Woshshinikkinni yee yaannohu wodanisi giddo noo halchoonniitilla. “Timu gallowa wodanu galanno” Sidaamu maammaahanni. “Itophiya” yinanni woyite afalchinsa be’e yaanna eessannonsakkirira e’ennori baadi baado heedhe burduuqqanna la’nanni.
Baaru furcho mitte gobbara mageeshshi geeshsha hasiissannoro kalqe baala affino. Baaru furcho hooga yaa mitte gobba wolambinati guunte xa’mote giddo ubbannote. Ninke Itophiyu gede 120 miliyoone manna hanqaffino gobbara kaayinni baaru furchu dihasiissanno yine hecheemmo kada kayinni honqooqichimmatenni sa’e diinoomittete gede kiirranni hajooti.
Woy buuxxe dicoyidhanno;woy eessannonsakiwa eatenninna burduuqatenni di eemarantu. Mitte sa’nummoro mitte doogonni allaggu goxa gimbo ninke duganni. Abbayi qaenkenni burqinoha kofi’ne woleho hanqatinsummokkinni taalo horoonsi’no yineenna kalqe cancitu. Sa’u yannara aliyye widoonni ka’ino gaancera polotikunni dadda’litanno mite mite galchimi gobbuwa goxxukkinni galte Itophiyu aana addi addi agawo tugatenni sakaala wo’naaltu. Kaaliiqi kayinni Itophiya tuge dituganno; “Itophiyu angansa Kaaliiqiwa kayissanno” yaannontenni gede qullaawu maxaafi; hatti duucha sa’eenna kuneeti techoora iillinoommo.
Baadi baadinni dagge duumu baari aana Baaru furcho gatamadhitanna Itophiyu 60 KM xeertinyira heedhe duumu Baari aana furcho afi’rate hasatto mayira iibbabbitanno? Ee;Itophiyu lopho kalqete bidhatto ikkitanni dagginota buuxissanno yuummoro disaaleemmo. Addaho diinu illesinni al’’anna Itophiyu lopho ollokkanno. Itophiyu guraannino ikko qiniiteenni xa Baaru furcho afidhino. Toluno injiinose. Addaxxinanninna bilchaata Baaru furcho owaante doorsha adda assate hananfoonni doogo kalqe cancishshanna; dagganno ilamara wowe tunge sa’neemmo barri dixeertote. Konne affanni heedhe eessannonsakkirira anga worte burduuqqanno baadi baado noo gobbuwa dannunni nafa xaaddannokkiri; dannunni,budunni,danunninna amma’no nafa gattukkinni xaandeemmo Sumaaliyinni ledo giwanshiishate hecheemmo kaddanno gobbuwa angansa Itophiyu aaninni kayisa hasiissanno.
Sumaaliyu addinni qarrami yannara Itophunni balaxe iillinosehu anga kayiso. Itophiyu Sumaalete keeriranna ga’labbora mundeetenna miqichu kakkalamanni,oosose gabbarte woxxitino gobbaati. Itophiyunna Sumaale dannunni calla dixaaddanno. Kayinnilla danunni ikko dannunni,mitto afoo horoonsi’ratenni budunninna danunni xaaddanno seedu diri xaadooshshi gobbuwaati. Kuni halaali hee’reennanni;mitu mitu Sumaalete ikko Itophiyaho cophi yaannore assitannokkirinna Sumaaliyu qarri barra iillitinokkirinna iillitannokkiri techo Sumaaliyu baxillaanonna jaalla labbanno. Kuni Sumaliya kaa’late yine ikkikkinni;Itophiya gawajjate hasatto ikkinota leellishanno.
Techo gobbayidi gobbuwa iillishshanno qaafo Itophiyunnita calla assine adha dihasiissanno. “Olliichokki itanni noo amboomi iso gudiro atewa daasi gattannokkita afi” yinannihu konneeti. Techo xeertote heedhe giira qassanno gobbuwa olluu gobbuwara baalate ga’labbote bidhatto ikkitara dandiitanno. Konne qarra balanxe huwatatenni balanxe moolikkinni shamu hee’reenna gutunni mala hasate Itophiyu mootimma hadhanni noo harinsho addintanni jawaachinshannite.
Qarra gobbate gede uyine adhate sokkonni,gutu horaameessimma kaima assatenni tirate mootimma hadhanni noo doogo yannaasinchotenna qachu gobbuwara daga ga’a hexxo assine adhinara dandiinanni;Itophiyu daga mageeshshi geeshsha seedisse ilamate loossannoro naqqasanno halaaleeti.
Gobbuwa noonsa elto affenna egente kadote gashshooti mootimma dagansara hexxo assitino latishsha adda assate jawa hayyo dhuka luphi assine adhinanni;qooxeessu gobbuwa daga dagitte,Poletikunna miinjoomitte harinsho roorino deerrira lossate dandiisannoho.
Hiittenne kalqera afantanno daga xa’mo latishshahonna latishshunni afi’nanni gumaati;roorenkanni,buximanna badhe hinge gata baalunkunni roore baca waaga baatisiissanninsa afantanno Afriku buudi gobbuwa dagara latishshu jawanna safote xa’mooti.
Kuni qachu gobbuwa daga hasatto massagaanonsa hasatto ikkara dandaanno yine hendanni;xa noo kalqoomu halaalinni;konne qooxeessu latishsha yorto adda assate mimmito anga amadammenna irkisamme harate gobbaanni seyoote massitannonkeri wolu doorshi dino. Qaccete heedha canckitanno raachu huuro,mittimmate hirbinni kandiro ca’lamaddi yaase digattanno. Afriku qarra Afriku fullahaanonninna Afriku malinni tirranni hajo ikkitinota ammanatenni Sumaaliyunna Itophiyu haja “Harre hare kadde fuda difushshitanno” yaanno maammaashshinni insanni ledo xaadisannonkeri bacuri noona baadi baado heedhe itisiissankera hasidhanno bissara faro uyinoonke.
Roorenkanni gobbuwate giddoyidi hajubbara anga eessatenni qooxeessaho hananfoonni haaro gutu horaameessimma harinsho gufisate wo’naaltanno wolquwanna gobbuwa qooxeessu gobbuwa daga uminsa kaayyo uminsanni gumulate dhuki noonsa daafira hasiissannokki millimillonsanni eemarama hasiissannonsa.
Xeertote heedhe anga worte burduuqqe Afrika mimmitunni itisiissenna giira qasse qacce higge giwaa’rate hasidhannori baasaho. Konne assoote giddo heedhenni irkissannorino hattonni. Adda coyi’rate Baaru furco horo ayerano maaxanteenna ikkikkinni meessi halcho guutisate yine gobba hanaffino harinsho gufissannori ledo halama saalaho. Giddo heedhe gobbansa kaaddannori diinu soqqamaanono eemarama hasiissanno. Tini ilamate hajooti. Baaru furcho gufisate ittananno baali eemaramo!
Yaareed Geetaachew
Bakkalcho Arfaasa 16, 2016 M.D
