Laayyotenna lasote looso 1970 MD balla hananfoonnita kullanni. Wayillasote loosi gobba latisate yine woyyeessate hende hananfinkunni seeda dirra kiiranturono; woyyaambe daggukkinni keeshshitino.
Tayixe 8 diri balloota kayinni, mootimma daga kakkaayisatenni baatto loosidhe galtino daga dirunni lamenna sase marro latisidhanno gede giwirrinnu tekinoloojenni ledo daga baqqi assate yaatenni;illacha tugginoti qaangannite. Hakku kakkaooshshi techono sufe leellanno. Daga laayyote latishshi loosi horo yanna yannatenni huwattanni daggino.
Gobbankera babbaxxitino qooxeessubbara 2016M.D qinaabbino laayyote latishshinni kalaqamu jironna wayillasote latishshi looso faajjetenni hananfoonni.
Tayxehu laayyote latishshi loosinni bushshu shaqqille agarsiissanno loossara jawa illacha tungoonni.
Hananfoonnihu laayyote latishshi loosinni qooxeessu agarooshshira ledote bushshu keeraanchimmano agarsiisatenni bushshu asiidetenni gawajjame xamasi hoogatenni laalcho aannokki gede ikkinoha wirro xagisate loosono loonsanni.
Diru dirunkunni loonsanniti laayyote latishshi loossa laalchonna laalchimma lossitannotanna dubbu buujjameenna mulluuggino baatto wirro lattanno gede luphiima qeecha afi’rino.
Gobboomu deerrinni 7 miliyoone hekitaare ale ikkitanno baatto asiidaa’mite gawajjamatenni laalcho uytannokkita ikkase Gibrinnu ministere faajje assitino mashalaqqe leellishshanno. Gawajjantino baatto laayyote loosinni ledo waanxe loosatenni bushsha xagisanno noorinninna kalaqamu harishshanni xagisatenna wirro lattannonna laalcho aa dandiitanno gede assate jawa illacha tungoonni.
Bushshu agarooshshinna keeraanchimma buuxisiisate tungoonni illachino dagate beeqqonni adda ikkanno. Qooxeessubbate akati garinnino afi’noonnita way doorshubba kalaqamu harishsha qixxeessine horoonsi’ra hasiissannota handaaru bissa kultanno.
Bushshunna wayillasote agarooshshi loossa kaajjishatenni bushshu hoshooshamme gargaratenni laalchonna laalchimma lossate; diilallote akati soorro gargarate; hattono sagalimmate horora hossanno laalo hala’ladunni laashshatenni miinju horo abbate dandiinanni.
Hattono konni albaanni loosantinonna lattino qooxeessubbara wedelluno ikko dagoomu bissa babbaxxitino latishshu loossara bobbakkanno gede assatenni loosu kaayyo kalaqate looso loonsanni.
Diilallote akati soorro gargaratenna taaltino diilallote akati heedhanno gede, haanja latishsha kaajjishatenna lossatenni handaarunni agarranni gumi maareekkamanno gede laayyote latishshi loosi qeechisi luphiimaho.
Konne looso gobboomu deerrinni hananfi kawa daga timbiliqqi yite fultanni loossannoha ikkino. Laayyote latishshi loosi gade ikkinni dayino.
Itophiyaho sagaletenni meessaneete dandaate lowo sharro assinanni hee’noonni. Ikkollana, agarroonni gumi maareekkama geeshsha jawaata sharro hasiissanno. Gibrinnu handaarinni laalchimma lossate kayinni laayyote latishshi loosi noosi qeechi luphiima ikkinota ammannanni.
Eewanni, sa’u dirrara loonsoonni laayyote latishshi loossanni qooxeessu latino. Bushshu hoshooshamme ajjanni daggino. Konni albaanni qooxeessu mulluugamasinni xo’ino bu’a wirro burqa hanaffino. Sooraminohu diilallote akatino woyyaawanni dayno.
Bushshunna lasote agarooshshi loossa kaajjite suffuro woyyaabbino soorro la’neemmo. Laalchunna laalchimma lexxitanno gede kayinni laayyote latishshi loosi doorshu nookkiho.
Konni albaanni lattino qooxeessubbara baatto laalcho aa hanaffino. Bushsha xagisatenni injiino qooxeessa kalaqatennino sa’ne laalchimma lophitanno gede assatenni sagaletenni umo dandaate baalunku halamme hasiissanno. Xaa geeshsha loonsoonni loossannino ikko muli barrubba giddo hananfoonnihu tayxehu laayyote latishshi loosira dagoomu beeqqo naandannite. Jawaachishanna kaajjinshe sufisiisa hasiissanno hajooti.
Tayxeha laayyote latishshi looso Sidaamu qoqqowirano Lokka Abbaayyu woradira Jirmaancho olliira faajjetenni hananfoonniha ikkanna; baalante woraddara loonsanni hee’noonni loossa lainohunni Qoqqowu Irshunna Kalaqamu Jiro Latishshi Biiro Miseessunna Kalaqamu Jironna Baattote Gashshooti Handaari Sooreessi Kalaa Fiqreyesuus Ashshennaafi ledo qixxaawote kifilenke keeshsho assitino.
Bakkalcho:- Tayxehu laayyote latishshi loosi adawarshu qaali amadino tiro maati?
Kalaa Fiqreyesuus:- Tayxe diri laayyote latishshi looso lainohunni adawarshu qaale assine adhinoommohu; ‘’Laayyote latishsha qinaawino bushshu agarooshshinna keeraanchimmara’’ yaannohunni ikkanna; xaa yannara looso faajjetenni hananfe harinsanniiti hee’noommohu. Laayyote looso konni albaanni qarunni bushshu agarooshshinna lasote loossanni ledo amadisiisaminore loonsanni keeshshinoommo.
Xaa yannara kayinni laalchonna laalchimma ajishannore gargatenni laalchimma ledannore laayyote loosi ledo loosama noosi. Umihunni, bushshu keeraanchimma garunni agarama hasiissanno. Layinkihunni, bushshu shaqqilli agarama noosi yitanno hedubba giddosinni amadino adawarshu qaaleeti horoonsi’noommohu.
Bakkalcho:-Tayxe dirinni qoqqowu deerrinni mageeshshi mixo jeefisate amandoonni? Mageeshshi manni beeqqanno yine agarranni?
Kalaa Fqreyesuus:-Tayxe dirinni qoqqowoho 646 cinaancho laayyonni latinsanni. Kuri cinaancho laayyonni 126 kumi 500 hekitaare baatto latinsanni.
Konni loosinni latinsanni baatto badatenna kaarta qixxeessate loosono balanxe loonsoonni. Konni giddonni 100 haaruudde laayyooti. 546 laayyo kayinni albaanni noote. Haaruudde laayyono Diilallote aani misileni taje haa’ne garunni bandoonnite. Konni dirinni hananfoonni laayyote loosira xaphoomunni 1.7 miliyoone daga beeqqitanno yine mixo amande looosu giddora e’noonnihu.
Konne looso harinsanni hayyo lainohunni tenne lamala ontunku barrira aante aantetenni loonsanni. Tenne lamala gedensaanni kayinni daga qooxeessinsara injaannonsa garinni barra murtanni loossannoha ikkanno. Tayxehu laayyote loosi albinte gede sajjoo barrubbara loonsanni. Sidaamu qoqqowira laayyote latishshi loosi baalante qooxeessubbara bude ikkino. Laayyote loosinni aane badheessu loosi hiittenne yannara hanafamannoro daga seekkite affino.
Konni loosinni qarunni xarapheezzaame laayyo loonsanni. Qoqqowoho alichaame qooxeessubbara baattote ofollo gari tullo batidhannowanna bagaame ikkasinni, sammi yine Irshu looso loonsanniha ikkiro bushshu hoshooshamanna bushshu keeraanchimma ajjanni hadhanno. Konni kaiminni, bushshu agarooshshi loosi xarapheezzaame laayyo loosate aana illachishinoho. Konnira ledotenni woloottano konni albaanni loonsanni keeshshinoonni hayyo garunni horoonsi’nanni.
Bakkalcho:-Tayxe laayyote loosinni konni albinni roorsine illacha tungoonnihu mayi aanaati?
Kalaa Fiqreyesuus:-Tayxehu laayyote latishshi loosi ledo amadisiisame loosamannohu umihu bunu latishshi loosooti. Sidaamu qoqqowi gobbankera buna hala’ladunni laashshitanno qoqqowubbanni mittoho. Qoqqowoho buna hala’ladunni laashshinanni qooxeessubbara bunu laayyo loossa harinsanni. Bunu laayyo loonseemo yineemmo woyte; umihunni, baatto waa garunni amada dandiitanno gede assitanno laayyubbara illacha tunge loonsanni.
Wolu kayinni, bunu laalchimma leddannota kalaqamu harishsha (kompooste) qixxeessinanni. Bushshu agarooshshenna keeraanchimma buuxisiisate loosono konni garinniiti xawinsannihu. Kompooste qixxeessate loosi laayyote loosi ledo loosamanno gedeeti assinoonnihu.
Laayyote loosinni roorenkanni geedhinonna laalcho aannoki buna mukkatenna buqqisate looso loonsanni. Mukkineenna wirro ciire laalcho aannokkiha geedhino buna buqqisate looso loonsanni hee’noonni. Geedhino buna buqqisatenni haaruudde chigginye kaasatenna lamu diri giddo laalchoho iillitanno gede assinanni.
Buna mukkatenni wirro ciire mittu woy lamu diri giddo laalcho aanno gede assinanni. Buna mukkine haaroonsineenna wirro laalcho aanno gede assate loosi bunu laayyo yinanniho.
Layinkihu kayinni tayxe dirinni haaru garinni hananfoommohu baatto horoonsi’rate gari ledo amadisiisaminohunni qoqqowoho Baarzaafe hala’ladunni kaansanniha ikkasinni xiinxallotenni buunxe lallawa qixxeessatenni babbaxxino gide laashshinanni qooxeessubbanni Baarzaafe buqqinse hoolatenna ajishate loosooti. Sidaamu qooxeessira Baarzaafete hala’la sagalete wowe gawajjitino. Konne lainohunni handaaru xiinxallaano duuchunku qooxeessira Barzaafete bikka la’e assitino xiinxallonni qooxeessaho sagalete wowe ajjanninna gawajjantanni dagginota buuxissino kaiminni konne looso lallawunninna seerunni irkinse baattote gashshootinna horoonsi’rate biddissi giddo Baarzaafe kaansanninna amadooshshe assinanni gara lainohunni worroonni seeri no.
Konni seerinni Baarzaafe ajishate loosooti worroonnihu. Baarzaafe wo’munni wo’ma murre woy buqqinse kayinse hoollanniha ikkikkinni; laalcho uytanno baatto aana dikaansanni yaate. Konni kaiminni, lattino baatto aana kaansoonni Baarzaafe buqqisate looso hananfoonni. Tayxeha laayyote latishshi looso baxxinoha assannohu lattino baatto aana kaansoonni Baarzaafe buqqisate loosooti. Kunino laayyote loosi biso ikkasinni baattote gashshootinna horoonsi’ra gara leellishannoho.
Sayikki deerrinni,Laayote loosi ledo woloottuno haanju harumi loossa loosantanno. Chigginye qixxeessinanni mereershubba qorqorsha assatenni qixxaabbino chigginyubba kaasate injiitanno basera soorra, kaansanni base dooranna aantetenni badheessu yannara kaansanni bale umate loosono mitteenni loonsanni. Kuri loossa ledo konni albaanni loonseenna lattino qooxeessubbano garunni agarooshshe assate loossa loonsanni.
Bakkalcho:- Baarzaafe ajishate fulino lallawa loosu aana hosiisate albaanni balanxe dagoomu ledo hasaawa assine huwanyoote kalanqoonni?
Kalaa Fiqreyesuus:- Kuni lallawi fuli gedensaanni calla ikkikkinni fulara albaanni Barzaafe ajinshanni gede xa’mo shiqqinohu dagatewiinniiti. Illallishshu lallawa qixxeessate albaanni 16 woraddara dagate ledo hasaawu bare harinsoonni; xiinxallono assinoonni. Hattenne yannara Baarzaafe laalchimmansa gawajjitanni noo daafira ajinshanni gede daga duudheeti xa’monsa kayissinohu.
Daga Barzaafe buqqisse ajisha woy hoola hoogge ikkikkinni seeru fulona yitinohu; mittu manchi buqqisiro dannaho noohu wolu manchi kayinni sumuu yee buqqisa hoogara dandaanoho yaannohunniiti. Konnira, gutunni halamme buqqinse hoolatenni gutunni latishshanke buuxisiinseemmo yaannohunniiti.
Baarzaafe calla dikkino; dannaho kaansanni Muuze, Laggate qooxeessira Barzaafe kaasa, Araddonna wkl labbinore laalchimma ajishshannonna gawajjo iillishshannore buqqinsanni gede loosidhe galtinori xa’mo shiqishshinoha ikkanna; faajjetenni lallawu giddo worroonnihu kayinni Baarzaafete.
Tenne hajo lainohunni hajo la’annonsa bissanni ledo ikkatenni deerru deerrunkunni dagate ledo hasaawa assinoonni.
Tayxeha laayyote latishshi looso qoqqowu deerrinni faajjetenni hananfoonnihu Lokka Abbaayyu woradira mittichu loosi’re galino manchi mitte hekitaare baattosi aana noo Baarzaafe buqqisate looso hanafinota lawishshaho kaysa dandiinanni. Barzaafe horoseno luphiimate;Hakko bikkinni kayinni lattino baatto aana kaansiro gawajjoseno shotu garinni la’nannita dikkitino.
Bakkalcho:- Qoqqowoho bunu latishsha laayyote loosinni waanxe loosatenni agarranni gumi maati?
Kalaa Fiqreyesuus:– Ninke mixo Bunu latishsha xibbuunni 70% ikkannoha laayyote loosinni waanxe loosateeti. Kuni loosi geedhinonna laalcho aannokki Buna mukkatenna buqqisatenni baychoho wole haaruudde chigginye kaasatenna kompooste qixxeessatenni horoonsi’rate xaphooma handaaru looso 70% ikkannoha diwanno. Laayyote loosinni Buna latisate looso daga hala’ladunni beeqqaano assatenni loonsanniho.
Bakkalcho:- Sa’u dirrara loonsoonni laayyote latishshi loossanni daggino soorronna guma hiittoonni xawisatto?
Kalaa Fiqreyesuus:- Qoqqowoho konni albaanni loonsoonni laayyote latishshi loossanni qooxeessu latino. Haanju harumi loossano lendeenna bushshu hoshooshameenna mulluugitte ikkitino baatto wirro lattino. Haanju latishshinni diwantino. Sa’u dirrara loonsoonni loossanni woloottahono lawishshsa ikka dandiitannori latte biiffino qooxeessubba no.
Konni albaanni loonsoonni laayyote loossanni Bunu latishshinni ledo woloottano babbaxxitino laalote latishshi loossanni dancha guma maareekkisiisa dandiinoonni. Sa’u shoole dirrara calla dubboho ikkitanno chigginyera ledote gummate laalo laashshinanni Industirete paarkera eessinanniri haanju haruminni loonsoonniri no.
Bakkalcho:- Laayyote latishshi loosinni ledo haanju harumi loossanni mageeshshi chigginye kaansanni?
Kalaa Fiqreyesuus:- Tayxe dirinni 300 miliyoone duuchu gari horo afidhinota dubbunna wolootta horora hossanno chigginyubba kaasate mixi’noonni. Kurino 32 kume hekitaare baatto aana kaansanni. Tenne yannara hiikko qooxeessira mageeshshi chigginyubba qixxaabbino yaannoha badate looso loonsoonni. Dandaami bikkinni chigginyubba Agro-Ikolooje kaima assitinota ikkitanno gede illachinshoonni. Mito woyte hasi’noonniti chigginyubba dalchate ikkitannoti haqqete sirchi dikkote anje xaaddanno. Dikkote aana hoongoonnita haqqu sirchi gumma xinqatenni gamba assate looso loonsoonni.
Tayxe kaansanni chigginyubba giddonni 4 miliyoone ikkitannoti laalote sirchooti. Konnira, haanju harumi loossa laayyote latishshi loosi biso ikkinohura qinaawino garinniiti loonsanni hee’noommohu. Qixxaabbino chigginyubba yannatenni kaasateno base doorre bale umme qixxeessate loosino mitteenni loosamanniiti noohu.
Badheessu xeeni hanafanno yannara Bunu latishshi loosi ledo loonsannihu Bunaho caaleho ikkitannota haqqu sircho kaasate loosooti.
Bakkalcho:- Hananfoonnihu laayyote latishshi loosi isilanchimma afi’rino garinni loosame gumulamanno gede irkonna harunsote loossa hiittoonni xawisatto?
Kalaa Fiqreyesuus:- Laayyote looso yineemmo woyte islanchimmatenni loosama noosi. Isilanchimma nookki garinni bushshunna qooxeessu agarooshshe loonsiha ikkiro gawajjono noosi. Laayyote loosi garunninna ogimmatenni loosama noosi. Biirote gedeno harunso assinanni keeshshinoonni.
Isilanchimma noose laayyo loosantannonna agarooshshu loosino kaajjado ikkanno gede loonsanni. Albillichono loosantino laayyo garunni awuunte qooxeessano latisatenni agarroonni gumi maareekkamanno gede Biironna hajo la’annonsa bissa kaajjite loossanno. Dagoomuno hanafamino loosi yinoonni barrubba geeshsha garunninna isilanchimmatenni loosame gumulamanno gede kakkaooshshunni loosse gumultanno gede sokka’yaati.
Bakkalcho:- Oottonke xawishshi daafira wodaninni galanteemmo.
Kalaa Fiqreyesuus:- Anino galateemmo.
Bakkalcho Arfaasa 16, 2016 M.D
