Arfaasu agani Itophiyaho baxxino aganaati. Hagiirrunna ililleette batidhannonna xawu ayyaanna hattono adhammete yannaati. Tini amma’notenna budu ikkitubba hala’ladunni ikkitanno agana fayyimmate handaarinnino “Fayyaaleette Amimma Agana” yine su’minoonni. Konni baxxino aganinni baxamaano adhammete daafira heddanno yannara fayyaaleette maatenna fayyaaleessu qaaqqi hee’rannonsa gede hedo cu’mishiishate addi addi loossa loonsanni.
Gobbate gede 18ki yannara ayirrinsanni “Fayyaaleette Amimma Agana” tayxeno “Taalcho, iilladonna isilancho ilate albiidi yanna harunso yannanni hanafisiisatenni fayyaaleette amimma buuxisiinso” yaanno uminni addi addi ikkitubbanni ayirrisamanni afamanno.
Fayyaaleette amimma agana laisse odeessaanote xawishsha uytu yannara 1990 nooti amuwu reyo bikki xaa yannara ajase coyidhinoti fayyimmate ministircho dokiter Liya Taaddese; fayyaaleette amimma hajo addi illacha uynanni hajooti yitino.
Fayyaaleette amimma Awuropu kiiro 2030 garinni gumulate amandoonni latishshu mixo mereerinni ikkitanna; tayxe mannu kalaqinnonna kalaqamu qarrubba korkaatinni gawajjamino amuwa qaagatenni qarqarinsara fayyimmate owaante marro tantanate illacha tunge ayirrinsanni hee’noonni.
Ministircho qummeessitino garinni; godowa kalaqamunna umisinni meyaateranna maatete hagiirsiissanno heeshsho gufo ikkirono; yanna agadhitino fayyimmate harunsonna irko assi’ra hoongiro hagiirru sufinoha ikka hoogara dandaanno.
Ilate albiidi harunso yannantenni hanafanna shiimunni Sette hinge harunso assira; qajeeltino ogeeyyenninna fayyimmate uurrinshubba gobbaanni ila gargara dandiineemmo korkaattanni lubbo hoongeemmo amuwinna hattono marqu qaaqquulli reyo lowo deerrinni ajjanno gede kaa’litanno. Mitte ama lubbama xaphooma maatera, dagoomaho saeno gobbate aana kalaqqanno xiiwo jawa ikkitino gede coyidhinoti dokiter Liya; gobbankera 2015M.D ilate albiidi harunso 12 Lamala albaanni hanafino amuwi bikki xibbuunni 20% calla ikkanna; harunsonsa Sette higenna hakkonni aleenni assi’rinori qole xibbuunni 15% calla ikkannota kultino.
Fayyimmate ministire Deeti dokiter Derejje Duguma widoonni; fayyaaleette amimma agani ayirrannohu amuwu reyo gargaratenna fayyimmansa agadhitanno gede assiisate hajo la’annonsa bissanna baalunku dagoomu bissa baqqeenyunni loossanno gede assate ikkino gede coyi’rino.
Fayyimmate ministeere amuwu fayyimma buuxisiisate qinaabbino maatete mixo owaante gumulantanno gede assatenni; ilate albiidi harunso iillo baalante fayyimmate uurrinshubbara tuqisatenni; fayyimmate mereershubbara dare gowate owaante halashshatenni; fayyimmate mereershubbanni xeerti’re afamanno amuwira qole fayyimmate uurrinshubbara keeshshanno mine minatenni hala’ladda loossa loosantanni afantanno gede dokiter Derejje xawisino.
Haramaayyu Yuniversitera Otoottotenna godowu Ispeeshiyaalistichi dokiter Taaddese Gure coyi’rino garinni; ninke gobbara afamanno haammatu amuwi godowu harunso assi’ra hanafannohu godowu gatinonsata buuxihunni Lamu aganinna hakkonni gedensaanniiti. Ama fayyaaleette; qaaqquno keeraancho ikkitanno gede galtenna gashshaanni; galte godowasera albaanni, godowinni noo yannaranna iltu gedensaanni noo harunso hasiisanno garinni assi’ra agarrannise yaatenni amaalanno.
Fayyimmate ministeere saga’late amanyooti qineesso loosu gumulsiishshi hunda gargarooshshu deske soorreette Qiddist WoldeSembet coyidhanni; mitte ama godowasera albaanni mitto agana balaxxe hattono sasu agani geeshsha Fooliik Asiide kiniine egemmatenni; du’millu lexxonna aja taashshi’ranna taaltino sagale saga’la qaaqquno ikko amano fayyaaleeyye ikkanno gede kaa’litanno. Saga’la taashshi’ra, baalunku sagalete daninni karsiissenna ikkadu garinni saga’la amuwaho iillanno qarra balaxe gargadhate kaa’lanno yitanno.
Fayyimmate ministeere amuwu, qaaqquullunna wedellu qara loosu gumulsiisaancho dokiter Meseret Zelaalemi ise widoonni; Ministere fayyimmate owaante halashshatenni qoteho fayyimmate ekisteenshiine widoonni amuwu fayyimmansa daafira wo’ma huwanyo afi’ranno gede assate loonsoonni loosi gumaamo ikkinota coyidhino.
Itophiyaho addi addi qoqqowubbara kalaqantino mannu kalaqinonna kalaqamunni xaaddino qarrubba korkaatinni amuwahonna qaaqquulleho uynanni fayyimmate owaantera mitiimma xaaddinoha ikkinota qummeessatenni; baxxinohunni, Tigirayete qoqqowira olunna kalaqamu qarrubba korkaatinni hala’lado owaantete gufi’ra noo gedenna qarrubba tirate hanafoonni loossa kaajjishatenni mittimma loosa hasiissannota qummeessitino.
Konni ledo amadisiisameno amuwu fayyimmate owaante woyyeessate fayyaaleette amimmate agani millimillimmo hanafisiisate bare Tigirayete qoqqowira harisano mitto leellishshaati yitanno.
Fayyaaleette amimma agani gaadi illacha hedote giddo woratenni amuwu ilate albiidi harunso yannantenni hanafa hoogate ledo amadisiisaminohunni noo qarrubba hasiissanno doogonni gargara dandiinanni gedenna ogeeyyetenni irkisantino ilanna ilate gedensiidi amadooshshe afi’ranno gede kaa’late gumulshu faasho aana baalunku hajo la’annonsa bissa yawonsa garinni loosa hasiissannonsata coyidhino.
Dokiter Mesereti coyidhanno garinni; ama fayyaaleette ikkitukkinni gobbate fayyaaleessimma daafira heda ayirritanno. Konni ledo amadisiisameno gobbate lophono ikko Jireenyi daafira heda dandiinannikkite. Amuwu reyo ajjanni daggurono haammata loossa loosa agarrannita xawissino.
Tigirayete qoqqowira fayyimmate owaante woyyeessate xagichunna xaginaatu uduunni irko assatenni, qajeelsha aatenni, wodanunna buqqeete fayyimma irko assinanni hee’noonnitanna harinshote aana noo hala’lado loossa noo gede coyidhinoti dokiter Meseret; fayyaaleette amimma agana korkaata assatenni Fayyimmate ministeere haammata halamaano uurrinshubba kakkaysatenni 12.5 miliyoone birra fushshanno xaginaatu uduunne irko assitino gede qummeessitino.
Itophiyu kalqete deerrinni sumiimmete sanade malaatissino qara hajubba mereerinni amuwu fayyimma hajo mittete. “Amuwu reyo ajisha qara ikkino gobboomu ajandaati yitinoti dokiter Mesereti; ikkinohura, ilate albaanni, ilate yannaranna ilate gedensaanni iillinshanni mashalaqqubbanna owaante hee’rase huwachishshanno. Haammata gobbanke daga baadiyyete heedhannota ikkasenni baxxinohunni fayyimmate ekisteenshiine amanyooti widoonni owaante iillinshanni afammannita xawissino.
Dokiter Mesereti xawishshi garinni; baadiyyete loosantanni noo loossa mereerinni amuwu ilate shiima yanna gattannonsa yannara sasu dirinna wori qaaqqi hee’rinsaro qaaqquullensano adhe mare qarqarinsara afamanno fayyimmate mereershira hee’re harunsonna irko assineennansa; sagalensa wo’miteennanna fayyimmansa agaranteenna ile minensa ha’ranno gede assinanni. Ledoteno, amuwu fayyimmate keellinni kae fayyimmate xaawa hattono Hospitaalete geeshsha assi’ranno fayyimmate harunsora xaadooshshu doogo injiitinota ikkitanno gede ogimmatenni woyyitino fayyimmate ogeeyye qarqarinsara afantanno fayyimmate uurrinshubbara afante irko assitanno yannara qansi’ranno amuwi daafira huwanyo kalaqate assootino kalaqamino.
Gobbankera afantanno woradda baala doogotenni xaaddinonna injiitinota ikkitinokki gede anfoonnite. Konni ragaanni safote latishsha halashshate aana lowohunni loosa agartanno yitannoti dokiter Mesereti; amuwu fayyimma qara ikkitino owaante mereerinni lowo geeshsha sakaalantinota ikkitinota coyidhanno. Baxxinohunni, godowinni noo amuwi ilate yannansa iillitanno yannara Kaameelu woy Ambulaansete owaante aatenni amateno ikko qaaqqu fayyimma agarsiisate lowo geeshsha loosa hasiissanno gede kaajjishshe coyidhino.
Dokiter Mesereti xawissanni; amuwa reyotenni gatisate loosantanno loossa wolootta loossanni ledo mittimma loonsanni pirogiraamma ledo amadisiise loosa agarranni. Techono ikkiro minensa ilanno amuwi dihooginona mashalaqqete iillo aana hala’ladunni loosa hasiissanno. Mashalaqqete anje amano qaaqqono qarru giddo tuggannota ikkitinohura safote latishshi hala’linokki qooxeessubbara doorshu doogga horonsidhanno gede assate widoonni hala’lado loossa loosantanno.
Fayyimmate ministere gede isilaanchimmase agadhitino fayyimmate owaante uynanni gede dandiisiisate loosantino loossa hee’rase xawissannoti dokiter Mesereti; mundeete du’namanni reyanno amuwa gatisate baxxino garinni sa’u shoole dirrara haammata loossa loosamase coyidhino.
Mashalaqqete anjenni, fayyimmate uurrinshubba qixxaabbinore ikka hooganna safote latishshi qarrubbanni mundee du’nantanna lubbonsa sa’annota amuwu lubbo gatisate gobbate deerriini 70 Hospitaallara mereerima mundeete owaante uytanno uurrinshubba heedhannonsa gede uduunnu irko assinoonnitano xawissino.
Xaphooma amuwunna qaaqquullu fayyimma owaantenni gobbate gede sa’u dirrara loosantino loossanni yanna yannatenni amuwunna qaaqquullu fayyimma owaante woyyimma leeltinota ikkitinota qummeessitinoti dokiter Mesereti; aanteteno loosantanno loossanni baalunku halamme waaxammetenni loosa kaajjite suffanno gede huwachishshino.
Addisu Adoola
Bakkalcho Arfaasa 23, 2016 M.D
