Addisu Adoola
Addis Ababa: Itophiyu qansootinna baxillaano halantino cigilenni assitino cinca guddanno sharro Itophiyu aana xiiwo iillishate assinanni hee’noonni xiiwo qiissa dandiitinota Albi Ameeriku Kongirese HeewisamaanchiKalaa Tewodiroosi Alemayyohu xawisi.
Kalaa Tewodiroosi baxxeewo garinni Itophiyu Pireesete Uurrinshara xawisino garinni Itophiyu qansootinna baxillaano halantino cigilenni Itophiyu aana xiiwo iillishate assinanni hee’noonni dodansho xaa yannara qiiddino.
Ameerika massagganno massagaano wolootta gobbuwara mereero e’anna la”a rosamino looso ikkinota qummeessatenni Liibiya, Gibitsenna Soomaaliya lawishshunni kaysino. Ameeriku mangiste gashshooti mitteno gobboomu keeraanchimma horora yite wole widoonni qole mannoomitte qoosso kaa’lo yitanno korkaatta kaysatenni gobbuwate mereero e’anno yaatenni coy’rino.
Xa nooti Ameeriku mangiste gashshootino leellishanni noohu wolootta gobbuwa aana harissanni daggino uurrinsha xa Itophiyu aanano ledate illachishinoho yaatenni xawisino. Konne assootese Itophiyu aana gumulate
qixxaawase mararsitannote. Bayideni gashshooti biillonye daasira balaxe Itophiyu aana xiiwo iillishate hasi’ranno gede leellishshanno malaatta leeltino yaatennino Kalaa Tewodiroosi qummeessino.
Konnira qole lawishshu gede tuqu xaadooshshira baxxeewo garinni qole Tiwuterete aana Itophiya gurchitino mashalaqqubba fincantanni keeshshitino gede kaysino.
Itophiyu gobbaydi wolqa e’annose gede hasidhannokkinna fajjitannokki gobbaati; konne huwattinokkire ikkansanni keente la’ukkinni sodhino mashalaqqe finca hanafaseno qummeesino.
Sa’u dirrarano Ameeriku mangiste Itophiyu giddoydi hajora mereero eate leellishshanni daggino uurrinshanni huluullo nooe daafira babbaxxitino yannara hedo’ya xawisoommo yaatennino coy’rino.
Baxxeewo garinni Ameeriku mangiste xaa gashshooti Itophiyu aana xiiwo iillishate muro qixxeessasi balaxe Ameerikaho heedhanno Itophiyu qansoota hasaawisikkinninna hajate aana lixxino huwanyooti hee’rinsakkinni muddammetenni muro saysate ka”ase mararsitinnosi gede qummeessino.
Baxxeewo garinnino kongiresete miila ragaanni qixxaabbino “Rizolushiini 445” yaamantino muro linxetenni la”antinokkinna giddose qorqorantinokki murote qixxaawo ikkitinota coy’rino.
Tini Itophiyu aana xiiwo iillishate mixi’noonniti qixxaawote muro mala leellishshannota ikkitinokki gedeno torbino. Murote hedono Ameeriku Kongiresenni agarrannikki assoote ikkinota qummeessino.
Tini muro sa’u lamalara shiqa noose haja ikkiturono Itophiyu qansootinna baxillaano assitino sharronni xaa hajo uurritino; kongireseno wirro buuxxanno gede hexxo nooe yaatenni hedosi xawisino.
“Itophiyu ama ilteennae Ameeriku anni lossinoe” kuri lamu fiixi sodhino hajanni giwantaranna babbaxxitara dihasi’reemmono yiino. Ameeriku mangitte Itophiyu hajo aana amaddanno uurrinsha egennonna jiro noose jawa gobba gede mereerima ikka agarrannise yaatennino qummeesse; konnira ani umi’yanni kuni ikkara sharro asseemmo yee uurrinshasi xawisino.
Konne assateno yawo nooe; Ameeriku sodhe miinjuno ikko wolotta agawubba tugguro dagate aana gawajjo harunsiisannohura balaxxe egensiisa hasiissannota ikkitinotano xawisino.
Muli yanna kongiresete miila Kereeni Baasi ragaanni qixxaabbino murono ikkituro ikkado xiinxalloweello yoote shiqishate muddantino yaatennino hedosi xawisino. Kongiresete miilla abbooshshi’neemmokki gede muddammetenni qixxaabbino muro ikkitinota anfe muro saysatenni qorophitanno gede amaallanni hee’noommo yiino.
Ameerikaho heedhanno Itophiyu qansooti gobbansa politiki harinsho giddo noonsa beeqqo shiima ikkitinota qummeessinohu Albi Kongirese Huuccamaanchi, Itophiyu horo ayirrisiisate hiitteeno politiku tantano giddo beeqqa hasiissannonsa gede woxaratto assino.
Kalaa Tewodiroosi Alemayyohu awuroppu kiiro garinni 2018 Ameeriku doorshira umi Itophiyu ilamaancho Ameeriku Kongirese dooramaancho ikkanna, Ameeriku dokitterra Afiriku Mamarira safaanchonna pirezidaantichaatino.
BakkalchoMaaja 29 / 2013
