Cuuattote ayyaanni addi addi ayyaanaamitte uddannanninna addintanni bukki billicci yitanno ikkitubbanni biifanno ayyaanaati. Ayyaanu koo/ tee ikko amma’no dibadanno. Konne ayyaana ayirrissannori roorima Kiristinnu amma’no harunsaano ikkiturono. Shiimu jawi,meyaa labbaahu,aju akkali beeqqannohuno wole ayyaanna gede mini giddo calla ayirrinsanniha ikkikkinni xawoho ayirrinsanniha ikkasinniiti.
“Cuuattote ayyaanira ikkitinokki uddano tatta’e ba’o” yinannihu dimullaati. Kuni ayyaani biinfenna seense,Harmoonika godo’linanni,faarsinanninna kubbinanni adhate iillino wedellichi iillitino beetto lai’re wodanisi haa’rinota afiro godo’lete mereero hattenne beetto gagasi aana loome tuganno. Loomete dikko hakko barra baasate. Ani anje hee’re loomete tiro afa hoogummorono gatinni xinqisiise Lakkote quchumira cuu’’attote ayyaana ayirrinsanni basera masseemmoti qaagantannoe. Xa kayinni Loome tunganna dilaeemmo. Loome hiikkituyya? Yitanno xa’mo galtannoe.
Ayyaanu amma’note amuraati gobbaanni budillitte amanyootenna sirnya hanqafe amadino,Katarunni kayise cuu’’attote barri geeshsha addi addi leellisho daa’’antanniwaati.
Ayyaanu Manchu beetti buqqee hidhannoho. Cuu’’attote barri qaaggo qaaqqimmatenni hee’ne daa’’antoonniti techono dihawantanno. Mayi rahella daa! Yinanni agadhinannihu cuu’’attote ayyaani ga’a kataru woy cuu’nanni waa konfanni barra ikke kuneeti feeffatino. Taabootu fule ha’ranno doogo biifisa,fooliishshi’ranno base feyaanna taaboota agarrenna dukkinse gallanni qooxeessa biifisa mitto qaaggotenna hagiirru bisooti.
Kataru hashshi sirbinanniho,faarsinanniho,kub binanninna kaaliiqira kumbuullanni gallanniho. Ayyaanu biifinoha ikkasinni calla duuchante amma’no harunsaano ikkito daa’’atate beeqqaano ikkitanno. Kuni cuu’’attote ayyaani giddo leellanno balchoomi Cuu’’attote ayyaani kalqenniha ikke UNESCOte borreessamanno gede assino.
Wedellaho adhatenna seemo beetto huucci’rate waalcho fananno ayyaanaati. Hundinni hanafe reekkamanni dayino Loome olate amuraati konninni ledo ka’’asi digattanno. Dagoomu giddo anfoonninte gede roorimu Arfaasu agani adhammete jili yanna ikkasinni ledo amadame adhamate huucci’nanni agana ikkasinni Cuu’’attote ayyaani albisaho. Kuni agani adhammete jiliha ikkasira sai sambata “Kumu Adhamme” “Ye shii Gaabicha” yaanno amuraatinni kumu wedelli adhamate amuraate Addis Ababaho Miliyeemete harira gumultinoti qaangannite. Hawalle adhitu! Niro loome oltinori insa giddo dihoogganno;loomete waagi muxxe ikkirono.
Loome olanno leqexi hasi’rinonna wodanisi yorino leqexa afi’riro olatenni baxillesi xawisanno. Barraho seesse afantanno wedelli hedeweelcho horoonsidhe danchummate widoogge soorratenni adhamate xa’mantanno;hagiidhitanno. Cuu’’attote aana huuccamante minaannanna minaama ikkate iillitinorenna,ilte sunqidhinore minu kiiro; bacaho.
Xaa yannara kayinni loome ollanni baxammanni budi hawamanni,ninkeha ikkinokki galchimi gobbuwa ikkito goshooshshannanke ba’’anni daasi xawoho. Kuni mayira ikki? yee xa’mannohu hoogasinni gobbayidi gobbuwa yannoomitte horramanni sakaalantino wedellinke techo baqqi yaa hasiissanno. Loome olle baxamme adhinoonni minaama loomete gede xagichotena “apilenna Apaache”tenni ollolantinoonte. Yaano Apile Mobayile noosi? Appaache dhoqqidhoqqena? Yaa gatteenna loome amaddine cuuammete xawira…
Loome xagichoho. Loomete horo ikko su’mise cuuammete ayyaanira gagasoho ollanniwiinni bae agu mine diraaftete “Loome abbie” yinanna la’neemmo. Meyaati kayinni Moobayile woy minunna kaameelu qulfe gagasisera oltannore doodah hanaffino. Loome hiikkitu? Basese halaali xagiinaatimmase qote qoteho heedheennanni baxillu malaateetina wirro abbino.
Adda coyi’rate UNESCO amammandannikki donna giddo Cuuamme borreessitu woyte loome gagasu aana tunganni balchoomi mitto bikkaancho ikkikkinni digatino. Tenne dago horoonsi’ratenni amma’note amuraatinni sa’ne budu balchooma lossatenninna halashshatenni Turizime goshooshate hosiisa dandiinanni yaatenni bainoha loomete bude wirro qolatenni aye woyiteno Arfaasa 10- 11 geeshshaa loome hamboonke yaanni;dancha ayyaana ikkannonkenna ikkanno’ne gede halcheemmo.
Yaareed Geetaachew
Bakkalcho Arfaasa 9, 2016 M.D
