Arfaasu agani amuwahonna qaqquulleho illacha tunge qaanganni aganaati. Ama amate,ilama riqibbannotenna gobbate. Qaaqquulluno techo daraaro ga’a gummaati. Amuwunna qaaqquullu fayyimma aana loosa gobbate aana loosate;ilama keereensate. Ilama keeraancho ikkiturooti gobbano gobba ikkitannohu.
Gobboomu fayyimmate hajubbanna sa’u lee agannara handaarunni mixi’ne gumulloonni loossanna addi addi fayyimmate hajubba lainohunni IFDR Fayyimmate ministir Dieetichi Dokter Derejje Duguma ledo assinoommo keeshsho aananno garinni shiqinshoommo.
Bakkalcho:- Ministere loosu mini umikki bocu diri mixote gumulsha hiittoonni xawisatto?
Dokter Derejje:- Fayyimma duuchunkurira safote; Jireenyinkerano kaimaho. Mootimma fayyimmate handaarinni jawa illacha tugginori mereerinni mittunna qaru amuwunna qaaqquullu fayyimmaati. Amuwunna qaaqquullu dagoominke heellichooti. Baxxinohunni, ama maate riqibbanno. Gobba riqibbanno. Konnira, fayyimmate poolisenke amuwunna qaaqquullu fayyimma buuxisiisate aana illachishshanno.
Konni kaiminni, sa’u lee agannara handaarunni haammata loossa gumulloommo. Maatete mixo halashshinoommo. Maatete owaantenni amuwu reyo xibbuunni 40% ajishshannoha; fayyimma woyyeessate calla ikkikkinni xaphooma dagoominke olloha miinju soorro abbate dandaanno gede; laashshaanno kalaqa dandaanno gede fayyimma garunni agarama hasiissanno.
Sa’u lee agannara mixonke xibbuunni 80% ila dandaanno amuwira maatete damboowishshi owaante iillishate mixi’ne 72% iillinoommo.
Kunino, sa’u dirra loossanni ledo heewinsiro woyyaambe noota la’noommo. Xeerto qooxeessubbaranna ga’labbote qarrubba noowa woffi yiino gumulshi noota la’noommo.
Layinkihu, fayyimmate uurrinshubbara iltanno amuwi kiiro sa’u dirrara boodu garinni ajjanni dagginoha ikkirono; sa’u lee agannara kayinni woyyaambe no. xibbuunni 63% ikkitanno amuwi xaa yannara fayyimmate uurrinshuwara iltanni afantanno. Baxxinohunni, daramaasinu qansootu yannate geeshsha noo mereershubbara fayyimmate ekistenshiinenna ogeeyyenni owaante afidhanno gede assinanni dangoommo.
Qaaqquullu ledo amadisiisaminohunni gobboomu deerrinni 14 dani kittiwaate uynanni hee’noommo. Kittiwaatete ragaanni Itophiyu kalqoomu barera egennantino. Kittiwaatete tuqushshano 100% iillishate hende 95% iillisha dandiinoommo. Xaphoomunni, 14 dani kittiwaate adhitannore xibbuunni 98% iillishate mixi’ne 88% iillisha dandiinoommo.
Mite mite xeerto qooxeessuwa lede quchummateno kittiwaatete shiqisho ragaanni boodu garinni foonqe kalaqantino. ‘’Zero Dose’’ yaamantanno kittiwaate adhitinokkiri 1 miliyoone ale ikkitanno qaaqquulli no. Kuri qaaqquullira kittiwaate iillishate muli yanna hanafeemmo gaadi no.
Mittu dirinni calla 99 kume 80 ale qaaqquulle quuxannokki gede assa dandiinoonni. Hattono 3 kumi ale qaaqquulle reyotenni gargara dandiinoonni. Kalqoomu dagoomi Seqoxa sheemaatenni halashshanni afamanno. Fayyimmate handaarinni haammata qeelle afi’noommo.
Ilate yannara kalaqantannota amuwu reyo lowohunni ajisha dandiinoonni. Tayxe 15 dirinni Itophiyu giddo 100 kume ikkitannori godowii noo amuwi mereerinni 700 ale ikkannori ilate yannara reyitannonkanni. Awuropu kiiro 2020ni 267 widira ajinshoonni. Aananno 2030 suffino latishshu timo aana worroonni garinni ilate yannara reyitanno amuwi kiiro 70 widira ajishate loonsanni hee’noommo. Kuni loosi shotu garinni la’nanniha dikkino; jawa sharro xa’mannoho.
Bakkalcho:- Dhibba gargaratenna qorqorate ragaanni loonsoonni loossana?
Dokter Derejje:- Dhibba gargarate baxxinohunni Shombu dhibbi malaatta badate ragaanni haammata loossa loosantino. 66 kume 387 manni Shombu dhibbi (TB) afamannonsa yine hendanniri giddonni xibbuunni 81% badate dandiinoonni. Gattinore gaance kalaqantino qooxeessubbara agurranna shombu dhibbi malaate leellishanno manna badate jawa wo’naasha assinoonni. Bandoonnireno hasiissanno xaginaatu owaante afidhannonna xagga hanaffanno gede assinoonni.
Wolu kayinni HIV/ AIDS gargarate hajoooti. Gobboomu deerrinni ajanni daynoha ikkirono; sa’u onte dirra kawa noo tajubba leellishshanno garinni HIV/AIDS taraawo 1% woroonni yinanni deerrira dirritino. Jawa sharro assine loonsoonni daafira woyyaambe leeltino.
Ikkollana, baxxinohunni muli yanna kawa quchummate vayresete taraawo lexxitanni dagginota huwantoonni. Konni kaiminni, HIV vayrese taraawo baxxino garinni gargarate millimillo hananfoonni. Sa’u lee agannara mixonkenni 95% gumula dandiinoommo. 95% ikkannori xagga hanfanno gede hattono xagga horoonsidhanni keeshshitinori garunni horoonsidhanno gede assinoommo.
Assinoonni buuxonni 15 kumi 557 ikkanno manni HIV/Vayrese mundeensa giddo noota la’noonni. Tini kiiro shota dikkitino. Mite mite quchummara vayrese wiinamunni taraabbanni noota tajubba leellishshanno. Albillichono jawa sharro hasiissanno.
Wolu kayinni taraabbannokki dhibbuwa gargarate ragaannino jawa illacha tungoonni. Baxxinohunni, Sukkaarete dhibba, mundeete xiiwo, wodanu dhibbinna labbinore ikkanna; kaanseretenna sukkaarete dhibbano baxxino illachinni gargarate loonsanni hee’noommo. Taraabbanokki dhibbuwa 85% gargara dandiinanni.
Konni garinni umi boci dirinni 1.6 miliyoone ikkannore sukkaarete dhibbinni amadantino mannoota bande xagicho hanaffanno gede assinoonni. Mundeete xiiwo noonsare 98 kume ale ikkanno manna bande xagicho hanaffanno gede assinoommo. Xiinxallubba leellishshanno garinni 25% ikkannori dagoomu bissa mundeete xiiwo noonsareeti.
Wolu kayinni kaanserete dhibba ikkanna; kaanserete dhibbinni amadantinori hasiisannoha xaginaatu owaante afidhanno gede assinanni hee’noonni.
Caangu (X-Ray) xaginaati owaanteno woyyaabbanni daggino. Konni albaanni Xiqur Ambessaho calla uynanni keeshshinoonni owaante, xaa yannara lamala mereershubbara uynanni gede asssinanni hee’noonni. Haremaayu, Jimmunna Xiqur Ambessu tenne owaante uytanni no. Woloottu shoole mereershubbano muli yanna giddo loosu giddora e’anno.
Xaa yannara lowontanni amuwu lubbantanno gede assitanni nooti Otoottote furcho (cervical cancer) kaansereeti. 1,300 ale ikkitannori fayyimmate uurrinshuwa konne dhibba badate dhuki noonsa. Sa’u 6 agannarano 264 kume ale otoottote furcho kaansere badate dandiinoonni. Qarrubba noonsare xaginaatu owaante afidhanno gede assinoonni.
Taraabbannokki dhibbuwanni mitto ikkinohunna xaa yannara kalqenkera ikko gobbankera bati’ranni daynohu buqqeete dhibbaati. Buqqeete fayyimma xiinxallo leellishshanno garinni buqqeete dhibbi hala’lanni dayno.
Wolu kayinni, Tiraakoomu dhibba gargarate 35 kume ale ikkitanno mannootira Ille darre gowate xaginaati owaante uynoommo. Aantanno lame dirrarano qansootu konni dhibbinni gawajjantannokki gede wo’munni wo’ma gargarate loonseemmo.
Xaphoomunni taraabbannonna taraabbannokki dhibbuwa gargarate loosi hala’ladunni loosamino; loosamannino afamanno. Xaginaatu owaante aate harinsho ragaanni leeltanno xe’ne taashshinanni; fayyimmate uurrinshubbano illacha tugge loossanno gede assatenni; Awuropu kiiro 2030ni haammata dhibbuwa mucci assine hunate mixo amandoonni.
Bakkalcho:- Hedeweelcho xissora uynanni xaginaatu owaante ragaanni loonsoonni gara hiittoonni xawinsanni?
Dokter Derejje:- Gobbankera ikko hiittenneno kalqete gobbuwara hedeweelcho dawaro hasidhanno woy dagoomu hedeweelcho fayyimmate dano batidhanni daggino. COVID-19 fayya mittete. Tenne fayya gargarate gutunni jawaata sharro assinoonninka. Wole kayinni shekkeerete. Shekkeerete dhibbi taraawo sa’u dirra kawa lowohunni ajisha dandiinoommo. Ikkollana, lamu diri kawa baxxino garinni taraawo lexxitino.
Sa’u 6 agannarano haammatu manni shekkeerete dhibbinni amadaminota buunxe badate dandiinoonni. Konnira, haammata korkaatta kullanniha ikkanna; umihu diilallote akati soorramaati. Ledoteno, moolletenni gawajjantino qooxeessubbara taraawo hala’ladunni lexxitinota la’noommo.
Xaano shekkeerete dhibbi taraawo noota la’noonni. Konnira, dhibba gargara dandiisiissannota sai dirinni hanafe 20 miliyoone ale daallasu Agobere dagoomu horoonsi’ranno gede tuqinsoonni. Dhibu taraawo noowa wolootta qooxeessubbarano iillishate loonsanni hee’noommo. Daramaasine qansootirano iillishate wo’naalloonni.
Shekkeerete dhibbi harancho yanna giddo gawajjo iillishannoha ikkirono; mittu manchi dhibbu noosita yannatenni buuxo assi’re afi gedensaanni xaginaatu owaante afi’riro kayinni shotu garinni huranno daafira dagoominke
fayyimmate uurrinshuwara daanni rahotenni xaginaate afi’ranno gede; buuxono assi’ranno gede; wo’naalsha assinanni hee’noonni. Yanna yannatenni woyyaambe no. Kayinnilla, xaano ikkiro diilallote akati soorro ledo amadisiisame shekkeerete dhibba bidhattote gedeeti la’neemmohu. Qarra rahotenni tira dandiinanni gede dagoomuno halama hasiissanno.
Sa’u dirrrara loonsoonni loossanni shekkeerete taraawo ba’ino yaannohunni deama kalaqantanni noo daafira dagoomuno ikko massagaano hasiissanno qorophonna sharro assitara agarranni.
Wolu kayinni dagoomaho fayyimmate dano ikkanni noohu Kolleeru dhibbi taraawooti. Kolleeru taraawo 300 ale ikkitanno woraddara kalaqantino. Taraawo kalaqantino qooxeessubbara gargarooshshu looso kaajjinshe loonsoonniha ikkanna; xaa yannara 47 woraddara calla ripoorte assinanni hee’noonni. Gattino woraddara ittisa dandiinoonni. Konni dhibbi taraawo qachu gobbuwara Keeniyahonna Somaalete lowohunni leellanni no. Gutunni gargarate wo’naallanni hee’noommo.
Wolu kayinni huffannate dhibbi taraawooti. 200 ale ikkitanno woradda huffannate dhibbi taraawonni gawajjantino. Baxxinohunni. Sa’u sase agannara illacha tunge gargarooshshu loossa loonsanni sa’noommo. Xaa yannara 70 woradda calla ripoorte assitanni afantanno. Sai mittu agani giddo kuri woraddara duuchu gari kittiwaate uynoommo. Huffanna gargartanno kittiwaate baalante woraddara iillinshoommo.
Hedeweelcho xissora uynanni dawaro lainohunni gaancetenni gawajjantino qooxeessubbara, kalaqamunna mannu kalaqino ikkitubbanni gawajjantinore onte qoqqowubbate (Tigiraye, Affaare, Amaaru, Benishaangul-Gumuzenna Oromiyu) addi illacha tunge loonsanni hee’noommo.
Umihunni, xaginaateho hasiisannore dandaami bikkinni iillishate. Kaameelunni iillisha dandiinoonnikkiwa Diilallote hodhishsha /Horophila/ horoonsi’ne iillinshanni hee’noommo. Lawishshaho, Benishaangul-Gumuzete konni garinni iillinshoommo base no. Ninke calla ikkinummokkinni halamaano uurrinshuwano ninke iillinoommokkiwa hadhanni xagga iillishshanno gede assinanni hee’noommo.
200 ale ikkitannota yannate geeshshi kilinike millissanno fayyimmate gaamonni massagatenni haammata dagoomu bissa kaampete giddo xaginaatu owaante afidhanno gede assinanni hee’noonni. Gaancete korkaatinni gawajjantinore haammata fayyimmate uurrinshubba bande wirro owaante aa dandiitanno garinni loonsanni hee’noommo. Qarru kayinni jawa dhuka xa’mannoho. Kayinnilla, kuri mereerinni haammata fayyimmate uurrinshubba hasiisannori guuta ikke wo’ma hoogirono wirro owaante aa hanaffanni no.
Bakkalcho:- Fayyimmate uurrinshuwara hasiissannota safote latishshuwa wonshate ragaanni agarroonni garinni loosantino loossa no yine ammannanni?
Dokter Derejje:- Qorqorshunna xaggate hattono xaginaatu uduunni shiqqo ledo amadisiisaminohunni jawu qarri no. Ikkeennano, babbaxxitino kaa’laano bissanni ledo qinaambe xagichu shiqqo woyyaabbanno
gede sa’u 6 agannara lowo sharro assinoonni. Kalaqantino jiffa fayyimmate uurrinshubbara xagga iillinshannikki deerra iillishshinote. Xaphoomunni, sai bocu diriinni uurrinshu baajeettenni 3.6 biliyoone birrinni xagga hirre fayyimmate uurrinshubbara tuqisate dandiinoonni.
Kaa’laano uurrinshuwanni irkisantanno pirogiraamma no. Baatooshshiweelo tuqinseemmo xagga no. Lawishshaho, HIV/AIDS Shombu dhibbi (TB), labbino xagga jawa woxu fulo xa’mitannote. Kuri xaggano 9.4 biliyoone birra fulo assine xaphoomunni 13.1 biliyoone birra fulo assine xagga, xaginaatu uduunne, laaboraatoorete hasiisannore sa’u lee agannara hirre shiqinshoommo.
Konne calla ikkikkinni gobbate giddo xagganna xaginaateho hasiisannore laashshitannore jawaachishate 50% ikkitanno xagga gobba giddo laashshaano shiqishshanno gede fajjinoonni.
Gobbankera xaa yannara 13 xagga laashshitanno faabrikka no. Laashshate hasiissanno waaco /uduunne/ gobbaydinni abbisiissannoha ikkirono; gobbate giddo lowontanni hasiissanno xagga kayinni laashsha dandiitanno. Konnira insano, gobbaydi woxu soorro afidhanno gede injeessinoonninsa. Konne assankenni fayyimmate uurrinshuwara xaggate shiqqo lainohunni Shombu dhibbira, HIV/AIDS, shekkeeretenna wolootta dhibbuwara kaa’laano uurrinshuwa lede mootimmatennino shiqinsheemmohu xibbuunni 87% iillino. Konni albaanni 95% iillinonkanni. Konni agani geeshsha kayinni babbaxxitino korkaattanni 87% calla iillinshoonni. Albillicho kayinni gattino yanna giddo xaggate shiqqo mixote garinni woyyeessate hixamanyine loonsanni.
Wolootta uurrinshunni shiqinshanni xagga kayinni 70% iillisha dandiinoommo. Kunino woffi yiinoha ikkasi huwanteemmo. Xaggate shiqqo anje noota dagoomu barru barrunkunni hedo kayisanniiti noohu; kunino garaho. Ikkollana, lowonta hasiissanno xagga kayinni dandaami garinni fayyimmate uurrinshuwara heedhanno gede assineemmo. Hakkiinni sae xaano mite mite xaggate dani xaano anje nooti anfoonnite. Tenne anje tirateno haammata wo’naalshuwa assinanni hee’noommo.
Jawu coy kayinni gobbaydinni eessinanni xagga noo gedeenni heedheennanni gobbate giddo xaggate laashshaano jawaachisha agarranninke. Xaginaatu owaantera hasiisannori ledo xaadinohunni jawa hajo mundee afi’rate. Mundee hoogguro hedeweelcho danonna xisso xagisate; babbaxxitino darre gowate xaginaati owaante aate lowohunni qarra ikkannohura konni ragaanni jawa illlacha tunge woyyeessate loonsanni hee’noommo.
Sa’u lee agannarano 202 kume 509 yunite mundee gamba assate mixi’ne 168 kume 611 yunite mundee gamba assinoonni. Kunino, mixo xibbuunni 83% gumulamino. Roorimankanni Rosu minnaranna Yuniversitubbate giddo noo wedelli mundee aatenni beeqqaano ikkitanni no. Konni ragaanni dagoomu giddo woyyambe leeltanni daggino.
Ikkeennano, xaano mundeete hasatto agarrooni deerra iilla didandiitino. Dagoominkeno mundeete aleenni baxxino baraarshi nookkita huwate beeqqa hasiissanno. Konnira, albillicho amandoommoti jawa hajo sasu aganinni mitteegge dagganni mundee uytannore haammata dagoomu bissa heedhanno gede assate. Mundeete hasattonke xa nootenni sase eronniiti. Baxxinohunni, xaa yannara gobbankera Tiraafiiketenna labbanno danonni ledo amadisiisame noori woyyaawara hasiisanno.
Qorqorshu loossa ledo amadisiisaminohunni fayyimmate sekitere gede jawa illacha tungeemmohu fayyimmate qorqorshaati. Fayyimmate qorqorsha yineemmo woyte sasericho la’neemmo. Umikkihu, fayyimmate ogeeyyenke qorqorreemmo amanyooteeti. Fayyimmate ogeeyyenke lamu garinniiti qorqorreemmohu. Kunino, Yuniversitetenni maassante fultanno woyte fonqolleemmo. Anfinte gede 200 ale fayyimmate ogimma nooti addaho.
Kuri giddonni bocu ale ikkitannori fayyimmate ogeeyye noonsa fayyimmate daninni fonqolleemmo. Konni ragaanni dancha woyyaambe dagganni no. Fonqolo adhite sa’’a dandiitannori batinyino xibbuunni 50-60% geeshsha iillino. Sa’inokkire kayinni sasu agani gedensaanni wirro qajeelsha uyne fonqolleemmonsa.
Kuri xaggatenna sagalete uurrinshuwa gobbaanni hallanya fayyimmate uurrinshuwano Fayyimmate ministerenna qoqqowubbate fayyimmate biiro widoonni qorqorsha assinanni. Konninni, diru giddo lameenge qorqorsha assineemmo. Konni dirinnino, haammata xaggatenna sagalete uurrinshuwara ha’ne qorqorsha assinoommo.
Hallanya fayyimmate uurrinshuwara la’noonnihu danchu rosichi no; woyyaawa hasiissannorino hattonni haammata hajubba noota la’noommo. Baxxinohunni, xaggate luphiima waaga baatisiisa, hasiisannokki xaginaate aate laaboraatooretenna xagga hajajate assooti noota haammata hallanya uurrinshuwara buunxoommo.
Konne qarra maamarinsa ledo ikkatenni aantetenni tirranni ha’ra Fayyimmate ministere gede kaajjado qaafo adha hasiissanno. Danchummatenni loossannore kayinni irkisanna jawaachisha noonke. Konni ragaanni albillicho kaajjillunni loonseemmoha ikkanno.
Bakkalcho:- Aantanno lee agannara handaarunni loonsannirinna fayyimmate owaante qarrubba tirate amandoonni mixo hiittoonni xawisatto?
Dokter Derejje:- Amandoonni baajeettete dirinni fayyimmate handaarinni loosate amandoonni mixonni sa’u lee agannara loosantino loossa harunsate, irkisatenna qarrubba badate wo’naallanni keeshshinoommo. Irkotenna harunsote ragaanni fayyimmate handaari woyyaambe nooho yaa dandeemmo.
Fayyimmate ministere baxxitinota assannohu qoqqowubbate ledo kaajjado qinaambe nooha ikkaseeti; deerru deerrunkunni kaajjado xaadoshshe kalaqate wo’naalloommo. Baxxinohunni, amuwunna marqu qaaqquulli reyo gargaratenna xaginaatu owaante woyyeessate loosi ga’ara yine dinye amandanniha dikkino.
Aantanno lee agannarano amuwunna qaaqquullu reyo lowohunni ajishate ledotenni kalqoomu uurrinshuwanni adhinoommo rosicho garunni loosu aana hosiisatenni agarranni guma maareekkisiisate jawa wo’naalsha assineemmo. Amuwinke fayyimmate uurrinshubbara hasiisannonsaha xaginaatu owaante garunni afidhanno gedenna fayyimmate uurrinshuwano amuwahonna qaaqquulleho injiitinore ikkitanno gede handaaru owaante ollohanna woyyaawa ikkitanno gede assate wo’naalshanke kaajjinshe sunfeemmo.
Wolu kayinni, aantanno agannara taraabbanno fayya qorqorate loosooti. Baxxinohunni, aantanno sase agannara Kolleeru dhibba wo’munni wo’ma yinanni garinni qorqorreemmo. Shekkeerete dhibbano wo’munni wo’ma qorqora hoongummorono kayinni shekkeerete dhibbi taraawo noowa haammata qooxeessubbara qorqoratenna taraawo lowohunni ajishate looso illachunni loonsemmo.
Diru goofimarchira taraawote deerra xa noohunni bocu woroonni assineemmo yine looonsanni hee’noommo. Woloottano taraabbannonna taraabbannokki dhibbuwa yanna uytannokkita; baxxinohunni Kolleera hattono taraabbannokkirenna qansoota gawajjitanni afantannore gargarate loosonna xaginaatu owaante aate hayyo woyyeessate loonseemmo.
Bakkalcho:- Oottonke xawishshi daafira wodaninni galanteemmo.
Amsaalu Felleqe
Dokter Derejje:- Anino galateemmo.
