Amsaalu Felleqe
Addis Ababa:- Xaa yannara gobbanke e’ino qarri giddonni muli barri giddo fulte qeelletenni sa’annoha ikkinohura qarru yannarano mittimmanke agadhine diinnanke saalte qaensara higganno gede assate baalunku agarranninke qeecha fula noonke yaanni Hawaasi quchumi gashshooti mootimmate xaadooshshi hajubba biddishshi sooreessi kalaa Melkaamu Tafarrihu egensiisi.
Gobbanke ayirrinye shollishatenna diigate wo’naalanni nooha Cancishaanchu HWHT gaamo assoote Ameeriku irkisanni noohu Afriku giddo umose dandiitinoti kaajjado gobba kalaqanturo dihajajantannonke yite heddanno daafiraati. Hasidhinore hasidhanno yannanni e’anni adhatenna hoogate mereero shetissinonsa xa’mo ikkitinohuraati gobbanke aana xiiwo kalaqqanni noohu yino.
Itophiyu umose dandiituro umise dagarano wolehono ikkitanno. Kayunnilla laanshaawa, wolqa noosekkitanna buxicho ikkituro dixa’mi’ne e’nannina; hasi’ni yannara e’nanni daafira hasidhu gede hajajanna angase qiqqishshe gashshate hasattose wonshi’rate Ameeriku kalaqqanni noo hekko hiikko garinnino adhamooshshu nookkita ikkaseno kalaa Melkaamu huwachishino.
Wolqa noosihunniwa xa’mi’ne shinqanni; xa’mi’ne adhinanni; xa’mi’ne intanni; konni kaiminni Itophiyu kaajjado gobba ikkituro shetissannonke yite hedatenniiti Ameeriku cancishanote ledo halamatenni gobbanke aana xiiwo kalaqqanni afantannohu.
IFDR Dagate riqiwamaano amaale mini cancishaanchoho yee gumulinoha HWHT hunote gaamo irkissanni noohu hunaanchimmansa habbe ikkikkinni Itophiyu wolqa ganatenni buxicho assite hasidhu yannara dagasera kokkete tuqqinanni qamadenna liqoo uytanni Ameeriku anga calla la’anni heedhanno gede assateeti yino.
Xaa yannara gobbankera lame dancha ikkito la’nanni hee’noonni yinohu kalaa Melkaamu; kunino HWHT konni albanni daganke mimmito huluullantanno gede assatenni dagate mereero babbadooshshu kalaqamanno gedeti jawa looso loosinohu. Xa kayinni insanni kalaqqino qarrinna gobbanke aana fantino olinni baalanti daga, dagoominna manni mittimmatenni gobbansa daafira hiro fultino garaati la’’ate dandiinoonnihu yaanni xawisino.
Mittichu bushu coy dancha richono haa’re daanno yinohu sooreessu; olu hasi’nanniha ikka hoogirono Itophiyaho xaa yannara fannoonni oli daga mitto assinoho. Olu korkaatinni babbadante ba’anno yine hendoonni daga kayinni mittimmatenni ikkite gobbase diinunni gargartannaati kalqe maala’litanni nooha ikkasino coyi’rino.
Woxunni, egennotenni Ameeriku geeshshi wolqa hooggurono mittimmatenni tenne gobba hegersa dandiinanni daafira Ameerikuno ikko cancishanchu HWHT hasattonsa diwo’mitannonsa yino.
Sidaamu daga mittimma wolqate yite ammantannote. Ikkinohurano Sidaamuno uminkenni mittimmanke agadhine; baalanti Itophiyu dagano xaa yannara leellitanni noo mittimma roorenkanni kaajjishshi’ne albillicho xiiwa noonke yaanni huwachishino.
Gobbanketa jawanna bayi’riidiha ikkinohu Abbay haaroo’mate kofatto qansichu baalunku noosihuno hoongohuno afi’rinohu aaninni qoocce loosidhanni nooha ikkasinni kofattote loosira xa’minanni hajo baalantera murci’noommorenna mudhine ka’noommore ikkine Abbay kofame goofeenna caabbicho la’neemmonna diinnanke hexxo mudhiteenna woleno togoota kofi’ra hananfeemmo geeshsha mittimmanke lende leellisha noonke yino.
Xa gobbanke e’ino qarri giddonni muli barri giddo fulte qeelletenni sa’annoha ikkinohura qarru yannarano giddoydi mittimmanke kaajjishi’ne diinnanke saalte qaensara higganno gede assate baalunku agarranninke qeecha fula noonke yaanni amadisiise sokkasi saysino.
BakkalchoMaaja 29 / 2013
