gede luphiima qeecha fultino. Xaa geeshshano ikkiro duuchante gobbate kifillara yinanni bikkinni kuri ha’nura ikkitino budinna balchoomma duuchante gobbobbate kifillara yinanni bikkinni konne kaima assitino cimeessimmanna yooaanchimma wodho yannitte farco uyinanni hayyo qote qoteho horote aana hosiinsanni afammanni.
Kuri mereerinni Gaamote daga widoonni jawa adhamooshshe afi’rinonna xaa geeshsha dagoomu addintanni ayirrise horoonsi’ranni afamannonna yoo aanni araara karanno “Gome” yinanni amanyooti no.
“Gome” yaanno qaali kaimunni “Caacce woy Cubbo” yaanno tiro noosiha ikkinota Gaamote budu geerri xawissanno. Dagoomunnino ikko kaaliiqinni rummoonni gawajjo iillilishino manchi “Gome ikkinosi woy Gome kalaqino” yinanni. Gaamote dagoomi Gome umisinni wodhi-worote gede,Fitaabeerete,jaddote qorichishanna bayiru qullaawu maxaafi gede ikke owaatanno budu balchoomaatinna wodhooti.
Gaamote daga Gome seeri gedeere baca araarunna keeru budenna balchooma afidhino. Lawishshaho kaphunni naqqasa Gome hundaanni la’nanni cubbuwa mereerinni albisa ikkanna;hedeweelcho nafa mittu manchi kaphu naqaashimma uyiro Gome qorichi afi’rannosi yine ammannanni daafira, dagoomu hiittenne baserano halaale calla coyi’ratenna naqqasate qorophanno.
“Mannu danna woy faro xiiwinohura, woy meyaatenni ledo soorrinohura;manna shiinohura,manni jajja giirinohura,adhe moromino baalira Gome harunsannonsata Gaamonniti Fullahaano dhuudhe wortanno. Konne assinohu buxanno;jajjasi hooganno;reyaarano dandaanno.
Qooxeessaho moolle kalaqantanno;hudeno hattonni. Saada mucuqqi yiteenna kanchafaru kalaqamiro Gome malaateeti yine ammannanni fullahaanchunna budu xiinxallaanchi kalaa Zennebe xawisanno garinni. Kore malaatta annuwu huwatturo Annuwu tirtanno hayyono wortino. Gome seerinni Gomenni wolaphate sharro assinanni yaannino fullahaanchu xawisino.
Mini maate anninni hanafe Gosate massagaanchinna gobbate geerri geeshsha Gomehu co’eessate loosi jeefishshi qeechi noonsaha ikkanna hallanyu Gome ikkiro hallanyichu anni woy ahaahu gome gudanno gede seera worroonni. Gome duuchanka kissannoha ikkiro qooxeessu woshshanno garinni “Bao / Nugusa/,Uduga,Maaga,Giraasha yinanni murrootinna budu massagaano hee’ransa kullanni.
Gaamote daga roore yannara yooaanchimmate woy araarshu amuraate jeefissannohu “Dubbusha” yinanni yoote xawiraati. “Dubbusha” Gaamote daga songote ofoltanno base ikkanna hattenne daga geerrira budu songo hari gede woy yoote xawi gede owaatanno baseeti. Tenne basera hiittino hiikkonneno sumuu assinokki coyenna gaance dagoomu geerrinni budu kipho tirranni seeri garinni tidhantanno. Gaamote daga budi garinni Dubbusha caalira tidhamannokki qarri dino. Korkaatuno “Dubbusha” ayirrisamatenna macciishshamate hattono gatona yinanni bareeti. Dubbusha huninohu hasiissanno taashsho adhannonna gawajjamaancho haranfanni xaphoomunni araara karranni seeraati.
Dubbusha umisi balchooma afi’rino.. Dubbishaho assinanni baalanti songora “Dulata” Dubbushu widoogge gibbo tirate cimeessimmatenni daanno geerchi danchu akatoominna xalalu tii’’I malaate ikkinoha Gaamote annuwi uddi’rate amanyoote wonsha hasiissannosi. Togo yaa,wora’a yite xaino kuuli “Dunguza” Gaabe iimaanni uddi’ranna dagoomu geerri ayirrinyu siqqo ikkitino “Tsambarro” (Horoso) amada hasiissanno.
Konni yoote xawira miicinohunna miicaminohu halaale calla faajjetenni kulanno,geerruno kaaliiqansa mereeroho worte gura qiniiti hajo macciishshite shooshanqetenninna halaalunni yoo uyitannosi. Budu balchoomira kayinni ayino gaamote daga shiimunni jawu geeshsha hidhanno;hajajamanno. Konne gumulinokkihu Gome (caacce woy cubbo) ikkannosi/ikkannose yine ammannanni daafira geerru muro ayirrisanna adhate gobbaanni doorshu dihee’ranno. Gome Gaamote dagoomi lamu woy bacu manni mereero kalaqantino gaance wirro ka’annokki gedenna hegeraamu garinni tiratenni aantino hexxonsa mittimma ajuujjanno gede assinanni seeraati.
Mitte miiconni annu,amatenni,ahaahunna gosate massagaanchinni rumamino manchi rumosi maarotenni hawisiisi gedensaanni harafo baatisiisatenni Gomesi hegerera gudanno gede assinanni. Wole widoonni moromatenni ledo xaadanno Gome ikkiro; miicino hallanyi moromino woxe qolate hallanyichunni sao xa’mi’re maaro adhatenni miicamaano maaro assitusi gedensaanni Gometenni co’o yaanno harinsho no.
Gaamote daga giddo wolootta 100 ale ikkitanno Gome dani nootano geerrunna ogeeyye xawissanno. Kayinnilla jeefisiinsanni gari miiconsa garinninna bikkinni ikkanno.
Gaamote Zoone Woga Turizimetenna Ispoortete biiro sooreessi Kalaa Monaye Mosole Itophiyu Pireesete uurrinshara xawisino garinni; Dubbusha gaamote daga caacce ikkino coye runtannonna rumo kaajjishshanno bareeti. Tenne bare aana kapho co’ontanni coyi’ra didandiinanni konne sairo kayinni rumo baala iillitannosi yine ammannannihura;tenne bare aana halaalu callu mootoo’manno. Kuni budu seerinna wodho,manchi beetti bushu assootinni umosi eemarara assate widoonni luphiima horo afi’rinoho.
“Gome amma’notenni ledo xaadanno;roorimankanni Gaamote daga halaale coyi’ra baxxanno daafira Kaaliiqi hajajonna halaale balaxisa dooranno. Kuni seeri kaaliiqa waajjatenna ayirrisate ledo xaadannoha ikkanna;hundinni hanafe xaa geeshsha Gaamote dagara reekkamanni ha’nurimmasi agaranteenna keeshshinohoha Ikkasi Kalaa Monaye Mosole duu’re xawisanno.
Kuni ha’nuru balchoomi quchumahono ikko baadiyyete geeshsha dagate widoonni jawa base uyinanni seeraati yiinohu kalaa Monaye; roorimankanni baadiyyete dagoominni ayirrinsanninna xaano mayinnino roore horoonsi’nanni bude ikkinota kulanno.
Ledoteno budillaancho araarunni tidhantino koma mittu wole keeshshe rabbisannokki gede jawa ammanamooshshe kalaqanno ha’nura budeeti. Gome.
Wole widoonni araarunna mootimmate keerenna latishsha agarsiisate widoonni jawu qeechi noosi budeeti.kuni budinna hornyi hoshooshamannokki gede Zoonete gashshooti duu’re loosanni nooha ikkanna;xaano togoo ha’nuru budi sufanno gede loosa asiissanno. Itophiyu daga mitte mittenti uminsaha ikkino ha’nura gaance tire araara karranni budenna balchooma afidhino dagaati. Konne xiinxallotenni irkinse gobbate keerira horoonsi’ra ilama woxxate gede kiirranni.
Kuri mereerinni Gaamote daga jawa base uyitanno Dubbusha seeri UNESCOte borreessamanno gede loonsanni hee’noonnitano kalaa Monaye buuxisino. Ledoteno togoo hornyuwa hasiisonna hegerimma buuxisate dandiisanno gede dagate widoogge diriirsine loonsanni afammannitano biddishshu sooreessi xawisino. “Dubbusha” gede halaalu callu mootoo’manno budi hardo!
Yaareed Geetaachew
Bakkalcho Arfaasa 30 / 2016
